1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

15 ihmistä on saanut Suomessa korvauksia koronarokotteen aiheuttamista haitoista – terveydenhuollossa työskentelevä Minna on yksi heistä

Haittavaikutuksista korvauksia saaneet ovat pääosin terveydenhuollon henkilökuntaa, jotka on rokotettu ensimmäisten joukossa. Korvausten suuruus on ollut 600–2 000 euroa. Ylen haastattelemalle Minnalle maksettiin tuhat euroa tärinästä.

Koronarokote
Pfizerin ja Astra Zenecan rokoteruiskuja rokotuspisteessä.
Suomessa valtio kantaa korvausvastuun koronarokotteiden mahdollisista haitoista. Korvauksia on maksettu vasta kouralliselle ihmisiä, kun taas rokotettuja on lähes kaksi miljoonaa. Kuvassa Pfizerin ja Astra Zenecan koronarokotteita Helsingin Messukeskuksen rokotuspisteessä.Tiina Jutila / Yle

Ihottumaa, allergiaoireita, imusolmukkeiden turpoamista ja ohimeneviä puutumisoireita. Tässä koronarokotteiden aiheuttamia yleisimpiä sivuvaikutuksia, joista on ehditty maksaa korvauksia rokotetuille.

Korvaushakemusten käsittelystä ja korvausten maksamisesta vastaa Suomen keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö. Sen toimitusjohtaja Tiina Hellgrén kertoo, että toistaiseksi korvaushakemuksissa ei ole ilmoitettu mitään vakavia, tuntemattomia haittavaikutuksia.

Korvaushakemukset ovat eri asia kuin rokotteista tehdyt vapaaehtoiset haittailmoitukset, jotka ilmoitetaan Fimeaan.

Lääkevahinkovakuutusyhtiö oli saanut viime viikon loppuun mennessä 85 korvaushakemusta. Määrät ovat verrattain vähäisiä, kun huomioi, että Suomessa on ensimmäisen rokotenannoksen saaneita pian kaksi miljoonaa.

Myönteisiä korvauspäätöksiä on tehty 15 ja kielteisiä kolmetoista. 57 tapauksen käsittely on kesken.

Astra Zenecan ja Pfizerin rokotteista on tehty suurin piirtein saman verran ilmoituksia. Modernan rokotteesta on toistaiseksi tehty vasta yksittäisiä korvaushakemuksia.

Korvausvastuun kantaa Suomen valtio, joka on varannut vuosittain 30 miljoonaa euroa vakuuksia kattamaan mahdollisia haittoja.

Rokotteesta harvinainen tärinä

Yksi korvauksia saaneista on terveydenhuollossa työskentelevä kolmekymppinen Minna. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi, mutta hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.

Työnsä vuoksi Minna rokotettiin ensimmäisten joukossa tammikuun alkupuolella. Hän ehti saada myös toisen rokotteen kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä. Rokotteena oli Pfizerin Comirnaty.

Sivuvaikutukset ilmenivät nopeasti.

– Toisen rokotteen jälkeisenä aamuna tärisi koko kroppa, Minna sanoo.

Pientä tärinää kesti viikon verran, ja Minna jatkoi työssään normaalisti. Tärinää oli molemmissa käsissä ja lisäksi selässä ja niskassa. Myös kasvojen oikealla puolella oli vapinaa parin päivän ajan.

Tärinän voimistuessa Minna hakeutui lääkäriin, sillä hän ei pystynyt enää tekemään työtään. Tärinän laajuus käsissä oli tuolloin kolme senttiä eikä mikään käsien hienomotoriikkaa vaatinut tehtävä onnistunut.

Minna jäi sairauslomalle.

– Luin sairauslomalla kaiken, mitä rokotteesta oli kirjoitettu, mutta en löytänyt samanlaisia haittavaikutuksia muilta.

Minna kertoo, että tilanne oli uusi myös lääkäreille eikä ennustetta ollut.

Minnalle tehtiin useita neurologisia testejä, mutta niistä ei löytynyt muuta selittävää tekijää kuin koronarokote.

Sairauslomaa kesti kaikkiaan kuusi viikkoa, ja sinä aikana hänen oireensa lievenivät niin, että sairausloman päätyttyä niistä oli poistunut 85 prosenttia. Sen jälkeen hän pystyi palaamaan takaisin töihin. Tärinää esiintyy enää harvakseltaan, eikä se haittaa enää elämää.

Minna kertoo, että hän uskalsi puhua koronarokotteen aiheuttamasta sivuvaikutuksesta laajemmin vasta sen jälkeen kun sai vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksen ja varmuuden, että oireet johtuivat rokotteesta.

Hän haluaa kertoa oireistaan myös sen vuoksi, että mahdollisesti muille samanlaisia oireita saaville olisi aiheesta tietoa.

Tärinästä tonni

Tähän mennessä Minna on saanut rokotehaitasta kertakorvauksena tuhat euroa ja lisäksi korvauksia hoito- ja lääkekuluista. Lopullista korvaussummaa hän ei tiedä, sillä vakuutusyhtiössä on vielä laskettavana korvattavat ansionmenetykset.

Tiina Hellgrén kertoo, että valtaosa tähän mennessä korvauksia saaneista on Minnan tapaan ensimmäisten joukossa rokotettua terveydenhuollon henkilökuntaa.

Korvauksia voi saada, mikäli oireet ovat kestäneet 14 päivää ja oireen ja rokotteen välillä on todennäköinen syy-yhteys.

Tähän mennessä korvauksia on maksettu tapauksesta riippuen 600–2 000 euroa. Hellgrénin mukaan isoimpia korvauksia on maksettu esimerkiksi ihottumista. Lisäksi on maksettu korvauksia vahingon kärsineelle aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä.

Hellgrén ei pysty kertomaan, sisältyykö jo maksettuihin summiin Suomessa ilmenneet muutamat veritulppatapaukset. Tapauksia on niin vähän, että tieto kuuluu yksityisyyden suojan piiriin.

Yleisin syy kielteiselle korvauspäätökselle on ollut vähäinen vahinko eli oireet ovat menneet ohi alle kahdessa viikossa eikä kuluja ole syntynyt yli 85:tä euroa. Osassa kielteisistä päätöksistä hakijan ilmoittaman oireen ja rokotteen välillä ei ole ollut todennäköistä syy-yhteyttä.

Sivuvaikutuksista ei kammoa

Minna ei ole vielä ehtinyt miettiä, onko hänen saamansa tuhannen euron kertakorvaus sopiva summa lääkkeen aiheuttamasta haitasta.

– Lähinnä olen ollut tyytyväinen, että olen saanut elämäni takaisin kuuden viikon tauon jälkeen. Mieluummin olisin ollut ilman tärinää kuin ottanut tuhat euroa.

Minnan mukaan vaikeinta oli elää epävarmuudessa.

– Mietin, pitääkö vaihtaa työpaikkaa, jos en toivu. Tai miten tulen toimeen, jos joudun jäämään sairauseläkkeelle.

Koronarokotteen aiheuttamista sivuvaikutuksista huolimatta Minnalle ei jäänyt rokotteesta kammoa ja hän ottaisi sen myös uudelleen, sillä riski sairastua olisi iso.

– Minulla on lapsia, perheessäni on riskiryhmäläisiä ja työskentelen jatkuvasti koronapotilaiden kanssa.

Minnan mielestä rokotevastaiset eivät ota huomioon niitä, jotka eivät pysty ottamaan rokotetta.

– En haluaisi kantaa vastuuta, että toimisin oireettomana kantajana ja tartuttaisin taudin eteenpäin sellaiselle henkilölle, joka ei voi rokotetta ottaa.

Omien lastensa rokottamisesta Minna aikoo keskustella lääkäreiden kanssa. Samoin hän aikoo kysyä lääkärin mielipidettä, mikäli koronarokotteesta tulee influenssarokotteen kaltainen vuosittain otetta rokote.

Korjaus 11.5. klo 13.14. Jutussa luki, että korvaukset maksaa Suomen valtio. Korjattu muotoon: korvausvastuun kantaa Suomen valtio.

Täydennys 11.5. klo 14.37: Korvaushakemukset ovat eri asia kuin rokotteista tehdyt vapaaehtoiset haittailmoitukset, jotka ilmoitetaan Fimeaan.

Lue seuraavaksi:

Uusimmat koronatiedot Suomessa ja maailmalla

Sini Lindell ehti saada vakavan koronatartunnan juuri ennen rokotusvuoroaan ‒ MOT seurasi riskiryhmäläisten taistelua koronarokotteista

Saitko jo koronapiikin tai onko sinun vuorosi pian? Katso miten rokotteet toimivat ihmisessä ja miten niitä on testattu