1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammattikieli

Analyysi: Ongelmat ovat haasteita ja työn ulkoistaminen verkostomaista työtä – työelämän kiertoilmaisut ovat kaikkialla

Vaikeita asioita yritetään pehmentää kutsumalla niitä joksikin muuksi. Epäselvän kapulakielen käyttö voi jonkun mielestä kuulostaa pätevältä ja kivalta. Selkeä ja mutkaton ilmaisu ei kuulosta käyttäjästään tarpeeksi hienolta, vaikka juuri se olisi lukijoille palvelus, arvioi kielentutkija.

Työelämään kaivataan lisää selkokieltä. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Rekrytointikonsultti Milla Kansonen Psykonilta sanoo Ylen jutussa, että rekrytoinnissa on syntynyt oma kielensä, joka vaikeuttaa rekrytointia ja työnhakua.

– Siellä käytetään yleisiä tekstejä ja ilmaisuja, jotka eivät kerro yhtään mitään lukijalle, Kansonen sanoo.

Kaikenlaiset kiertoilmaisut ovat tuiki tavallisia kielessä. Arjessa vaikkapa kuoleman sijaan puhutaan menehtymisestä tai poismenosta. Aseteollisuus kutsuu itseään puolustusvälineteollisuudeksi ja niin edelleen.

Kiertoilmaisut ovat juurtuneet myös työelämään. Kun puhutaan uudelleenjärjestelyistä, ei juuri koskaan tarkoiteta pelkkiä uudelleenjärjestelyjä vaan irtisanomisia eli väen vähentämistä eli potkuja. Esimerkiksi kun työnimike on koordinaattori, se tarkoittaa usein asiantuntijaa, mutta aloittelevan työntekijän palkalla.

Kyselin somessa ihmisten suosikkieufemismeja.

EY:n Pohjoismaiden innovaatiotoimintojen vetäjä Jussi Hermunen listasi omat suosikkinsa konsulttialalta.

Haasteellinen = ongelmallinen

Lievästi haasteellinen = todella ongelmallinen

Ykkösnyrkki, unelmatiimi = kasa ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tehneet töitä yhdessä

Tehokas projekti = aikaa on liian vähän

Kustannustehokas = rahaa on liian vähän

Luova lähestymistapa = ei voida tehdä, kuten pitäisi

Uniikki metodologia = sama kuin kaikilla kilpailijoilla

Ketterä toteutusmalli = ei itsekään ihan, tiedetä toimiiko tämä

Validoitu käyttäjillä = näytetty kollegalle

Kilpailukykyinen = kaikkien muiden keskiarvoon verrattava plus vähäsen

Globaali = luettu muutama tutkimus ja Wikipediaa

Kuulostaako osuvalta? Mukana on tietenkin aimo annos huumoria, kuten kiertoilmaisuihin kuuluu. Esimerkkejä löytyy muiltakin.

Verkostomainen työ tarkoittaa yleensä käytännössä työn ulkoistamista palkatuilta työntekijöiltä itsensä työllistäjille, mediaviestinnän erityisasiantuntija Päivi Lehtomurto työterveyslaitokselta toteaa.

Viestintäpäällikkö Vesa Linja-aho sanoo puolestaan, että kokonaan kokonaan oma lukunsa ovat ammattinimikkeiden eufemismit, ei palkata siivoojaa vaan palveluvastaava, ei puhelinmyyjää vaan telemarkkinoija, myyjä on avainasiakaspäällikkö ja niin edelleen.

Espoon kaupungin asiantuntija, kirjailija Minna Eväsoja taas toteaa, että rukkasryhmä on työelämän suuri kupla.

– Yhdellä henkilöllä ”rukkaset” ja kaskipelto käännettäväksi ja lopuksi kehutaan kaikki.

Yrittäjä Jukka Laikari toteaa, että nykyisin ammattitaidottomuutta kutsutaan osaamisvajeeksi.

– Osaamisvaje, jolla entinen termi ammattitaidottomuus yritetään hämärtää jonkinlaiseksi yksilön tai organisaation ulkopuoliseksi asiaksi, johon on vaikea vaikuttaa ja jota ei ainakaan voida sanktioida, Laikari sanoo.

– Työpaikkailmoituksissa kilpailukykyinen palkka tarkoittaa keskimääräistä palkkaa, toteaa Cloud Architect Lauri Suomalainen.

Kiertoilmaisuja käytetään, kun pelätään sanoa jotain tai kun halutaan kuulostaa fiksuilta

Mutta mitä sanoo kielen ammattilainen?

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craig tunnistaa työkielen eufemismit.

Hän sanoo, että kiertoilmaisuja on syntynyt monenlaiseen käyttöön. Osa tarpeellisia, osa hassuja.

Loukkaaville ja sopimattomille ilmaisuille haetaan usein parempia vaihtoehtoja.

Myös pelottavuus on yksi kiertoilmaisujen syy. Siitä hyvä esimerkki on vaikkapa karhu-sana Suomessa. Karhun nimeä ei entisaikaan sanottu, puhuttiin mesikämmenestä, kontiosta, nallesta. Myös karhu on alun perin kiertoilmaus, joka tarkoittaa karheaa turkkia. Kiertoilmauksia käyttämällä haluttiin välttää pedon kutsumista.

– Joku voi pandemian aikana sanoa koronasta, että ‘häneen tarttui tiedät kyllä mikä’, Makkonen-Craig sanoo.

Muita kiertoilmaisujen pontimia ovat huumori ja itseironia. Etäkoulun ja etätyön kutsuminen epäkouluksi ja epätyöksi voisi olla tällainen esimerkki.

Tapahtumien järjestäjä voisi puhua koronalimbosta, kun tapahtumat siirtyvät. Nämä ovat kiertoilmaisujen tapaisia uudissanoja, Makkonen-Craig sanoo.

Mutta miksi juuri työelämän kieleen pesiytyy helposti sanoja ja ilmaisuja, jotka kiertävät asiaa ja vaikeuttavat ymmärtämistä pikemmin kuin selkeyttävät?

Makkonen-Craig toteaa, että lähes kaikenlaisessa kielenkäytössä on monitulkintaisuutta ja merkitysten väljyyttä, ei siis vain työelämän kielessä. Usein päätös on tietoinen, jos pitää ottaa huomioon joukko eri näkökulmia ja mielipiteitä. Joskus taas on kiva käyttää hauskaa tai helpoiten mieleen tulevaa ilmaisua, jonka merkitys on löyhä tai sinne päin. Syynä voi olla ajattelun laiskuus ja ilmaisun laiskuus.

Lisäksi epäselvän kapulakielen käyttö voi jonkun mielestä kuulostaa pätevältä ja kivalta. Selkeä ja mutkaton ilmaisu ei kuulosta käyttäjästään tarpeeksi hienolta, vaikka juuri se olisi lukijoille palvelus.

– Halutaan kuulostaa virallisemmilta ja fiksummilta kuin olisi tarve. On tavallista matkia toisten tekstejä ja ottaa virallisista teksteistä mallia. Silloin virkakieli tarttuu, hyvässä ja pahassa.

Myös mielikuvat ovat tärkeitä. Kun puhutaan haasteesta eikä ongelmasta, kuulostaa siltä, että katsotaan eteenpäin. Ei haluta jämähtää paikoilleen, vaan on tekemisen meininki.

– Suomeen tulee trendejä muualta maailmalta. Ja nykyään nämä liitetään usein amerikkalaisuuteen ja englannin kieleen, Makkonen-Craig sanoo.

Makkonen-Craigin oma suosikki on juuri haastava-sanan käyttö.

Makkonen-Craig kertoo, että sanasta on otettu usein yhteyttä Kielitoimiston sanakirjan toimitukseen ja myös neuvontaan, koska siitä on tullut, noh, haastava. Ihmiset Monet valittavat kielitoimistolle, että jopa arvostettujen tutkimuslaitosten tutkijat käyttävä sanaa liikaa, “kaikki on nykyään haasteellista”. Haastava ärsyttää kielenkäyttäjiä.

– Esimerkiksi kirjoitusviestinnän opettajat kysyvät, että kannattaako näistä edes huomauttaa, kun ne ovat niin yleisiä, Makkonen-Craig kertoo.

Hän toteaa, että minkään sanan käyttöä kannata kategorisesti tuomita.

– Sanoja kutsutaan muotisanoiksi, mutta se on harhaanjohtavaa, koska nämä sanat ovat pysyviä, eivät ne katoa muodista. Aiemmin muotisanat nousivat ja katosivat.

Makkonen-Craigin mukaan haastavan kaltaisten sanojen käyttö voi toisinaan kertoa mukavuudenhalusta. Täsmällinen kieli osuu paremmin.
– Onko kyse vaikkapa aikaa vievästä asiasta, vaikeasti ratkottavasta asiasta, pulmallisesta asiasta, kiehtovalla tavalla vaativasta, mahdottomasta vai mistä? Eri tapoja ilmaista haasteellisia asioista on paljon, muistuttaa.

Toisaalta joskus kiertoilmaisut ovat tarpeen. Työelämän vaikeissa tilanteissa voi olla hyvä puhua haasteista.

– Koulussa ja päiväkodissa puhutaan mieluummin haastavasta kuin vaikeasta lapsesta, Makkonen-Craig sanoo.

Ja vielä bonuksena. Tätä haastattelua varten Makkonen-Craig kysyi kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kollegoiltaan ajatuksia työelämän kiertoilmaisuista. Esiin nousivat seuraavat:

YT-neuvottelut on sana, joka on täysin harhaanjohtava. Se ei ole kovin usein yhteistoimintaa eikä keskustellen pohtimista ja sopimista.

On hyvää tarkoittavia ilmaisuja, mutta esimerkiksi joustava työaika voi olla sellainen, että siinä ei jääkään vapaa-aikaa.

Itseohjautuva tiimi voi tarkoittaa sitä, että jokainen tekee mitä lystää. Se, että toimintaa tehostetaan, voi tarkoittaa sitä, että ihmisiä irtisanotaan.

Työajanhallintasovellus kuulostaa siltä, että ihminen saa hallintaansa työaikansa. Mutta toisaalta sovellus saattaa olla sellainen, että siellä on pakotetusti tietoja työajoista, jotka sitten eivät ole millään tavalla suhteessa tehtyyn työhön.

Lue myös:

Palkka esiin: Ihmisiä harmittaa, että työpaikkailmoituksissa ei kerrota rehdisti palkkaa – somen merkitys rekrytoinneissa kasvaa

Millaisia kiertoilmaisua teillä käytetään töissä? Kerro tässä kommenttiketjussa.