1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelu

Milana Prior muutti Valko-Venäjältä Suomeen opiskelemaan vuonna 2017 – nyt hän on 20-vuotias maisteri ja kohta myös uunituore kondiittori

Milana Prior opiskeli Valko-Venäjällä suomen kieltä, jotta pääsi suomenkieliseen opiskeluohjelmaan Tampereella. Kieltenopiskelu vei Priorin mukanaan, opintopisteitä ropisi kuin vahingossa, ja nyt hän on 20-vuotias maisteri.

Milana Prior puhuu sujuvasti valkovenäjää, venäjää, englantia, suomea ja ruotsia. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Milana Priorin opettajilla ja opiskelukavereilla meni kauan tajuta, että Prior oli vuonna 2017 Tampereella yliopisto-opinnot aloittaessaan alaikäinen. Priorin kotimaassa Valko-Venäjällä on normaalia, että yliopisto aloitetaan 17–18-vuotiaana, Suomessa ollaan totuttu välivuosiin.

Asuntoasioiden ja koulun hallinnon kanssa toimiessa Priorin piti olla usein selittelemässä 17 vuoden ikäänsä ja hankkimassa vanhempiensa allekirjoituksia Valko-Venäjältä.

Juuri suomen kielen oppinutta Prioria epäiltiinkin usein kielellisistä väärinkäsityksistä. Eräässä opiskelijatapahtumaan liittyvässä paperinpyörittelytilanteessa Prior kertoi olevansa alaikäinen, josta johtuen hän ei voisi allekirjoittaa tiettyä dokumenttia.

– Tarkoitat varmaan allerginen? kysyi hämmentynyt koulun vastuuhenkilö.

Prior sai kuitenkin koulun väen vakuutettua alaikäisyydestään ja kielitaidostaan ja opiskeli lopulta sellaisella sykkeellä, että valmistui 18-vuotiaana kandiksi ja nyt keväällä 2021 englannin kielen, kulttuurin ja kääntämisen maisteriksi Helsingin yliopistosta.

– Kai minä olen lahjakas kielissä. Koska en ole syntyperäinen suomalainen, minun ei olisi tarvinnut suorittaa virkamiesruotsia, mutta en halunnut jättää väliin mahdollisuutta oppia uutta kieltä, Prior kertoo.

Prior aloitti ruotsin peruskurssin kaikkia lukiopohjaisia suomalaisia jäljessä, mutta kurssin loppuun mennessä muut kyselivät häneltä jo apua. Virkamiesruotsi meni lopulta heittämällä läpi.

Prior teki Tampereella opiskelujen ohella töitä kielenoppimispelejä kehittävässä firmassa, mutta himo muuttaa Helsinkiin veti pidemmän korren ja niin hän siirtyi maisteriopintoihin pääkaupunkiin.

Prior koki kuitenkin koronavuoden 2020 aikana, että lähinnä kotona gradun kirjoittelusta koostuva elämä ei ollut tyydyttävää. Tämän takia Prior aloitti kondiittorin ammattikouluopinnot, omien sanojensa mukaan "harrastusmielessä".

– Olin jo aikaisemmin tottunut leipomaan herkkuja. Leivoin niitä ystävilleni lopulta niin paljon, että he pyysivät minua kanavoimaan leipomistarpeeni johonkin muualle, Prior nauraa.

Prior on sitä mieltä, ettei suomen kieli ole niin vaikea oppia kuin mitä suomalaiset luulevat. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Pullan pyörittelystä, taikinan vatkaamisesta ja kohoamisen tarkkailusta tulikin Priorille loistava vastapaino iltaiselle gradun kirjottelulle. Prior kertoo, että tulee tuskin ikinä tekemään alan töitä, mutta kokee saaneensa kondiittorikoulusta valtavasti lisää omaan elämäänsä.

– Yliopistomaailma on kansainvälinen, enkä siellä joutunut käyttämään suomen kieltä jatkuvasti. Käytännön tehtävien ympärillä pyörivät kondiittoriopinnot olivatkin paras mahdollinen kielikoulu, mitä toivoa voi, Prior kertoo.

"Emme juttele tuntemattomille", jutteli tuntematon retkeilijä Priorille

Priorin opiskeluvauhti on ollut suomalaiseen keskivertoon verrattuna päätähuimaavaa. Kolmannes suomalaisista yliopisto-opiskelijoista ei valmistu kymmenessä vuodessa. Priorilla touhuun meni neljä vuotta.

Syyksi Prior kertoo sen, että hänen opiskelualansa oli yksinkertaisesti valtavan kiinnostava.

– En kehdannut olla ottamatta kursseja, kun ne kaikki vaikuttivat niin mielenkiintoisilta. Yhtäkkiä opintopisteitä vain tuli ja tuli. Esimerkiksi en lähtenytkään Tampereen yliopistosta vaihtoon, kun tajusin juuri ennen lähtöä olevani jo käytännössä valmis kandi, Prior kertoo.

Prior innostui Suomessa opiskelusta jatko-opintojen kynnyksellä. Hän aloitti suomen kielen kurssin Valko-Venäjällä, koska hän halusi olla tulevassa asuinmaassaan osa yhteisöä eikä "turisti", kuten Prior muotoilee.

Hakujen jälkeen Prior sai paikan yliopistosta Pietarista ja Tampereelta, ja lopulta uusi kulttuuri veti pidemmän korren. Prior oli käynyt Venäjällä jo useasti, ja maan meno oli tuttu.

Mutta onko suomalainen kulttuuri loppujen lopuksi niin erikoinen tai uutta pullollaan? Priorilla on useita humoristisia huomioita suomalaisten jatkuvasti esille nousevasta omakuvasta.

– Suomalaiset luulevat olevansa jotenkin hiljaisia. Olin yksin metsäretkellä, kun vieras retkeilijäpari pysähtyi samalle nuotiolle. He alkoivat jutella minulle, ja heidän huomattuaan, että olen ulkomaalaistaustainen, he kertoivat säälivänsä minua.

Sääli johtui pariskunnan mukaan siitä, että Prior oli tullut maahan, jossa tuntemattomat eivät puhu toisilleen.

Paradoksaalisen puhumattomuuden lisäksi ihmispelkoa pursuavat bussimyytit saavat osakseen ihmetystä.

– Suomalaiset puhuvat, että meillähän bussiin mennään niin, ettei vahingossakaan istuta kenenkään viereen. Mutta missä ihmeen maassa tähdätään juuri niille paikoille, joissa joku jo istuu, Prior nauraa.

Priorin mukaan myös esimerkiksi mökkeilykulttuuria pidetään jollain tavalla suomalaisille luonteenomaisena, vaikka esimerkiksi Venäjällä on vanha, pitkälti vastaava maaseutuasuntojen, datšojen, perinne. Prior on käynyt Valko-Venäjällä datšalla vanhempiensa kanssa lapsesta saakka.

– Näiden lisäksi yksi mikä tulee mieleen, on suomen kieli. Se ei ole niin vaikea kuin suomalaiset luulevat.

Prior haluaisi kieltenopiskelijana nostaa suomea toisena kielenään puhuvien asiaa esille. Prior törmää usein ilmiöön, jossa hän aloittaa keskustelun suomeksi, mutta natiivipuhujan kuultua Priorin murteen hänelle ehdotetaan englantiin vaihtamista.

– Tämä on mielestäni hassua. Jos ihminen aloittaa keskustelun suomeksi, niin eikö tämän voi ottaa merkkinä siitä, että hän haluaisi keskustella suomeksi?

Kiivaan koronavuoden jälkeen edessä ansaittu kesärauha

Prior aikoo jäädä asumaan Suomeen, eikä mihin tahansa Suomeen, vaan Espooseen.

– Pidän Espoosta paljon enemmän kuin Helsingistä. Se on ihana, vihreä paikka elää.

Tarkoitus olisi päästä kansainvälisiin töihin, joissa pääsisi matkustamaan ympäri maailmaa. Viittä kieltä sujuvasti puhuva Prior näkee tälle suunnitelmalle olevan hyvät alkutekijät.

– Ensin lomailen tämän kesän, ja sitten katsotaan, mihin päivätöihin ryhdyn, Prior suunnittelee.