1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maankäytön suunnittelu

Helsingin kasvu itään siirtyy pitkälle tulevaisuuteen – oikeus kumosi suurten suunnitelmien yleiskaavan Östersundomissa

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yleiskaavaan liittyvä Natura-arviointi ei ole riittävä. Helsingin kaupungin maankäyttöjohtajan mielestä lainmukaisten, toimivien ratkaisujen löytäminen on tiivistyvässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa haastavaa.

Östersundomin maisemaa kuvattuna vuonna 2018. Kuva: Titus Poutanen / Yle

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Östersundomin yhteisen yleiskaavan. Kaavassa tavoiteltiin Östersundomiin asuntoja jopa 100 000 asukkaalle ja työpaikkoja jopa 40 000 ihmiselle.

KHO varmisti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla se kumosi Östersundom-toimikunnan yhteisen yleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Östersundomin maakuntakaava jäi kuitenkin voimaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan yleiskaavaan liittyvää Natura-arviointia ei voida kaikilta osin pitää riittävänä.

– Osa kaava-alueesta oli merkitty selvitysalueeksi. Ne liittyivät haasteisiin yhteensovittaa maankäyttöratkaisuja niin, että Natura- ja luontoarvot eivät vaarantuisi. Tämä ei korkeimman hallinto-oikeuden mielestä ollut riittävä tae sille, että Natura-alueille ei kohdistuisi merkittävää haittaa, kertoo Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.

Mannisen mukaan seuraavaksi täytyy palata miettimään yleiskaavan lähtökohtia.

– Maakuntakaava ei kumoutunut, ja nyt täytyy analysoida, mitä se mahdollistaa. Raideliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne oli tavoitteenamme, ja se on jatkossakin mahdollista, mutta maankäytön lähtökohdat tulee arvioida uudelta pohjalta.

Yleiskaavan kaatumisesta huolimatta Manninen uskoo, että etenkin pidemmällä tähtäimellä alueelle löytyy yhä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

– Ongelma on kuitenkin se, että Natura-alueita koskeva lainsäädäntö on haastava, monitulkintainen ja alueellisilta vaikutuksiltaan laajakantoinen asia. On analysoitava, pystytäänkö arvojen ja tavoitteiden törmäystä välttämään.

Mannisen mielestä lainmukaisten, toimivien ratkaisujen löytäminen on tiivistyvässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa haastavaa.

– Nyt maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan pohtimassa jälleen. Siinä hyvä miettiä, että onko meillä aidosti lain pohjalta edellytykset löytää yhdyskuntarakenteeltaan toimivia ratkaisuja kaavoituksen kautta, Manninen toteaa.

Helsingin kaupungin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Helsingin seudun itäisen kasvusuunnan rakentaminen siirtyy pitkälle tulevaisuuteen.

Lue seuraavaksi:

Suunnitelmat tuhansista uusista asunnoista Helsinkiin menivät jäihin – oikeus kumosi Hernesaaren asemakaavan, koska pelkäsi alueelle syntyvän liikennesumpun

Östersundomista piti tulla Helsingin kukoistava 100 000 asukkaan tytärkaupunki – mutta kuinka sitten kävikään? (Juttu vuodelta 2017)