1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. siirtolaisuus

"Kaikkia hakattiin vuoron perään" – Yle tapasi EU:hun pyrkijöitä, osaa pahoinpidellään ja nöyryytetään hämärissä oloissa Kroatian rajalla

Osalta viedään kengät ja rahat, osa joutuu rajalla julman väkivallan kohteeksi. EU-maan poliisi rikkoo järjestelmällisesti kansainvälistä oikeutta ja unionin sääntöjä, sanoo alueella toimiva avustusjärjestö.

Siirtolaisuus
Miehiä kokontuneena nuotion ympärille.
Useita satoja ihmisiä yöpyy alkeellisissa oloissa Pohjois-Bosniassa Bihaćin kaupungissa. Kroatian kautta Länsi-Eurooppaan pyrkivät nukkuvat yönsä muun muassa vanhassa konepajassa ja entisessä vanhainkodissa. Video: Ivar Heinmaa / Yle

BIHAĆ/SARAJEVO Aivan kuin peli.

Näin joukko nuoria miehiä kuvaa tapahtumaa, joka toistuu melkein joka yö.

Siirtolaiset ja pakolaiset ylittävät kerta toisensa jälkeen rajan Bosnia ja Hertsegovinasta naapurimaahan Kroatiaan. Se on samalla rajanylitys EU:n alueelle.

Jotkut pääsevät eteenpäin, mutta useimmat kohtaavat rajalla Kroatian poliisin. He joutuvat palaamaan lähtöruutuun, majapaikkaansa Krajina Metal konepajan raunioihin Bihaćin kaupungissa.

Sitten tulee taas uusi yö, jolloin peli alkaa uudelleen.

Kohtaamiset rajaviranomaisten kanssa ovat toisinaan rajuja. Monet käännytetyt kertovat Ylelle poliiseista, jotka käyttävät väkivaltaa ja nöyryyttävät EU:hun pyrkijöitä.

Myös useat kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään dokumentoineet alueella tapahtuvia pakolaisten ja siirtolaisten pahoinpitelyjä. Osassa tapauksista on sadistisia piirteitä.

Tässä jutussa EU:n alueelle pyrkijät kertovat kokemastaan kaltoinkohtelusta.

(Tekstissä käytetään rinnakkain käsitteitä siirtolainen ja pakolainen (siirryt toiseen palveluun). Tulijoiden joukossa on sekä taloudellisista syistä matkaan lähteneitä että vainoa ja sotaa pakenevia, mahdollisesti turvapaikkaa hakevia.)

Selin kameraan kääntynyt Abdullah Safi.
23-vuotias Abdullah Safi on pyrkinyt Kroatiaan useita kertoja. Hän ei turvallisuussyistä halua näyttää kasvojaan kameralle. Ivar Heinmaa / Yle

Abdullah Safi

Leipuri, kotoisin Mazari-i-Sharifista Afganistanista.

“Ylitin rajan keskellä yötä vajaan parinkymmenen hengen ryhmässä. Poliisit ottivat minut kiinni ja pakottivat makaamaan mutaan. He löivät minua selkään. Kaikkia seurueessamme hakattiin vuoron perään.

Poliisit veivät meiltä tavaramme, kengätkin. He tekivät nuotion, jossa polttivat tavarat. Rahat viedään myös.

Tulimme Kroatiasta takaisin vain t-paita ja housut päällä.

Afganistan on sekaisin, ei sinne voi palata. Taliban levittäytyy joka paikkaan. Siellä voi menettää kaiken silmänräpäyksessä. Joku avaa vaikka kaupan, mutta räjähdys vie vuosien työn hetkessä.”

Abdullah Safi on pitkällä matkalla.

Nyt 23-vuotias Safi, kertoo lähteneensä Mazar-i-Sharifista 16-vuotiaana. Kaupunki on tuttu myös Suomelle, sillä suomalaiset rauhanturvaajat ovat toimineet alueella useita vuosia.

Safi päätyi ensin Turkkiin, ja työskenteli maassa leipomoissa paperittomana eli ilman oleskelulupaa. Talouskriisin myötä tunnelma muuttui vihamieliseksi ja työt vähenivät. Hän päätti pyrkiä Länsi-Eurooppaan, kun Turkki aloitti välillä tauolla olleet afganistanilaisten palautuslennot uudestaan.

Safi saapui viime syksynä Bihaćiin, ja on pyrkinyt rajan yli Kroatiaan useita kertoja. Toistaiseksi hän on aina palannut tehdasraunioille.

Avustusjärjestöt ja paikalliset bosnialaiset antavat vaatteita ja kenkiä rajalla vietyjen tillalle. Sitten edessä on uusi yritys.

Lue tästä Afganistanin tilanteesta: Yhdysvallat kitki terrorismia Afganistanissa 20 vuotta – jälkeen jää Talibanin valta ja mahdollinen kaaos

Mies sytyttää nuotiota.
Miehiä tunnelin suulla.
Entisen Krajina Metal konepajan tehdasraunioissa arvioidaan oleskelevan muutamia satoja ihmisiä.Ivar Heinmaa / Yle. Alin kuva: Tom Kankkonen / Yle

Monilla Krajina Metalin tehdasraunioissa yöpyvillä pakolaisilla ja siirtolaisilla on samankaltaisia kokemuksia väkivallasta kuin Abdullah Safilla. Hiukan muista sivussa seisova afganistanilaismies sanoo hiljaisella äänellä, että häntä lyötiin rajalla “vain vähän”.

Mutta löytyy myös esimerkkejä, joissa rajanylittäjiä on lyöty enemmän. Paljon enemmän.

Kartta Bosnia-Hertsegovinasta
Luoteis-Bosniasta on tullut tärkeä kauttakulkureitti EU:n alueelle pyrkiville siirtolaisille ja pakolaisille.Harri Vähäkangas / Yle

Viime vuoden syksy oli rajalla erityisen väkivaltainen, toteaa alueella pitkään toiminut Tanskan pakolaisneuvosto (DRC). Avustusjärjestö on taltioinut todisteita pahoinpitelyistä järjestelmällisesti.

DRC haastatteli syksyllä 189 ihmistä, jotka kertoivat joutuneensa (siirryt toiseen palveluun) fyysisen väkivallan uhreiksi, kun heidät käännytettiin Kroatiasta takaisin Bosnia ja Hertsegovinaan.

Tapaukset ajoittuivat lokakuulle vajaan kahden viikon jaksolle ja keskittyivät aivan rajan tuntumassa sijaitsevan Šiljkovačan kylän läheisyyteen.

Pakistanilaismies kertoi Tanskan pakolaisneuvostolle kroatialaispoliisien pahoinpidelleen häntä.
DRC:n kuva pakistanilaismiehestä, joka kertoi kroatialaispoliisien pahoinpidelleen häntä.Tanskan pakolaisneuvosto DRC

DRC:n raportissa pakolaiset ja siirtolaiset kertovat kohdanneensa rajalla väkivaltaisia, mustiin pukeutuneita ja kasvonsa peittäneitä miehiä.

Järjestö ei suoraan ota kantaa miesten henkilöllisyyteen. DRC:n haastattelemien käännytettyjen mukaan hakkaajat olivat mahdollisesti Kroatian poliisin erikoisjoukkoja, koska miehet liikkuivat muiden poliisien seurassa.

Myös jotkut yksin matkustavat lapset kertoivat järjestölle pelottavista kohtaamisista naamiomiesten kanssa.

DRC:n haastattelema afganistanilaismies kertoi poliisin lyöneen häntä ja pakottaneen hänet ja seitsemän muuta miestä makaamaan toistensa päälle. [TOM TÄSSÄ SUN ALKUP KUVATEKSTI: Tanskan pakolaisneuvoston lokakuussa 2020 haastattelema afganistanilaismies kertoi poliisin lyöneen ja pakottaneen kahdeksan hengen ryhmän jäseniä makaamaan toistensa päälle.]
DRC:n haastattelema afganistanilaismies kertoi poliisin lyöneen häntä ja pakottaneen hänet ja seitsemän muuta miestä makaamaan toistensa päälle. Tanskan pakolaisneuvosto, DRC

Raportin useat esimerkit ovat rajuja.

Yhdessä tapauksessa naamiomiehet pakottivat kahdeksan hengen afganistanilaisryhmän riisuutumaan ja muodostamaan ihmiskasan, jossa miehet makasivat toistensa päällä. Ryhmässä oli myös alaikäinen, jota hakattiin rajusti.

Toisessa tapauksessa bangladeshilainen mies kertoi, että kommandopipolla kasvonsa peittänyt poliisi työnsi hänen takapuoleensa oksan muiden naamiomiesten naureskellessa vieressä.

DRC:n lukujen mukaan pahoinpitelyt ovat vähentyneet viime syksystä. Järjestön alkuvuonna (siirryt toiseen palveluun) haastattelemista käännytetyistä kolmasosa kertoo edelleen kohdanneensa väkivaltaa rajalla.

vanhainkoti drone-kuvassa
Osa EU:n alueelle pyrkivistä yöpyy hylätyissä rakennuksissa, kuten tässä Bihaćin kaupungin entisessä vanhainkodissa.

DRC:n tietojen mukaan Kroatian rajaviranomaiset ovat tänä vuonna tehneet yli 1 500 palautusta Bosnia ja Hertsegovinaan huhtikuun puoleenväliin mennessä. Luku on pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Osa ihmisistä on ylittänyt rajan useita kertoja, ja jokainen palautus lasketaan erikseen mukaan lukuihin. Toisaalta kaikki tapaukset eivät tule kansalaisjärjestöjen tietoon.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n mukaan summittaiset käännytykset rajalla ovat laittomia (siirryt toiseen palveluun)riippumatta siitä, käytetäänkö niissä väkivaltaa vai ei.

Myös EU:n säännöt kieltävät massakäännytykset. Jäsenmaiden tulisi sitoutua siihen, että ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa ja saada tilanteensa arvioitua yksilöllisesti. (siirryt toiseen palveluun)

Nyt tämä oikeus ei toteudu, sanoo DRC:n maajohtaja Bosnia ja Hertsegovinassa.

– Tietysti valtioilla on oikeus valvoa rajojaan, mutta sen on tapahduttava kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Rajoja voi hallita ilman väkivaltaa, maajohtaja Nicola Bay sanoo Ylelle Bosnian pääkaupungissa Sarajevossa.

Hänen mielestään on selvää, mitä Bosnian ja Kroatian rajalla tapahtuu.

Kartta pakolaisreiteistä turkista Bosnia-Hertsegovinaan.
Tässä jutussa haastatellut ihmiset ovat päätyneet Bosnia ja Hertsegovinaan useita reittejä pitkin. Useimmat ovat oleskelleet ainakin jonkin aikaa Turkissa.Harri Vähäkangas / Yle

– EU-maan poliisi rikkoo järjestelmällisesti kansainvälistä oikeutta ja unionin omia sääntöjä. Ei tätä voi kuvata millään muulla tavalla.

Kroatia on moneen kertaan kiistänyt tiedot laajamittaisesta väkivallasta, ja se on syyttänyt kansalaisjärjestöjä vääristelystä (siirryt toiseen palveluun). Tanskan pakolaisneuvoston lisäksi myös ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International (siirryt toiseen palveluun) ja Human Rights Watch (siirryt toiseen palveluun) ovat raportoineet rajalla tapahtuvista rajuista pahoinpitelyistä.

Käännytyksiä toiseen maahan tapahtuu myös muualla kuin Kroatian ja Bosnian rajalla.

Abid Ali
Telttaleirissä yöpyvä Abid Ali kiittelee paikallisväestöä. Leirin asukkaat saavat hakea vettä läheisestä talosta. Ivar Heinmaa / Yle

Abid Ali

Kotoisin Bangladeshista.

“Olimme matkanneet autolla Sloveniassa noin kymmenen minuuttia, kun poliisit pysäyttivät meidät. He veivät minut takaisin Kroatian rajalle, jossa kroatialaiset poliisit odottivat.

He sanoivat, että mene takaisin Bosniaan. Sitten he kuljettivat minut Kroatian läpi rajalle, mistä minut sitten pakotettiin palaamaan Bosniaan.

Kroatialaispoliisit veivät rahat, kännykkäni, kengät ja kaiken muun. Tavarat heitettiin nuotioon. Pyysin heitä antamaan takin, laukun ja kengät takaisin, mutta he sanoivat ei.

Kroatialaisten poliisien joukossa on kuitenkin sekä hyviä että pahoja ihmisiä. Minua ei ole lyöty rajalla puoleen vuoteen.”

Abid Ali oleskelee metsäleirissä lähellä Šiljkovačan kylää, joka tuli tunnetuksi väkivaltaisista käännytyksistä syksyllä 2020.

25-vuotias Ali kertoo, että hänet palautettiin viimeksi Bosniaan vain pari päivää sitten. Palautettavien ryhmä oli iso, noin 120 ihmistä.

EU:hun hän on pyrkinyt kaikkiaan 12 kertaa. Kerran hän pääsi Sloveniaan asti.

Muovipressuista kyhätty asumus.
Kroatian vastaisen rajan lähistöllä Bosnian pohjoisosassa on useita telttaleirejä. Avustusjärjestöjen mukaan metsissä yöpyy muutamia satoja ihmisiä.Ivar Heinmaa / Yle

Palautusliikenne kulkee välillä pitempiä matkoja.

Tanskan pakolaisneuvoston mukaan noin kymmenessä prosentissa alkuvuoden käännytystapauksista EU:hun pyrkijät palautettiin useamman rajan yli. Useimmiten reitti kulki Sloveniasta Kroatian kautta Bosniaan. Ihmisiä on otettu kiinni myös Italiassa ja siirretty poliisiautoilla eteenpäin useiden valtioiden läpi.

Päätepiste on aina sama – eli matkan päätteeksi Kroatian poliisi pakottaa ihmiset Bosniaan. Jos tällaisella matkalla esiintyy väkivaltaa, se alkaa usein vasta Kroatiassa.

Tanskan pakolaisneuvoston Nicola Bayn mukaan jotkut EU-maat käytännössä hyväksyvät pikakäännytykset, vaikka ne ovat EU:n sääntöjen vastaisia.

– Kyse ei ole vain hiljaisesta hyväksynnästä vaan aktiivisesta yhteistyöstä, kun ihmisiä siirretään vaikkapa Italiasta Sloveniaan ja sitten kuljetetaan Kroatian kautta Bosniaan. Yhden jäsenmaan poliisi luovuttaa käännytettävän seuraavan maan poliisille rajalla.

– Ihmisiä dumpataan aina lopuksi EU:n ulkopuolelle. Tavoitteena on pitää ihmiset poissa tai käännyttää heidät unionin ulkopuolelle, Bay sanoo.

Opettaja Jamil Khan
Opettaja Hamid kertoo kaipaavansa entisiä oppilaitaan Afganistanissa. Nyt hän asustaa muiden Euroopan unionin alueelle pyrkivien ihmisten kanssa entisessä tehtaassa. Ivar Heinmaa / Yle

Hamid

Opettaja, kotoisin Afganistanista.

"Yritin ylittää rajan toissayönä. Minut otettiin kiinni ja poliisit potkivat jalkojani. Kengät olivat vielä jalassa, joten jälkiä ei jäänyt. En oikein ymmärrä, miksi kroatialaiset poliisit vihaavat meitä niin paljon. Lähden yrittämään taas, kun on parempi olo.

Työskentelin opettajana Afganistanissa. Pidän yhteyttä entisiin oppilaisiini. Kaipaan heitä ja vanhaa elämääni.

Minun oli pakko lähteä maasta. Toisen perheen kanssa syntyneen kiistan takia isäni ammuttiin. Minutkin yritettiin tappaa.

En haluaisi olla täällä. Itken usein kun olen yksin.”

Monet raja-alueella liikkuvista ihmisistä kertovat toiveistaan löytää parempi elämä Euroopassa. Mutta jotkut hakevat myös turvaa väkivallalta.

Tähän ryhmään kuuluu Hamid, joka lähti Afganistanistanista kun hänet oli yritetty surmata. Hamid ei ole hänen oikea nimensä. Väkivallan uhan takia emme paljasta hänen henkilöllisyyttään.

Hyvää englantia puhuva Hamid miettii, että joiltakiin siirtolaisilta on kulunut kohtuuttomia rahasummia välillä toivottomalta vaikuttavaan matkaan. Hän sanoo käyttäneensä omaan matkaansa 1 600 euroa, josta osa on mennyt salakuljettajille. Hän kertoo suunnistaneensa osan matkaa myös itse puhelimensa avulla.

Sekä YK että kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet Kroatian nykykäytäntöä, jossa turvapaikka- ja käännytyspäätöksen voi käytännössä tehdä poliisi metsätiellä keskellä yötä.

Kroatiassa turvapaikkahakemuksen voi virallisten säännösten mukaan jättää raja-asemalla, poliisiasemalla tai ensimmäiselle vastaantulevalle poliisille. Todellisuus on toinen, Tanskan pakolaisneuvoston Bay kertoo.

– Neljäsosa haastattelemistamme käännytetyistä kertoo halunneensa anoa turvapaikkaa, mutta sitä mahdollisuutta ei annettu, sanoo maajohtaja Nicola Bay.

Hän muistuttaa, että kansainvälisten sopimusten perusteella ihmisillä on aina oikeus hakea turvapaikkaa.

Miehiä rakenuuksen tasanteilla.
Miehiä Bihaćin hylätyssä vanhainkodissa. Ivar Heinmaa / Yle

Teksti jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Kroatia ei toimi alueella yksin. Myös EU-maat Unkari ja Kreikka käännyttävät tulijoita rajoilla ilman, että ihmisille annetaan mahdollisuus turvapaikanhakuun tai, että heidän tilannettaan mitenkään arvioitaisiin yksilöllisesti.

Kreikkaa on epäilty merellä tapahtuvista laittomista käännytyksistä, kun siirtolaisten ja pakolaisten veneitä on työnnetty takaisin kohti Turkin rannikkoa.

Unkarilla on puolestaan pikakäännytykset mahdollistava laki, joka tekee turvapaikan anomisen lähes mahdottomaksi. Euroopan unionin tuomioistuin (siirryt toiseen palveluun) totesi joulukuussa 2020 Unkarin rikkovan EU-oikeutta.

Tuomioistuimen päätös ei näytä vaikuttaneen mitenkään.

Unkarissa toimivan ihmisoikeusjärjestön Helsinki-komitean laskujen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Unkari on käännyttänyt noin 15 000 ihmistä Serbiaan EU-tuomioistuimen ratkaisun jälkeen.

Bayn mielestä EU:n ulkorajoille pitäisi luoda riippumaton valvonta esimerkiksi eri maiden oikeusasiamiesten kautta.

Myös muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on esittänyt samaa, ja EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson on pitänyt esitystä esillä (siirryt toiseen palveluun). Kroatia on sanonut olevansa valvontaan valmis, mutta asia ei ole vielä edennyt.

EU:ssa tulisi myös järjestää kanavia lailliselle siirtolaisuudelle. Ellei siinä onnistuta, poliisien, rajavartijoiden ja siirtolaisten yöllinen peli EU:n ulkorajoilla jatkuu, Tanskan pakolaisneuvoston Nicola Bay arvioi.

Miesten siluettimaisia hahmoja hämärässä nuotion ympärillä.
Afganistanilaismiehet paistavat leipää Bihaćin entisessä vanhainkodissa. Ivar Heinmaa / Yle

Lue lisää:

Turvapaikanhakijoiden veneiden käännyttäminen takaisin merelle näyttää kiihtyvän Kreikassa – norjalaisjärjestöllä tiedossa yli 300 tapausta

EU-tuomioistuin: Unkarin jyrkkä pakolaispolitiikka rikkoo EU:n sääntöjä

Nato-maat alkavat vetää sotilaitaan Afganistanista – Tilastot kertovat 20 vuotta kestäneen sodan inhimillisen hinnan