1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Osa koronapotilaita hoitavista kesätyöntekijöistä voi jäädä ilman rokotetta – ”Ei kestä päivänvaloa”

Vaikka nuorilla sijaisilla olisi oikeus rokotteeseen työtehtävänsä puolesta, he voivat jäädä ilman koronarokotetta työsuhteen lyhyen keston vuoksi.

Koronarokotuksen on saanut noin kolmannes Suomen väestöstä. Kuvassa on Astra Zeneca -rokotepullo ja ruisku. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kun vakituinen terveydenhuoltohenkilöstö lähtee kesälomalle, tilalle saattaa astua rokottamattomien nuorten kesätyöntekijöiden joukko.

MOT kertoi nuoren sairaanhoito-opiskelijan huolesta, että kesäsijaiset voivat tartuttaa hoidettavia tietämättään.

Sijaisten rokotuksiin vaikuttaa paitsi se, kuuluvatko he ensimmäisenä rokotettavien ryhmään, myös työsuhteen kesto.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin satojen kesäsijaisten sopimuksen kesto täytyy olla vähintään neljä viikkoa, jotta rokotuksen voi saada. Aiemmin keväällä raja oli kuusi viikkoa. Myös HUS on tarjonnut rokotusta vain yli 7 viikon työsopimuksella työskenteleville.

Työnantajan määrittelemä aikaraja on ollut koko kevään käytössä, vaikka sijaiset olisivat työskennelleet rokotusjärjestyksessä ensimmäiseksi rokotettavien ryhmässä.

Ykkösryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, koronapotilaita hoitava, iäkkäiden hoivakotien ja ensihoidon henkilökunta.

– Ei kestä päivänvaloa, sanoo työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä kuullessaan asiasta MOT:lta.

Ammattiliitot korostavat, että alalle tyypillistä on se, että työsuhteet ovat lyhyitä ja työntekijät saattavat vaihtaa työtehtävistä ja yksiköistä toiseen. Työvuorolistatkin tehdään kolmeviikkoisjaksoissa.

”Virus voi tarttua vaikka tunnissa”

Ammattiliitot ovat pöyristyneitä. Ne muistuttavat, että virus ei katso työsuhteen kestoa.

– Sehän on sama asia kuin jos rakennustyömaalla jätettäisiin suojakaide rakentamatta sillä perusteella, että kesätyöntekijä on niin vähän aikaa töissä, Julkisten ja Hyvinvointialojen Liiton Hyvärinen sanoo.

Hänen mukaansa työnantajilla ei pitäisi olla oikeutta rajoittaa työntekijän rokotusoikeutta. Hän epäilee, että näin tekevät työnantajat rikkovat työturvallisuuslakia (siirryt toiseen palveluun), sillä kaikkien työntekijöiden työturvallisuudesta pitää lain mukaan huolehtia riippumatta työsuhteen kestosta.

– Virus voi tarttua kahdeksassa viikossa tai vaikka tunnissa, Hyvärinen sanoo.

Lähihoitajaliitto Superin mukaan myös potilasturvallisuus voi vaarantua, kun rokottamattomia hoitajia tulee töihin kesällä niin paljon. Nuorinta ikäluokkaa päästään todennäköisesti rokottamaan vasta loppukesästä.

Koronatartunnan saaneista suurin osa on 20-30-vuotiaita. (siirryt toiseen palveluun)

– Siinä vaarantuu kaikkien työntekijöiden turvallisuus, ja tietyllä tavalla myös potilasturvallisuus, sanoo Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Sairastuneen työntekijän pään päällä ei ala välkkymään mikään valo, joka kertoisi, että hän on saanut tartunnan, sanoo Paavola.

Paavolan mukaan työsuhteen keston perusteella määrätyt rajat rokoteoikeudessa ovat johtaneet muun muassa siihen, että esimerkiksi ambulansseissa on saattanut kulkea sekä rokottamattomia että rokotettuja ensihoitajia.

– Sehän on ihan älyvapaata, Silja Paavola sanoo.

Ambulansseissa työskentelee opiskelijoita ja vuokratyövoimaa, joiden on tarkoituskin vaihtaa yksiköstä toiseen, sillä heidän työnsä perustuu keikkailuun.

– Ambulansseissa kulkee tikittävä aikapommi.

MOT-toimitukseen aiemmin keväällä yhteyttä ottanut ensihoitajaopiskelija kertoi työskennelleensä yhteensä kymmenen viikkoa työharjoittelussa kahdessa viiden viikon jaksossa eri yksiköissä, mutta hänelle ei ollut tarjottu rokotusta.

Sairaanhoitajaopiskelija Anna-Kaisa Savinainen pelkää, että virus tarttuu vakavasti sairaisiin potilaisiin. Kuva: Janne Järvinen / Yle

THL määräsi rokottamaan vain pitkäaikaisia sijaisia, mutta jätti kertomatta keitä he ovat

Kuntien rajoitukset antaa rokotteita työsuhteen keston mukaan juontavat juurensa THL:n helmikuussa antamasta määräyksestä. Sen mukaan vain pitkäaikaiset, ensimmäisenä rokotettavien ryhmään kuuluvat hoitajien ja lääkäreiden sijaiset saa rokottaa.

Syynä oli rokotepula. Rokotteita piti säästää riskiryhmäläisille.

THL ei kuitenkaan määritellyt, mitä se piti pitkäaikaisena sijaisuutena, vaan kunnat saivat määritellä sen itse.

Ohje johti siihen, että ykkösrokotusryhmään kuuluvia alettiin rokottaa vaihtelevasti työsuhteen keston mukaan.

Valtioneuvoston asetuksissa rokotusjärjestyksestä (siirryt toiseen palveluun) tai sen muuttamisesta (siirryt toiseen palveluun)ei mainita sanallakaan siitä, että rokotus kuuluisi vain pitkäaikaisille sijaisille.

– Sitä ei mainita juuri siksi, että kunnille itselleen on jätetty päätettäväksi mikä heidän näkökulmansa mukaan on paras keino, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Nohynek toimii kansallisen rokotusasiantuntijaryhmä KRARin sihteerinä. (siirryt toiseen palveluun)

– Jos joku sanoo että vedetään raja neljään, seitsemään tai kahdeksaan viikkoon, niin sehän voisi olla hyvin mielivaltaista, Nohynek sanoo.

Kunnat ovat myös saaneet itse päättää, mitä työtehtäviä he ovat pitäneet terveydenhuollon kantokyvyn kannalta niin kriittisinä, että niiden tekijöitä on rokotettu.

Muita sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ei saa rokottaa erikseen hallituksen huhtikuisen päätöksen mukaan, vaan heidät rokotetaan ikäjärjestyksessä siinä missä muutkin suomalaiset, vanhimmasta nuorimpaan.

THL:n mukaan vaatimus sijaisuuden pitkäaikaisuudesta on kuitenkin yhä voimassa, vaikka rokotteita on paljon enemmän saatavilla kuin aiemmin keväällä.

Nohynek sanoo ymmärtävänsä, että alkukeväästä esimerkiksi HUSin asettamat rajat työsuhteen kestosta olivat tiukkoja, koska riskiryhmien rokotukset olivat vielä kesken, mutta jossain toisaalla sijaisia rokotettiin enemmän.

– Toisaalta esimerkiksi Kymenlaaksossa on rokotettu lyhytaikaisiakin työntekijöitä, koska ymmärtääkseni kiireinen terveydenhuolto on siellä ollut enemmän lyhytaikaisista työntekijöistä riippuvaista, hän sanoo.

Tehy vaatii rokotteita myös sijaisille ja opiskelijoille

Terveydenhuollon rokotuskattavuus vaihtelee hyvin paljon alueittain ja ammattiryhmittäin. (siirryt toiseen palveluun)

Lääkäreistä on rokotettu keskimäärin noin 60 prosenttia. Sairaanhoitajien rokotekattavuus vaihtelee reilun 30 ja 60 prosentin välillä, lähihoitajien vajaan 20 ja 40 prosentin välillä.

Hoitajien edustajien mukaan juuri valtakunnallisten ohjeiden puuttuminen ja THL:n tulkinnanvaraiset ohjeet ovat johtaneet työnantajien mielivaltaisiin päätöksiin rokotusoikeudesta.

– Me olemme yrittäneet koko kevään ajan tuutata sitä, että sijaiset ja opiskelijat pitää rokottaa työtehtävien mukaan, ei työsuhteen keston tai iän mukaan, sanoo terveyspoliittinen asiantuntija Anne Lindgren Tehystä.

Lindgren sanoo ymmärtävänsä, että aiemmin keväällä, kun rokotuksia oli vähän tarjolla, oli tärkeää rokottaa riskiryhmäläisiä.

Kun rokotteita on saatavilla nyt enemmän, ei Lindgrenin mielestä ole perusteltua rajata rokotuksia työsuhteen keston perusteella.

THL:n johtajalääkäri Hanna Nohynekin mukaan väljällä ohjeistuksella sijaisten rokottamisesta haluttiin estää mielivaltaisia rajoja työsuhteen kestosta. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Rokotteet pitäisi tarjota hyvissä ajoin ennen työn alkua

HUS aikoo luopua kesäkuun alussa työsuhteen kestoon perustuvasta ykkösryhmän hoitajien ja lääkäreiden rokottamisesta.

– Meillä on nyt muuttumassa se, että me emme pidä enää sitä seitsemän viikon rajaa. Meillä on 800 rokotetta varattu kesäsijaisia varten, kertoo johtava ylihoitaja Marja Renholm HUSista.

Moni aloittaa kesätyönsä jo kesäkuun alussa, joten on epävarmaa, ehtivätkö sijaiset saada rokotteen ennen töiden alkua, ja ehtiikö rokotesuoja muodostua.

THL:n Hanna Nohynek muistuttaa, että rokotteet pitäisi tarjota hyvissä ajoin ennen kesätöiden alkamista.

Helsingin kaupunki pitää yhä voimassa neljän viikon työskentelyn rajan tarjotessaan rokotuksia ykkösrokotusryhmään kuuluville työntekijöilleen.

Myös 1–2 kertaa viikossa säännöllisesti samassa yksikössä työskentelevä ykkösrokotusryhmään kuuluva voi saada rokotteen.

Helsingin kaupungin sairaaloissa, Malmilla, Suursuolla ja Laaksossa tulee kesällä työskentelemään 150–170 rokotusjärjestyksessä ykkösryhmään kuuluvaa kesäsijaista.

Johtajalääkäri Laura Pikkaraisen mukaan rokotetta tarjotaan hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkua.

Kaupunginsairaaloiden lisäksi kesäsijaisia tulee Helsingin terveysasemille ja muun muassa iäkkäiden hoivakoteihin ja kotisairaanhoitoon.

– Meillä toki on sijaisia koronaosastoilla, koronaterveysasemilla ja toisaalta päiväpäivystyksissä terveysasemilla, kirjoittaa terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen Helsingin kaupungilta.

Lukkarinen ei osaa kertoa, kuinka paljon sijaisia kaupungin yksiköihin on tulossa.

Lukkarinen ei vastaa myöskään MOT:n lähettämiin lisäkysymyksiin ja haastattelupyyntöön siitä, millä perusteella neljän viikon raja rokotuksen saamiseksi on määritelty, eikä ammattiliittojen esittämään kritiikkiin epäilystä työturvallisuuslain rikkomisesta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ambulansseissa työskenteleville ensihoitajille tarjotaan rokotusta, sillä he ovat pelastusoppilaitoksen itsensä itse kouluttamaa henkilökuntaa.

Ensihoitopäällikkö Kari Porthan sanoo, että aiemmin keväällä ambulansseissa on saattanut työskennellä myös rokottamattomia opiskelijoita: ammattikorkeakouluharjoittelijoiden rokotuksista on vastannut opiskelijoiden terveydenhuolto, ja työnantajalla ei ole oikeutta kysyä, onko työntekijä saanut rokotuksen.

Lue myös: Sini Lindell ehti saada vakavan koronatartunnan juuri ennen rokotusvuoroaan ‒ MOT seurasi riskiryhmäläisten taistelua koronarokotteista

Suomalaisen koronarokotteen kehitys vaarantui – hanke on jäämässä ilman toivomaansa avustusta Business Finlandilta

MOT kertoo suomalaisten rokotushankkeiden rahoituspulasta ja ahdingosta koronarokotejonossa.

MOT kertoo kotimaisen rokotetuotannon vaikeuksista saada rahoitusta sekä suomalaisten peloista ja ahdingosta koronarokotejonossa.

Artikkelista voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti!