1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Somealustat ja älypuhelin voivat ratkaista kuntavaalit – vihreiden Brigita Krasniqi: “Jo kympillä voi saada Instassa paljon buustia”

Kuntavaalien kampanjointi siirtyi pandemian vuoksi verkkoon. Viisi suurinta puoluetta käyttää näissä vaaleissa sosiaaliseen mediaan yhteensä reilut 350 000 euroa. Summa kuulostaa pieneltä, mutta somessa näkyvyyden ostaminen on edullisempaa kuin perinteinen mainonta.

Kuntavaalit
Vihreiden nuorten puheenjohtajat Peppi Seppälä ja Brigita Krasniqi ovat ensimmäistä kertaa ehdolla vaaleissa.  Vihreät panostavat kesäkuun kuntavaaleissa sekä perinteiseen että some-mainontaan enemmän kuin koskaan.
Vihreiden nuorten puheenjohtajat Peppi Seppälä ja Brigita Krasniqi ovat ehdolla vaaleissa. Vihreät laittavat kesäkuun kuntavaaleissa sekä perinteiseen että some-mainontaan enemmän rahaa kuin koskaan. Henrietta Hassinen / Yle

Vihreiden puoluetoimistolla on meneillään Zoom-iltapäivädisko. Screenin edessä tanssivat vihreiden nuorten puheenjohtajat Brigita Krasniqi ja Peppi Seppälä.

Kaiuttimista kuuluu “Maailma on tehty meitä varten” ja molemmat huutavat sanoja ääneen.

Yleensä tämäntyyppiset vihreiden Väentapaamiset järjestetään kaupungilla. Tällä kertaa homma hoidetaan villasukat jalassa kotona. Puoluetoimistolla on viisi ihmistä huolehtimassa tekniikasta, maskottina häärii kolmijalkainen rescue-koira Topi.

23-vuotias tamperelainen Brigita Krasniqi on ensi kertaa ehdolla vaaleissa. Kampanjointi on ollut koronan takia yksinäistä. Väsymystä on lisännyt sekin, että maali siirtyi kahdella kuukaudella eteenpäin.

– Miten onnistua luomaan tunnelmaa, että ei kampanjoi yksin vaikka ei tapaa ketään, hän pohtii.

Silti Krasniqin ja lähes 25 000 muun suurimpien puolueiden listoilla olevan ehdokkaan pitäisi jaksaa olla valmiina vaalien loppurutistukseen, joka käydään tällä kertaa enimmäkseen diginä.

Brigita Krasniqi näyttää Instagram tiliään jossa enimmäkseen kampanjoi kuntavaaleissa.
Brigita Krasniqi uskoo, että some voi mennä tukkoon, kun ennakkoäänestys alkaa 26.5.Henrietta Hassinen / Yle

Poikkeustilanne näkyy puolueiden somebudjeteissa. Keskusta, kokoomus, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto laittavat someen yhteensä runsaat 350 000 euroa. Se on enemmän kuin kuntavaaleissa ikinä, kymmenisen prosenttia puolueiden vaalibudjetista. Suurista puolueista vain perussuomalaiset ei suostunut kertomaan somebudjettiaan.

Yksittäiset ehdokkaat käyttävät mainontaan omaakin rahaa. Krasniqin mukaan hankalinta ehdokkuudessa on lahjoitusten pyytäminen. Siksi hän ei vielä tiedä, kuinka paljon hänellä on varaa käyttää mainontaan.

Euronsa Krasniqi aikoo kuitenkin sijoittaa Instagramiin. Sosiaalisessa mediassa mainosten hinta on kelluva. Kalleinta mainostaminen on silloin, kun sitä tekevät kaikki, eli luultavasti ennakkoäänestyksen alkaessa toukokuun viimeisellä viikolla.

– Kympilläkin voi saada Instassa paljon buustia. Roskisten ja bussien kyljessä oleviin katumainoksiin verrattuna hinta pyörii ihan eri maailmassa.

Nuorille äänestäjille some on jo valmiiksi luontevin tapa etsiä ehdokkaita, oli korona tai ei.

Siksi etämoodissa oleminen ei välttämättä ole Krasniqin kaltaisille ehdokkaille katastrofi. Eikä ehkä muillekaan. Taskussa kulkevasta älypuhelimesta on nimittäin tullut politiikan teon väline. Facebook, Instagram ja Zoom ovat muuttaneet puoluetoimintaa pysyvästi.

Mies nojaa kaiteeseen.
Kuntavaaleissa ehdolla oleva Pekka Tiitinen vietti lapsuutensa Rytikarissa lähellä Veitsiluodon tehdasta, jossa myös oma isä työskenteli 50 vuotta. Antti J. Leinonen

Betonisten kerrostalojen takaa pilkistää Veitsiluodon paperitehtaan piippu. Vielä 70-luvulla pihoilla leikkivät lapset. Silloin Kemin Rytikarissa oli tenniskenttä, urheiluseuroja, elokuvateatteri ja tietenkin kaupat ja pankit. Nyt talojen rappukäytävissä seisoo rollaattoreja. Tehdaskin on pian historiaa.

– Se toi työtä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa, kertoo Rytikarista lähtöisin oleva Kemin demareiden puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Pekka Tiitinen, 48.

Kemin kuntavaaleissa tärkein teema on rakennemuutos, jota Rytikari symboloi. Edes kaupungin toiselle laidalle nouseva biotuotetehdas ei korvaa paperitehtaalta lähtevää 670 työpaikkaa.

– Päälle tulevat vielä välilliset miestyövuodet, joita voi mennä 1 500 tai jopa 2 000. Se on karmea luku.

Mies ja SDP:n logo.
Tiitisen vaalipuhelut kestävät minuutista kolmeen varttiin. Antti J. Leinonen

Vaikka some on kaikkialla, myös vanhanaikainen puhelin on tehnyt comebackin Poikkeusoloissa juuri puhelinkeskustelussa pääsee parhaiten äänestäjän iholle.

– Onhan se työlästä, mutta antoisaa. Meillä on puolueessa oma systeemi, jonka mukaan soitellaan.

Kuntavaalit ovat jokaisessa 239 kunnassa omanlaisensa. Valtuutettuja valitaan yhteensä 8 859. Kemiin heitä tulee 43.

Tehdas metsän keskellä.
Stora Enso aloitti huhtikuussa yt-neuvottelut Veitsiluodon paperitehtaalla. Uhattuna on 670 työpaikkaa. Antti J. Leinonen

Vielä parikymmentä vuotta sitten valtuustopaikkoja oli koko maassa yli 12 000. Kato johtuu kuntaliitoksista ja muuttotappiosta. Myös Kemi on kutistunut: Tiitisen lapsuudessa kaupungissa asui 30 000 ihmistä, nyt enää 20 000.

Kaupungin valtapuolueen vasemmistoliiton toimistolla heiluvat rätit. Valkotaulu on hinkattava puhtaaksi, koska alkamassa on Facebookin livestriimaus, jossa puhutaan muun muassa paikallisesta sopimisesta. Näissä vaaleissa puolueella on ensimmäistä kertaa somebudjetti, tuhat euroa.

– Olihan se jo korkea aika, kertoo Kemin vasemmistoliiton puheenjohtaja Mikko Koivulehto, 42.

Henkilö kädet puuskassa.
Kemi on Suomen punaisin kaupunki, Vasemmistoliitolla on hallussaan 15 Kemin 43 valtuustopaikasta. Antti J. Leinonen

Koivulehdon mukaan tonnilla saa neljä pientä ilmoitusta paikallislehteen, mutta Facebookissa kolmen minuutin ehdokasvideota voi pyörittää viikon 60 eurolla. Toisaalta some ja lehti tavoittavat erilaisia ihmisiä.

Vasemmistoliitolla on Kemissäkin meneillään sukupolvenvaihdos, nykyisistä valtuutetuista vain puolet hakee jatkokautta. Tehdasduunareiden tilalle tunkee Koivulehdon edustama punavihreä sukupolvi, jolla on pohdittavanaan visainen kysymys: Onko työllisyys vai ekologia tärkeämpää?

– En näe tässä sukupolvien välistä ristiriitaaa. Painotukset ovat erilaiset mutta aatteet samat: työ, toimeentulo ja talous.

Antti Ahonen
Kokoomuksen kuntavaalipäällikkön Antti Ahosen mukaan vaalipöhinä on ollut pandemiasta huolimatta "hirveen hyvä". Tiina Jutila / Yle

Kuusi suurinta puoluetta polttaa vaalimainontaan yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Summat eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska osa laskee niinhin myös palkkakuluja. Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja keskusta kertovat käyttävänsä noin 400 000–500 000 euroa kukin, SDP ja vihreät puolestaan noin 700 000 per puolue.

Eniten rahaa käyttää kokoomus: miljoonabudjetista menee someen noin kymmenesosa. Osana kampanjaa se on rakentanut puoluetoimistolleen TV-studion, josta on tuotettu satoja tunteja ohjelmaa. Vaalikansa kohdataan nyt Teamsissa, Instalivessä ja Facebookissa.

– Älypuhelin on se, jolla pääsee lähelle, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri, Helsingissä ehdolla oleva Kristiina Kokko, 42.

Studiolla on parhaillaan menossa kampanjakevään loppukiri, jossa puheenjohtaja Petteri Orpo kannustaa aktiiveja tarttumaan luuriin ja lähtemään postilaatikoille.

– Me haluaan voittaa ja muuttaa suuntaa tässä vasemmistolaisessa Suomessa!

Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoitti puheenvuoronsa valmiiksi ennen suoraa lähetystä puolueen omalta TV-studiolta. Tiina Jutila / Yle

Myös puolueiden ehdokashankinta ja koulutus on siirretty nettiin. Ja koska kaikki ovat olleet etänä, on koulutusvideoita voinut katsella kotitöitä tehdessä tai koiralenkillä, kertoo Kristiina Kokko. Puolueessa puhutaankin kaverivaaleista.

Nimitys ei ole tuulesta temmattu. Kuntaliiton tekemän kuntalaistutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tärkein asia tulevien vaalien äänestyspäätöksessä on ehdokas itse, vasta sen jälkeen tulevat puolue ja ehdokkaan asuinpaikka kunnassa.

Kokoomukselle kuntavaalit toimivat myös rekrytointitilaisuutena.

– Ne ovat tärkein hetki saada uutta verta ja jäseniä. Ehdokkaat liittyvät ja usein myös heidän lähipiirinsä, sanoo Kokko.

Sokerina pohjalla kokoomuksen lähetyksessä palkitaan ehdokashankinnassa parhaiten pärjänneet piirit. Ykköspalkinto 1 000 euroa menee Naantaliin.

– Nyt on Muumimaailman maisemissa kerätty täysi lista, kovasti paljon onnea, hehkuttaa kuntavaalipäällikkö Antti Ahonen.

Henkilö ottaa kuvaa toisesta.
Lapin perussuomalaiset kuvaavat vaalivideoita Kemissä. Antti J. Leinonen

Ei ihme, että ehdokasasettelusta puhutaan kuntavaaleissa paljon. Edellisiin, vuoden 2017, vaaleihin verrattuna ehdokasmääräänsä ovat eniten nostaneet perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät. Keskustalla, SDP:llä ja vasemmistoliitolla on puolestaan yhteensä yli tuhat ehdokasta vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Jytkyä jahtaavat perussuomalaiset käynnistelevat vaalikonettaan Kemin Citymarketin parkkipaikalla. Alkamassa on Hannu Peurasaaren, 59, vaalivideon kuvaus.

Kameramiehenä toimii Lapin piirin vaalipäällikkö Jari Hast, 46, joka on ehdolla naapurikaupunki Torniossa. Samalla paikalla jaettiin viime vaaleissa makkaraa ja mehua. Nyt parkkipaikalla päristelevät mopopojat. Hast sanoo suoraan, ettei kampanjatunnelma ole entinen.

Kaksi miestä ulkona.
Perussuomalaiset ovat jakaneet Kemissä satoja lehtiä. Vaalityössä Hannu Peurasaari ja Jari Hast.Antti J. Leinonen

Osin siihen vaikuttaa sekin, että Kemissä perussuomalaiset hajosi vaalien alla kahtia.

– Täytyy olla rehellinen, kyllä korona meihin vaikuttaa, me olemme toripuolue.

Hast on kuitenkin iloinen, että korona on saanut puolueen terästäytymään digiasioissa, esimerkiksi piiritapaamiset järjestetään etänä. Peurasaaren mukaan vuorovaikutus ihmisten kanssa onnistuu hyvin Facebookin keskusteluryhmissä. Digitalisaation toinen hyvä puoli on, että nettiin mahtuu kampanjamateriaalia: videoita, still-kuvia, tekstiä.

– Tosin välillä kommentteja joutuu poistamaan, naurahtaa Hast.

Monissa kunnissa perussuomalaisten pahin vastustaja on keskusta. Kemissä keskustan ehdokkaana on politiikan ikiliikkuja Paavo Väyrynen, joka pyrki myös Helsingin pormestariehdokkaaksi.

Aiheesta lisää A-studiossa 10.5.2021.

Kuntavaalit järjestetään 13.6.2021.

Juttua varten on saatu lisätietoja Kuntaliiton tutkimuspäälliköltä Marianne Pekola-Sjöblomilta, vihreiden puoluesihteeriltä Veli Liikaselta, SDP:n puoluesihteeriltä Anton Rönnholmilta, perussuomalaisten puoluesihteeriltä Simo Grönroosilta, keskustan puoluesihteeriltä Riikka Pirkkalaiselta sekä kokoomuksen kuntavaalipäälliköltä Antti Ahoselta.