1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekstiilisuunnittelijat

Tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäki sai suomalaiset innostumaan räsymatoista – kotoilun huumassa moni kutoo matot jälleen itse

Perinnematon uudistaja Eija Rasinmäki juhlii tänä vuonna 50-vuotista taiteilija- ja yrittäjätaivaltaan. Tekstiilitaitelija sai ihmiset Yhdysvalloissa asti sisustamaan kotinsa räsymatoilla. Nyt hän toivoo löytävänsä työllensä jatkajan.

Tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäki olisi valmis ryhtymään mentoriksi, jos hänen avaamalle perinnepolulle löytyisi jatkaja. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Eija Rasinmäki on taiteilija, joka suomalaiset innostumaan räsymatoista. Yksinhuoltaja loi miesten maailmassa yrityksen, joka vei mattoja aina Yhdysvaltoihin asti.

– Se oli niin miesten maailmaa. Minun täytyi mennä sen läpi, neuvotella pankissa, ostaa raaka-aineita, koota kudontakoneet ja korjata niitä. Piti asettua siihen samaan mitä miehetkin tekivät, taiteilija muistelee.

Tänä vuonna Eija Rasinmäki juhlii 50-vuotista yrittäjä- ja taiteilijataivaltaan. Jyväskylässä, Suomen käsityön museossa on avautunut Käsinkudottu elämä -näyttely. Siinä käydään taiteilijan uraa läpi mattojen tarinoiden kautta.

– Rasinmäki uudisti hyvin arkisen asian kuten räsymaton. Hän toi maton paraatipaikalle suomalaisiin koteihin. Rasinmäki toi teollista, mutta samalla uniikkia taidetta koteihin, sanoo Suomen käsityön museon intendentti Mikko Oikari.

Yrittäjäksi kovalla tahdolla

Loimaalta kotoisin oleva Eija Rasinmäki peri äidiltään intohimon käsitöihin ja hyvän värisilmän. Isän puolelta tuli puolestaan arvostus perinteitä kohtaan.

Rasinmäki perusti oman räsymattokutomon vuonna 1972. Nuorena naimisiin mennyt tahtonainen ei halunnut jäädä kotiäidiksi, vaan tähtäin oli korkeammalla. Tekstiilialan koulutusta hän ei kaivannut, vaan parempi oli luottaa itseensä ja käsiinsä.

Rasinmäki ei piirrä valmiita suunnitelmia,vaan mallimatto syntyy koneen ääressä. Äidiltä peritty hyvä värisilmä auttaa värikkäiden kuteiden yhteensovittamisessa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

– Kokeilen ensin materiaaleja käsissäni ja kudon niitä koneella yhteen. Näin katson niitä värejä ja niiden yhdistelmiä. Mattoa ei voi suunnitella paperilla etukäteen valmiiksi, koska värit muuttuvat, kun ne tulevat mukaan sidokseen, selittää Eija Rasinmäki tapaansa tehdä räsymattoja.

Designmaton voi bongata jopa Woody Allenin kodista

Hausjärven Oitin kutomosta lähti aikoinaan desing-räsymattoja eri puolille Eurooppaa ja myös Yhdysvaltoihin. Huippuvuosina vientiin meni yli puolet tuotannosta.

Niinpä Rasinmäen uniikkeja taidemattoja löytyy ympäri maailmaa, muun muassa Suomen konsulaatista New Yorkissa sekä elokuvaohjaaja Woody Allenin yksityiskodista.

Oitin kutomon saksalaiset koneet on modifioitu maton tekoon. Eija Rasinmäki osaa ne tarvittaessa korjata itse. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Parhaat ajat kuitenkin tyssäsivät 1990-luvun lamaan, ja mattojen tuotanto siirtyi Intiaan.

Eija Rasinmäki lähti perässä. Intiassa hänestä tuli muutamaksi vuodeksi mattojen suunnittelija ja kudontatekniikoiden opettaja. Mattoja toteuttivat tehtaissa yli 800 ompelijaa.

– Olihan minulla iso eettinen paine, että miten voin tehdä niin. Intia antoi kuitenkin mahdollisuuksia omalle luovalle työlle ja oli samalla jonkinlaista yhteiskunnallista kehitystyötä, perustelee Rasinmäki aivovientiään ulkomaille.

Unohdettu räsymatto heräilee Ruususen unestaan

Suomessa hiljentyneestä kutomosta tuli ateljee ja kulttuurikutomo.

Hausjärvellä tekstiilitaiteilija käy yhä Kotkan kodistaan käsin tekemässä omin käsin malleja ja uniikkeja taidemattoja. Apuna on oma tytär, Ulrika Rasinmäki.

– Kymmenen vuotta sitten olimme todella epämuodikkaita. Kukaan ei kaivannut tällaisia mattoja mitä me teimme. Nyt näkymät ovat jo erilaisia, ihmiset ovat taas kiinnostuneita, Ulrika Rasinmäki huokaa.

Pandemia myötä nousivat kotoilu ja käsityöt taas muotiin. Niinpä myös räsymatoistakin ollaan taas kiinnostuneita.

– Vaikuttaa siltä, että nuoretkin ovat löytäneet räsymatot. Tällä kertaa uutta on, että nuoret haluavat tehdä mattonsa omaan kotiin alusta alkaen itse, kertoo intendentti Mikko Oikari.

Taito Varsinais-Suomen ja Taito Etelä-Suomen järjestämät Minä matto-kurssit ovat olleet loppuunmyytyjä viime aikoina.

Eija Rasinmäki kehitti Punos-maton kun kuluttajat halusivat kevyempiä mattoja. Patentoitui tekniikka vaati omanlaisen koneen, jolla punos-kuteet syntyvät. Kuva: Jaana Polamo / Yle

75-vuotias taiteilija toivoo löytävänsä perinnetyölleen jatkajan, jolle voisi toimia mentorina.

–Uskon, että sellainen ihminen on vielä täällä jossain, joka on rohkea ja itseensä luottava. Tässä työssä täytyy olla henkistä ja fyysistäkin voimaa, kärsivällisyyttä ja sietokykyä. Mutta sitten kun tähän hommaan pääsee mukaan, elämästä tulee tosi rikas.

Odottaessaan jatkon löytymistä Rasinmäki haluaa hän yhä luoda ja kehitellä uutta vanhoilla saksalaisvalmisteisilla kudontakoneilla.

Vanhoja varastossa olevia kuteita riittänee uusiin mattoihin vielä parin vuoden ajaksi. Sitten kuteet ovat loppu Eurooppaa myöten. Tekstiiliteollisuuden uudet koneet kun eivät enää jätä leikkuujätettä, joita Rasinmäki käytti raaka-aineenaan vuosikymmenien ajan.

Vieläkö maailmalla olisi kiinnostusta?

Suomen käsityön museossa arvellaan, että suomalainen kallis designräsymatto voisi kelvata taas ulkomaillekin.

– Voisi kuvitella, että eettisesti ja ympäristömyönteisesti valmistetulle tuotteelle olisi kysyntää Suomen lisäksi myös rajojemme ulkopuolella, pohtii Mikko Oikari.

Suomen käsityön museon intendentti Mikko Oikari uskoo, että ekologiselle designräsymatolle voisi olla taas maailmallakin kysyntää.. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Siis voisiko suomalainen räsymatto kelvata taas maailmalle?

– Kyllä. Onhan Eija Rasinmäki jo kerran tehnyt niin.

Keskustelu on auki 9.5. kello 23:00 saakka.