1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ylen vaalikone: kysymys veroista ja leikkauksista jakaa puolueet – kolme ehdokasta eri puolilta maata kertoo reseptinsä kuntatalouteen

Selvitimme, mitkä kysymykset erottavat puolueet toisistaan Ylen vaalikoneessa. Tapasimme myös kolme ehdokasta erilaisiin arvoihin uskovaa ehdokasta eri puolilta maata. Heillä voi olla edessä poikkeuksellinen valtuustokausi kuntatalouden näkökulmasta.

Annette Kivistö (ps.), Sini Juuti (kok.) ja Olli Kohonen (vas.) pyrkivät uusiksi kunnanvaltuutetuiksi. Kuva: Mohamed Sharif El Bouari / Yle, Paulus Markkula / Yle

Verotus ja maahanmuutto erottavat puolueet eniten toisistaan Ylen kuntavaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun).

Vertailimme vaalikoneen kysymyksiä sen mukaan, missä puolueiden väliset jakolinjat ovat selkeimmät. Viidestä eniten puolueita jakavasta kysymyksestä kaksi käsittelee talouden tasapainottamista ja yksi maahanmuuttopolitiikkaa.

Moni ehdokas päätyi Ylen vaalikoneessa jompaankumpaan ääripäähän näihin kysymyksiin vastatessaan. Niin teki myös vantaalainen Annette Kivistö (ps.), joka hakee elämänsä ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustoon.

Hän vastustaa veronkorotuksia, mutta pelkää niiden olevan kotikaupungissaan ainoa vaihtoehto. Menoista on karsittu hänen mukaansa jo niin paljon, että "se tie alkaa olla kuljettu loppuun". Samoin sanoin Kivistö kuvaa maahanmuuttoa, jota hän ei pidä Vantaalle tarpeellisena.

– Vantaalle on muuttanut valtavasti maahanmuuttajaväestöä viime vuosina. Meidän pitäisi saada Vantaa houkuttelevaksi kunnaksi työssä käyville perheille. Toivottavasti tänne saataisiin enemmän veronmaksajia kuin sosiaalituen varassa eläviä.

Alla olevista grafiikoista näet, miten kysymykset maahanmuutosta, verotuksen progressiosta sekä tulojen ja menojen tasapainottamisesta jakavat puolueet.

Puolueet on järjestetty sen mukaan, minkä puolueen ehdokkaat ovat kannattaneet vaalikoneessa esitettyä ehdotusta eniten. Kuva: Ylen kuntavaalikone 2021

Ylen kuntavaalikoneen perusteella SDP:n ja vihreiden ehdokkaat ovat lähellä toisiaan esimerkiksi kysymyksessä, tulisiko taloutta tukea mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä. Kokoomus ja perussuomalaiset muodostavat siinä parin.

Vasemmistoliiton ehdokkaat sijoittuvat verokysymyksissä odotetusti toiseen äärilaitaan. Keskusta ja kristillisdemokraatit sijoittuvat välimaastoon ja ovat suhteellisen lähellä toisiaan.

Puolueet on järjestetty sen mukaan, minkä puolueen ehdokkaat ovat kannattaneet vaalikoneessa esitettyä ehdotusta eniten. Kuva: Ylen kuntavaalikone 2021

Vaikka kokoomus ja perussuomalaiset olivat lähellä toisiaan yhdessä talouskysymyksessä, tässä ne ovat kauempana. Kokoomuksen ehdokkaat vastustavat kuntaverotuksen progressiota selvästi jyrkemmin kuin perussuomalaiset.

Suomessa kuntavero on tasavero, mutta Veronmaksajien keskusliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) hyvätuloiset maksavat sitä jo nyt enemmän kuin muut erilaisten vähennysten vuoksi. Lisäksi valtiolle maksettava tulovero on nykyäänkin progressiivinen.

Kysymyksen tarkoituksena on avata ehdokkaan arvomaailmaa talouskysymyksissä. Kunta ei voi itse muuttaa kuntaveroa progressiiviseksi.

Vaalien ensikertalainen, espoolainen Sini Juuti (kok.) ei halua lisätä keski- ja suurituloisten verotaakkaa. Sen vuoksi hän ei kannata ajatusta, että enemmän ansaitsevat maksaisivat myös kuntaveroa enemmän.

– Mielestäni meidän ei tarvitse Espoossa korottaa veroja eikä karsia menoista, jos porrastamme rakennushankkeet nykyistä paremmin. Esimerkiksi Kaupunkirataa voidaan viivästyttää, Juuti sanoo.

Puolueet on järjestetty sen mukaan, minkä puolueen ehdokkaat ovat kannattaneet vaalikoneessa esitettyä ehdotusta eniten. Kuva: Ylen kuntavaalikone 2021

Tätä juttua varten vertailimme vastauksia yhteensä 21:ssä valtakunnallisessa vaalikonekysymyksessä. Niistä 11:ssä perussuomalaiset olivat jommassakummassa ääripäässä.

Yksi näistä aiheista oli odotetusti kysymys siitä, pärjäisikö ehdokkaan kunta ilman maahanmuuttoa. Perussuomalaisista ehdokkaista vain seitsemän prosenttia oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä.

Toiseen laitaan kysymyksessä asettuivat vihreiden, RKP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaat. Vasemmistoliiton oululaisen ehdokkaan Olli Kohosen mielestä maahanmuuttajia on osin kiittäminen muun muassa Nokian tulevasta investoinnista.

– Oulun yliopistolla on toista tuhatta ulkomailta tullutta. He ovat taanneet sen, että meillä on maailman huippuluokkaa oleva tietoliikenteen tutkimus. Meidän pitää huomioida, että maahanmuuttajia saadaan jatkossakin, Kohonen sanoo.

Leikkauslistojen erikoismies ei purematta niele ehdokkaiden vastauksia

– Pirun monimutkainen juttu, tokaisee kuntatalousasiantuntija Eero Laesterä ehdokkaiden vaalikonevastauksia katsoessaan.

Laesterä on saanut konsulttityönsä kautta maineen eräänlaisena kuntatalouden leikkauslistojen erikoismiehenä. Hänen mukaansa ehdokkailla on helppo antaa vaalikoneessa vastauksia, jotka sopivat puolueen valtakunnalliseen arvomaailmaan. Mutta kun asioista pitäisi tehdä päätöksiä valtuustossa, tilanne mutkistuu.

– Vaikka keskusta on halukas säästämään menoista, se tekeekin neliraajajarrutuksen kun ruvetaan säästämään pikkukouluista tai yksityistieavustuksista. Punaviherpuolella sama pätee ulkoistukseen ja kokoomuksella opetukseen, kokoomusta kunnanvaltuutettuna edustanut Laesterä sanoo.

Hänen kokemuksensa on, että menojen leikkaaminen on vaikeaa varsinkin liitoskunnissa tai muuten moninapaisissa kunnissa.

– Kylät ja liitoskunnat ovat hemmetin taitavia liittoutumaan toisten kanssa.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä on erikoistunut kuntatalouteen. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Valtuutetuilla on joka tapauksessa edessä täysin poikkeuksellinen nelivuotiskausi kuntatalouden näkökulmasta. Vielä hetkeä ennen koronapandemiaa kuntien talous oli menossa alamäkeen. Sitten hallituksen koronatuet vetivät kunnat kuiville (siirryt toiseen palveluun).

Laesterän mukaan valtuutettujen on ymmärrettävä, että koronatukien vaikutus on ohimenevä. Hän ennakoi kuntatalouden palaavan entisille urilleen vuoteen 2023 mennessä.

Muita suuria talouskysymyksiä ovat Laesterän mielestä väestön vanheneminen ja etelään suuntautuva muuttoliike, uusien tuulivoimaloiden tuomat kiinteistöverot, tyhjenevien kuntakiinteistöjen ongelma – sekä maahanmuutto.

Ylen vaalikone avautui äänestäjille tiistaina. Vaalikone auttaa sinua etsimään itsellesi sopivaa ehdokasta kesäkuun kuntavaaleissa. Vaalikone löytyy osoitteesta vaalikone.yle.fi (siirryt toiseen palveluun).

Tämän jutun julkaisuun mennessä Ylen vaalikoneeseen oli vastannut noin 15 000 ehdokasta. Ehdokkaita on yhteensä noin 30 000.

Otsikkoa ja ingressiä korjattu 13.5. kello 11.30: Otsikossa väitettiin, että Ylen haastattelemat ehdokkaat ovat kaikki ensikertalaisia. Olli Kohonen on kuitenkin ehdolla kolmatta kertaa.

Lisää aiheesta:

Ylen vaalikone on avattu: Ehdokkaat haluavat kouluihin kasvisruokaa vähintään kerran viikossa, lasten kotihoidon kuntalisän suosio yllätti

Tästä pääset Ylen vaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun)