1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. korkeakoulut

Ministeri Saramon mielestä toisen asteen koulutuksen tilanne on hälyttävä – matematiikka romahduttanut monen oppiaineen merkityksen

Opetusministeri Jussi Saramo jakaa monen korkeakoulun rehtorin huolen matematiikan ylivallasta korkeakouluvalinnoissa. Hän pitäisi järkevämpänä, että valinnassa käytettäisiin alakohtaista harkintaa. Saramo peräänkuuluttaa korjauksia valintajärjestelmään.

Opetusministeri Jussi Saramo toivoisi, että nuoret opiskelisivat mieluummin oppiaineita, joihin tuntevat kiinnostusta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) on huolissaan suunnasta, johon toisen asteen opiskelu on korkeakoulujen valintauudistuksen myötä mennyt.

Opiskelijat stressaantuvat, matematiikkaa opiskellaan hampaat irvessä, monien muiden aineiden oppiminen heikentyy jatkuvasti.

Tämä on todellisuutta monissa toisen asteen oppilaitoksissa.

Tällä hetkellä noin puolet opiskelijoista valitaan korkeakouluihin ylioppilastodistuksen perusteella ilman valintakokeita. Samalla matematiikan ja luonnontieteiden taitamisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Ei siis ihme, että niistä on tullut opiskelijoiden keskuudessa koko ajan suositumpia. Samaan aikaan muun muassa yhteiskuntaopin ja terveystiedon kirjoittajamäärät ovat suistuneet askel askeleelta jyrkkenevään alamäkeen. Vieraiden kielten suosio laskee niin ikään kovaa vauhtia.

Saramo sanoo tunnistavansa hälyttävän kehityksen useiden oppiaineiden suosiossa.

– Ymmärrän matematiikan ja fysiikan tärkeyden. Olen silti huolissani kielten ohella historian ja yhteiskuntaopin osaamisen heikentymisestä. Tällaisina aikoina, jolloin kaikenlaisten valeuutisten määrä ja vihanlietsonta kasvaa, tarvitsisimme laaja-alaista sivistystä, Saramo toteaa.

Toiveissa alakohtaiset painotukset

Korkeakouluihin pyrittäessä oppiaineiden painoarvo riippuu siitä, kuinka monen kurssin verran niitä opiskellaan lukiossa. Koska pitkää matematiikkaa opetetaan eniten, siitä saa myös eniten pisteitä.

Myös ammattikorkeakouluun pyrittäessä pitkän matematiikan pistemäärä on suurin.

Opetusministeri Jussi Saramo on sitä mieltä, että painotuksia pitäisi tarkastella sen mukaan, mille alalle opiskelija on hakemassa.

– Se olisi kaikkien etu. Korkeakoulutukseen pyrkiessä pitäisi olla nykyistä suurempaa hyötyä siitä, jos opiskelija on opiskellut hakemaansa koulutusalaan liittyvää oppiainetta toisella asteella.

Pakon edessä opiskelu stressaa

Saramo on huolissaan myös siitä, että erityisesti "pakon edessä" pitkää matematiikkaa pänttäävät ovat stressaantuneita. Paine hyviin matematiikan arvosanoihin on kova, vaikka ainetta ei tuntisi omakseen.

– On epäedullista, että opiskelija joutuu opiskelemaan aineita, joihin hänellä ei ole paloa. Yhteiskunnallekin olisi hyödyllisempää, että kaikki suuntautuisivat sellaisille aloille, joihin heillä on lahjoja, intoa ja taitoa, Saramo linjaa.

Opetusministeri huomauttaa, ettei heikompi menestys matematiikassa suinkaan automaattisesti sulje ovia korkeakouluihin.

– Hyvä arvosana muusta aineesta on pisteytyksessä parempi kuin huono tai keskimääräinen arvosana matematiikasta. Opiskelijoiden valinnat ovat toki painottuneet matematiikan suuntaan, koska pisteytysjärjestelmän myötä sen on koettu olevan erityisen tärkeää, Saramo toteaa.

Hän sanoo uskovansa, että pistemäärän kannalta on edullisempaa keskittyä mieluummin aineisiin, jotka ovat opiskelijalle mielekkäitä sen sijaan, että opiskelisi ainetta, joka ei tunnu omalta.

Ministeri toivoo korjauksia

Vaikka järjestelmä saa paljon kriitikkiä osakseen, löytyy yhtä lailla niitä korkeakoulujen rehtoreita, jotka pitävät matematiikan painotusta ja todistusvalintaa hyvänä uudistuksena.

Myös opetusministeri Jussi Saramo näkee, ettei vuosi sitten laajamittaisesti käytäntöön tullutta järjestelmää tarvitse kokonaisuudessaan heittää roskakoriin. Entiseen ei myöskään sellaisenaan kannata hänen mielestään palata.

– Opiskelijan kannalta on järkevää, että toiselta asteelta pääsee nopeammin korkeakouluun. Tässä järjestelmässä putki toiselta asteelta eteenpäin on parempi kuin ennen. Aiemmin välivuosia oli liian paljon, jolloin opiskelijat hukkasivat myös yhteiskunnan kannalta turhan paljon aikaa, Saramo lausuu.

Yhtä kaikki hän toivoo korjauksia nykyiseen pisteytysjärjestelmään. Ministeriö on jo laittamassa alulle selvitystä asiasta. Lisäksi käynnissä on myös laajempi tutkimus opiskelijavalintajärjestelmän toimivuudesta.

Saramon mukaan tulosten perusteella voidaan vetää tarkempia johtopäätöksiä asiasta.

– Mielestäni tässä pitäisi olla valmiuksia nopeisinkiin toimenpiteisiin, kun tiedetään, miten tätä lähdetään korjaamaan. Se ei ole yksin ministeriön päätettävissä, vaan vaatii tietysti yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 11.5.2021 klo 23

Lue myös:

"Epäreilua niille, joita matikka ei kiinnosta" – Oona Marttinen ja suuri osa korkeakoulujen rehtoreista arvostelee opiskelijavalintaa

Korkeakoulujen todistusvalinnan hitaus harmittaa hakijoita – katso, milloin yliopistojen kilpailtujen alojen valinnat valmistuvat

Pääsevätkö korkeakouluun jatkossa nuoret, naiset vai maisterien lapset? Lue tästä historiallisen haku-uudistuksen ensimmäisistä vaikutuksista

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä Ella Pulliselle