Tarkkaan seuratut kalat

Kymijoen lohikantaa pyritään parantamaan monin keinoin. Tutkimustietoa lohien liikkeistä saadaan muun muassa smolttiruuvilla.

Kymijoessa voisi syntyä vuosittain 100 000–300 000 lohen vaelluspoikasta. Viime vuosikymmenellä tuotanto on ollut alimmillaan vain 9 000 vaelluspoikasta.

Jos lasketaan yhteen kaikkien muiden Suomenlahden jokien arvioitu poikastuotanto, se on pienempi kuin Kymijoen.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Tapani Pakarinen

Kymijoella on kolme kalatietä Kotkassa: kaksi Koivukoskella ja yksi Korkeakoskella. Silti ongelma on, että merestä nousevat emokalat löytävät huonosti kalateihin.

Merestä jokeen nousevia kaloja seurataan kalateiden kameroilla ja jokea luotaamalla. Viime vuonna merestä nousi Korkeakosken padon alle arviolta noin 4 000 kutemaan tulevaa lohta. Korkeakosken haaran suuri virtaama houkutteli lohet paikalle.

Se on huima luku, mutta Korkeakosken kalatiestä nousi vain noin prosentti lohista ylös.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Tapani Pakarinen

Jos merivaellukselta kotijokeensa palaavat lohet löytäisivät kalatiet ja pääsisivät kutemaan lisääntymisalueille, se nostaisi Kymijoen poikastuotannon ihan uusiin mittasuhteisiin.

Jotta tilanne paranisi, tänä vuonna jatketaan veden juoksutusta Koivukosken säännöstelypadon kalaportaan alakanavaan pulsseina syksyn kuivina jaksoina.

Korkeakosken voimalaitoksen kalatiehen lisätään vesitystä puolella kuutiometrillä ja kalatien suulle rakennetaan ohjausaita. Näin pyritään parantamaan kudulle nousevien lohien pääsyä Kymijoen koskialueille lisääntymään.

Kymijokeen ja sen edustan merialueelle istutetaan vuosittain merilohenpoikasia. Tavoitteena on vahvistaa Kymijokeen nousevaa lohikantaa ja tukea luontaista lisääntymistä – sekä tuottaa saalista.

Tässä istutetaan poikasia. Kymijoen lohi-istutukset tekevät pääosin ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus. 2000-luvulla niiden tulokset heikkenivät, ja viime vuosina lohia on istutettu vähemmän: noin 150 000 jokipoikasta ja 70 000 smolttia vuosittain.

Koskiin on vuodesta 2017 alkaen istutettu vuoden ikäisiä jokipoikasia, jotka painavat 15 grammaa. Ne vahvistuvat joessa ja vaeltavat seuraavana keväänä mereen. Tässä jokeen kulkee kaksivuotiaita poikasia eli lohismoltteja, joita on istutettu kauemmin.

Lohismoltteja istutetaan Kymijoen alajuoksulle ja joen edustan merialueelle. Yksi kalanpoikanen painaa noin 100 grammaa. Smoltit vaeltavat joesta mereen.

Kalastusmestari Timo Koskenala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta istuttaa smoltteja Langinkoskeen. Kymijoen lohien istutuksia jatketaan toistaiseksi ja ehkä lisätään.

Tavoitteena on, että parinkymmenen vuoden päästä Kymijoen kutevat kalat tuottavat ihan luontaisesti poikaset, jotka vaeltavat merelle. Silloin ei tarvitsisi enää niin paljoa istuttaa.

Kalastusmestari Timo Koskenala, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Istutusten lisäksi myös Kymijoen koskien kunnostuksia jatketaan, jotta jokeen nousseiden lohien poikastuotanto paranisi.

Smoltit kulkevat joen virran mukana päällysvedessä ja suuntaavat merivaellukselle. Lohenpoikasten määrää seurataan smolttiruuvin avulla Kotkassa Hinttulankoskella keväästä juhannukseen asti.

Lohenpoikasten vaellus alkaa toukokuun puolenvälin tietämillä, kun veden lämpötila alkaa lähestyä kymmentä astetta.

Vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio, Kymijoen vesi ja ympäristö ry

Smolttiruuvin pyörivästä rummusta puolet on vedenpinnan yläpuolella ja puolet alapuolella. Rummun halkaisija on puolitoista metriä.

Kalat kerääntyvät ruuvin takana olevaan kala-altaaseen, josta ne eivät pääse pois. Vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio ja vesistötutkija Matias Hyrsky siivoavat ensin puunpalaset pois altaasta.

Alkuviikosta istutetut lohet eivät tässä ole vielä uineet smolttiruuville asti. Altaassa on viisi särkeä, neljä ahventa, salakka ja istutettu taimen, joka kävi ämpärissä.

Smolttiruuvi harjataan ja kalat nostetaan haavilla. Jos paikalla on lohia, niistä katsotaan yksitellen, mitkä ovat luonnonkaloja ja mitkä evämerkattuja istutettuja kaloja.

Jos paikalla on luonnonlohia, ne siirretään vähäksi aikaa sivuun, mitataan ja punnitaan. Näin saadaan selville, minkä kokoista kalaa siirtyy joesta merelle. Sitten kalat lasketaan jatkamaan matkaa. Nämä kalat laskettiin heti.

Kymmenen viime vuoden aikana Kymijoen itähaarasta on siirtynyt merelle keskimäärin 30 000 smolttia vuosittain. Parhaimmillaan määrä on ollut 90 000. Vaihtelu on vuosittain aika suurta.

Lohet ovat yleensä kaksi vuotta merivaelluksella ennen kuin nousevat takaisin kotijokeensa.

Vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio, Kymijoen vesi ja ympäristö ry

Tekijät

Teksti, kuvat ja videot

Krista Kierikka

Julkaistu 16.5.