1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tosi-tv

"Tosi-tv:stä kirjoittavien toimittajien pitäisi katsoa peiliin", sanoo tosi-tv:stä kirjoittava toimittaja

Ylen selvitys paljasti tosi-tv:n osallistujien huonon kohtelun ja tiukat sopimukset. Miksei tosi-tv:n olosuhteisiin ole puututtu aikaisemmin ja kuka kantaa vastuun? Tosi-tv:n synkästä puolesta keskusteltiin Ylen mediaohjelma Viimeisessä Sanassa.

Tosi-tv
Viimeinen sana 7.5.2021
Helsingin Sanomien toimittaja Juuso Määttänen ja Ylen toimittaja Johanna Mattinen keskustelivat tosi-tv-ohjelmien ongelmista Viimeinen sana -ohjelmassa. Petteri Sopanen / Yle

Miksi tosi-tv:n huonoista olosuhteista ja perusoikeuksia rikkovista osallistujasopimuksista puhutaan vasta nyt?

Kuluneella viikolla tosi-tv:n ympärillä on käyty totutusta poikkeavaa keskustelua. Jaksojen käänteiden päivittelyn sijaan valokeilassa on ollut tosi-tv:n synkempi puoli.

Yle julkaisi laajan juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin tosi-tv-ohjelmien osallistujien tiukoista sopimuksista ja kulissien takana tapahtuvista epäkohdista.

Ylen toimittaja Johanna Mattinen sanoo, että nimenomaan osallistujasopimukset ovat olleet syynä siihen, miksei tosi-tv-tuotannoista juurikaan ole aiemmin kirjoitettu kriittiseen sävyyn. Otsikoihin ovat päätyneet ohjelmien tapahtumat, mutta olosuhteita ei ole ollut mahdollista käsitellä, koska osallistujia on kielletty puhumasta niistä.

– Jos sopimuksessa on pykälä, jossa sanotaan, ettei mitään negatiivista saa sanoa tuotannosta, niin tietenkin kuullaan vaan positiivisia kommentteja, Mattinen sanoo.

Mattinen ja Jaakko Mäntymaa haastattelivat kymmeniä tosi-tv-ohjelmiin osallistuneita ihmisiä. Mattinen kertoo, että moni oli oikein odottanut, että joku kysyisi heidän kokemuksistaan. Viime vuosien aikana julkisuuteen on tullut yksittäisten ihmisten ulostuloja rajuista seurauksista, joita ohjelmista oli koitunut. Muutkin sitten uskalsivat.

Tosi-tv:n eettisyyteen ja vastuunkantoon liittyvää keskustelua jatkettiin Ylen mediaohjelma Viimeisessä sanassa.

Toimittaja: Nämä jutut olisi pitänyt tehdä aiemmin

Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa työskentelevä toimittaja Juuso Määttänen on kirjoittanut vuosien varrella lukuisia tosi-tv-juttuja ja asunut vuorokauden Big Brother -talossa (siirryt toiseen palveluun) ymmärtääkseen, miksi formaatti houkuttaa vuodesta toiseen.

– On äärimmäisen tärkeää suhtautua tosi-tv:hen kriittisesti. Minun ja muiden tosi-tv:stä kirjoittavien toimittajien tulee katsoa peiliin, että miksei näitä juttuja ole tehty aikaisemmin, Määttänen sanoo.

Koska tosi-tv kiinnostaa yleisöä, siitä on Määttäsen mukaan syytä kirjoittaa jatkossakin. Juttujen näkökulmia olisi syytä terästää. Tosi-tv ei saa olla pelkkää viihdejournalismin halpaa polttoainetta, joka tarjoilee lehdelle mahdollisuuksia helppoihin klikkiotsikoihin.

– Suomalainen viihdelehdistö kirjoittaa valtavan määrän juttuja siitä, mitä ohjelmissa tapahtuu. Yksittäisestä Temppari-jaksosta saattaa olla viisi juttua iltapäivälehdistössä. Onhan se aika tarkkaa jaksoraportointia, Määttänen heittää.

Hänen mielestään journalistien tulisi kirjoittaa tosi-tv:stä samalla tavalla kriittisesti kuin vaikkapa draamasarjoista tai elokuvista, siis pohtia niiden laatua ja yhteiskunnallista merkitystä.

Kuka kantaa vastuun ihmisten kohtelusta?

Toistaiseksi kanavien ja tuotantoyhtiöiden kannanotot ovat olleet varsin vaisuja tai olemattomia. Televisiokanava Nelonen kommentoi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että aikoo käydä läpi tosi-tv-osallistujien huonoa kohtelua. Myös Yle aikoo tarkastaa tosi-tv-ohjelmien sopimukset.

– Toistaiseksi ei kuitenkaan olla kuultu konkreettisia asioita, joita tuotantoyhtiöt ja kanavat aikovat tehdä näille asioille. Nyt on tuhannen taalan paikka reagoida ongelmiin ja epäkohtiin ihan lähtien osallistujasopimuksista, Mattinen sanoo.

Viimeisen sanan vieraina toimittaja Johanna Mattinen Yleltä ja toimittaja Juuso Määttänen Helsingin Sanomista. Ohjelman toimittajana Lena Nelskylä.

Mattinen sanoo, että tosi-tv-tuotannossa on monia asioita, jotka voi tehdä eettisesti kestävämmin oli kyse sitten castingista, kuvausten olosuhteista ja tuotannon jälkihoidosta.

– Vastuu osallistujien kohtalosta ei pääty siihen, kun kamerat sammuvat jossain Thaimaan rannalla ja osallistujat lennätetään Suomeen. Monen kuukauden ajan pitäisi olla kiinnostunut siitä, miten osallistujille käy. Millaisia henkisiä seurauksia ohjelmaan osallistumisesta on tullut, Määttänen komppaa.

– Valitettavan moni koki jääneensä tapahtumien ja seurauksien kanssa tosi yksin. Oli kyse sitten somekiusaamisesta tai henkistä oirehdinnasta, apua ei ollut herunut. Joissain tapauksissa ainoa yhteydenotto, mikä tuotantoyhtiöltä oli tullut, oli että muistakaa pitää salassa nämä asiat, kunnes ohjelma on julki. Sellainen on karua siinä tilanteessa, jos itsellä on pahoja ongelmia, Mattinen sanoo.

Mattinen ja Määttänen muistuttavat, että Suomessa tehdään kymmeniä tosi-tv-ohjelmia vuodessa ja niiden skaala on laaja. Myös Ylen selvityksessä kävi ilmi, että osalla siihen haastatelluista osallistujista oli tuotannosta yksinomaan positiivisia kokemuksia.

Määttänen uskoo, että tosi-tv:n laaja skaala pitää sisällään myös eettisesti vankalla pohjalla olevia tuotantoja, mutta yksi seikka yhdistää niitä, joissa tämä pohja horjuu.

– Viina tuo suomalaisille ilmeisesti viihdettä. Se on tuonut sitä jo vuosikymmenten ajan. Ollaan aina eettisesti arveluttavalla pohjalla, kun ihmisille ruvetaan tarjoilemaan suuria määriä alkoholia ja sen pohjalta tehdään viihdettä.

Lue myös:

Joutuuko oikeuteen, jos kutsuu rasistia rasistiksi? Päätoimittajan mukaan toimittajia yritetään vaientaa oikeudenkäynneillä Suomessakin

Näin Iltalehti paljasti VTV:n johtamissotkun – toimittaja: ”Kyse on suomalaisesta rakenteellisesta korruptiosta”