1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU:n elvytys kuumentaa taas tunteita eduskunnassa – Tässä viisi asiaa, jotka sinun on hyvä tietää tämän päivän kiistanaiheesta

Koko Euroopan elvytyspaketti voi kaatua, ellei se saa keskiviikon äänestyksessä kahden kolmasosan enemmistöä Suomen eduskunnassa. Kerrataan ennen tämän päivän keskustelua, miten tähän on tultu ja mistä äänestyksessä on kyse.

Euroopan unioni
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo
Perustuslain tulkinta on tehnyt kokoomuksesta elvytyspakettiäänestyksen ratkaisijan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhuu ja keskustan valtiovarainministeri Matti Vanhanen kuuntelee. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Eduskunta päättää tällä viikolla, hyväksyykö se EU:n elvytyspaketin. Keskiviikon äänestystä edeltää tiistain keskustelu.

1. Siis mistä päätetään?

EU elvyttää, jotta kaikki jäsenmaat pysyvät pinnalla koronakriisistä huolimatta.

Elvytys tehdään niin, että EU ottaa 750 miljardin lainan, jonka se jakaa jäsenmaille avustuksina ja lainoina. Jäsenmaat myös vastaavat velan takaisinmaksusta.

Suomi saa paketista tulevina vuosina arviolta 2,9 miljardia euroa ja joutuu pulittamaan siitä tulevina vuosikymmeninä 6,6 miljardia.

Rahalla on tarkoitus saada aikaan talouskasvua, ja siitä leijonanosa kuluu ilmastotoimiin ja digitalisaatioon. Suomi on luvannut kertoa komissiolle toukokuun aikana, mihin elvytysrahaa täällä haluttaisiin käyttää. Komission pitää vielä hyväksyä suunnitelma.

Lue myös:

Hallitus kertoi EU:n elvytysrahojen käytöstä Suomessa – Ilmastoministeri Mikkonen: Suurin Suomessa koskaan tehty yksittäinen ilmastopanostus

2. Mitä väliä sillä on?

Ennen kuin paketti hyväksytään kaikissa jäsenmaissa, elvytystä ei aloiteta.

Jos pakettia ei hyväksytä jossakin jäsenmaassa, kaatuu sen lisäksi myös EU:n seitsemän seuraavan vuoden budjetti.

Lue myös:

Suomi päättää EU:n elvytyspaketin kohtalosta tällä viikolla – näin kiistelty paketti puhuttaa muualla Euroopassa

3. Mikä siinä on niin jännittävää?

Paketin hyväksyminen keskiviikkona vaatii myös oppisition ääniä.

Perustuslakivaliokunta päätti kaksi viikkoa sitten, että paketin hyväksymiseen eduskunnassa vaaditaan kaksi kolmasosaa edustajien antamista äänistä. Täpärä enemmistö valiokunnan kansanedustajista arvioi, että hyväksyessään paketin Suomi siirtää toimivaltuuksiaan EU:n tasolle.

Tämä tarkoittaa sitä, että oppositio voi halutessaan perua koko EU:n elvytyksen. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi tuolloin, että paketin kaataminen olisi Suomen EU-historian suurin arvovaltatappio.

Lue myös:

EU:n elvytyspaketin tie eduskunnassa mutkistui – Vanhasen mukaan paketin kaatuminen olisi Suomen EU-historian suurin arvovaltatappio

4. Miksi kokoomus ilmoitti äänestävänsä tyhjää?

Pari viikkoa sitten katseet siis kääntyivät oppositioon.

Perussuomalaiset on joka tapauksessa koko pakettia vastaan, ja viiden kansanedustajan kristillisdemokraatit taas liian pieni selvittämään tilannetta. Ratkaisevassa asemassa on siis kokoomus.

Kokoomus suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti, mutta on arvostellut pakettia ja pitänyt sitä huonosti neuvoteltuna.

Puolue ratkaisi ristiriidan ilmoittamalla äänestävänsä tyhjää. Tämä olisi jättänyt hallitukselle mahdollisuuden sinetöidä paketti omilla äänillään, koska tyhjiä ääniä ei lasketa mukaan.

5. Miksi kokoomus sitten muuttikin mieltään?

Pian kokoomuksen yhteisen päätöksen jälkeen sen yksittäiset edustajat kuitenkin ilmoittivat, etteivät voi kannattaa pakettia ja aikovat joka tapauksessa äänestää sitä vastaan.

Paketin läpimeno alkoi taas näyttää täpärältä. Viime viikolla kokoomus käänsi kelkkansa ja päätti sittenkin antaa edustajiensa äänestää vapaasti. Suuri osa heistä on oletettavasti paketin puolella.

Nyt äänestyksen läpimeno on todennäköistä, mutta ei vieläkään varmaa.

Kannattaa siis katsoa Areenassa kello 14, mitkä ovat jännittävän käsittelyn seuraavat vaiheet.

Lue myös:

"Melkoisen älytön ajatus" – näin kokoomus päätyi ensin äänestämään tyhjää ja sitten pelastamaan EU:n elvytyspaketin

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 12. toukokuuta saakka.