1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jerusalem

Kumiluodit lentävät ja satoja on loukkaantunut – mistä on kyse Itä-Jerusalemin kiihtyneissä levottomuuksissa?

Kiinteistökiista vai miehityspolitiikkaa Itä-Jerusalemissa? Israelin korkein oikeus antaa ratkaisun kymmenien palestiinalaisperheiden asuintalojen omistusta koskevaan kiistaan noin kuukauden päästä. Ratkaisua yritetään jo nyt tehdä kaduilla – yhteenotot Jerusalemissa ovat rajuja.

Israelilainen poliisi osoittaa aseella palestiinalaismiestä. Kuva: Abir Sultan / EPA

Satoja ihmisiä on loukkaantunut viime päivinä Jerusalemin levottomuuksissa.

Väkivaltaisuudet ovat saaneet alkunsa kiistasta, joka koskee noin kolmenkymmenen palestiinalaisperheen asuintalojen hallintaa Sheik Jarrahin kaupunginosassa, Itä-Jerusalemissa.

Israelin itsenäistyttyä 1948 Jerusalemin itäosa jäi Jordanialle, joka asutti alueelle palestiinalaisia. Israel katsoo nyt, että sillä on oikeus häätää palestiinalaiset pois, koska ennen vuoden 1948 sotaa alueella asui juutalaisia.

Jerusalemin alempi oikeusistuin teki tällaiset ratkaisut helmikuussa tänä vuonna. (siirryt toiseen palveluun)

Kuva: Google, Spafford Children’s Center, kartta: Harri Vähäkangas / Yle

Hallintakiistat ovat jatkuneet jo vuosikausia, mutta niiden loppu on nyt käsillä. Israelin korkeimman oikeuden piti kuulla osapuolia toukokuun 10. päivänä loppuratkaisun tekoa varten, mutta istuntoa on väkivaltaisten yhteenottojen takia päätetty lykätä kuukaudella.

Palestiinalaiset lähtivät häätökiistan takia kaduille. Yhteenotot Israelin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa yltyivät rajuksi jo ennen Israelin viettämää Jerusalem-päivää, 10.toukokuuta.

Jerusalem-päivä nostattaa tunteita kaikissa ryhmissä. Israel viettää sitä vuoden 1967 kuuden päivän sodan valloitustensa muistoksi, koska silloin se liitti Itä-Jerusalemin itselleen.

Palestiinalaisille kyse miehityksen laajentamisesta

Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Trumpin ratkaisu raivostutti palestiinalaiset ja laajasti muitakin osapuolia.

Palestiinalaiset haluavat Itä-Jerusalemin olevan pääkaupunki heidän omalle itsenäiselle valtiolleen.

Itä-Jerusalemissa asuu jo 220 000 juutalaista. Paljon tiiviimmälle alueelle on asettunut noin 350 000 palestiinalaista, joilla on vaihtelevia oikeuksia työntekoon ja liikkumiseen.

Aseistautuneet israelilaispoliisit kävelivät maanantaina pysäköityjen palestiinalaisambulanssien ohi Temppelivuorella Jerusalemissa. Kuva: Abir Sultan / EPA

Mitkä seuraukset Sheik Jarrahin ratkaisulla ovat?

Jos Sheik Jarrahin korttelit siirtyvät Israelin omistuksen, ei palestiinalaisille ole mahdollisuutta enää niitä vaatia itselleen.

Israelilainen rauhanjärjestö Peace Now sanoo New York Timesin jutussa (siirryt toiseen palveluun), että Jerusalemin Vanhan kaupungin kupeessa on 200 palestiinalaisten pitkään asuttamaa kiinteistöä. Niissä asuu tuhansia ihmisiä. Järjestön mukaan asukkaita uhkaa yhtä lailla häätö.

Lisäksi jopa 20 000 palestiinalaisten kotia on Itä-Jerusalemissa purku-uhan alla. Palestiinalaiset eivät käytännössä saa uusia rakennuslupia, sanoo Peace Now.

Uutistoimisto AFP:n mukaan alueelta ei ole häädetty palestiinalaisia vuoden 2009 jälkeen. Kansainvälinen painostus on häädöt estänyt, mutta viime vuosina Israelin toiminta on muuttunut. Presidentti Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem pääkaupungiksi sopi pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksille.

Vallanvaihdos Yhdysvalloissa vaikuttaa

Israel tuntee nahoissaan läheisimmän liittolaisensa eli Yhdysvaltojen vallanvaihdoksen. Siksi sillä on kiire tehdä Jerusalemiakin koskevia ratkaisuja.

Demokraatteja edustava presidentti Joe Biden on ottanut etäisyyttä pääministeri Netanjahuun ja pyrkii palaamaan Trumpin kautta edeltävään kahden valtion Lähi-itä-politiikkaan. Yhdysvaltojen ohella myös Euroopan unioni, Venäjä ja YK ovat ilmoittaneet olevansa hyvin huolissaan väkivallasta ja uhkaavista asukkaiden häädöistä.

Israel on jo pitkään itsekin ollut sisäpoliittisessa sekasorrossa ja jälleen ilman hallitusta. Lyhyessa ajassa neljät vaalit ja Netanjahua painavat korruptio-oikeudenkäynnit ruokkivat levottomuuksia.

Paremmin ei mene palestiinalaisillakaan. Niiden suunnittelemat parlamenttivaalit 15 vuoden tauon jälkeen lykättiin huhtikuun lopussa nimenomaan Itä-Jerusalemin asemasta käydyn kiistan takia.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas halusi, että äänestysoikeus on voitava taata myös Itä-Jerusalemissa.

Korjaus 12.5. kello 17.55: Artikkelista on otettu pois lause "Pääministeri Benjamin Netanjahu on julistanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi." Israel vahvisti Jerusalemin virallisesti pääkaupungiksi vuoden 1980 Jerusalem-lailla, vaikka kansainvälinen yhteisö sitä ei tunnustanut.

Lue lisää:

Kymmeniä sairaalaan Jerusalemin yhteenotoissa – YK:n pääsihteeri vetoaa Israelia lopettamaan palestiinalaisten häädöt, katso suoraa videokuvaa

Kymmeniä palestiinalaisia loukkaantunut Jerusalemin levottomuuksissa – palestiinalaisperheiden häätöoikeudenkäyntiin lykkäys

Palestiinalaisten vaalit siirtyvät – Abbas vaatii, että äänestäminen tulee taata Itä-Jerusalemissa