1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taloudelliset ennusteet

VM:n ennuste: Talouskasvu kiihtyy tänä vuonna 2,6 prosenttiin, kun korona hellittää ja kansainvälinen elvytys puree

Jos koronasta päästään, kotitalouksien ylisäästäminen purkautuu kulutukseksi, yritykset uskaltavat investoida ja julkinen elvytys tukee kasvua, arvelee VM. Valtiovarainministeriö päivitti ennusteensa Suomen taloustilanteesta. Koronan isku taloudelle jäi viime vuonna pelättyä lievemmäksi ja nyt talous on virkoamassa. Inflaation riistäytymistä ei VM vielä pelkää.

Suomen talous supistui vähemmän kuin mitä odotettiin, finanssineuvos Jukka Railavo toteaa.
Suomen talous supistui vähemmän kuin mitä odotettiin, finanssineuvos Jukka Railavo toteaa.

Valtiovarainministeriö julkisti uusimman talousennusteensa. (siirryt toiseen palveluun)Sen mukaan talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä globaalin elvytyksen tukemana. Joulukuussa ennustettiin 2,5 prosentin kasvua.

– Suomen talous supistui vähemmän kuin mitä odotettiin, finanssineuvos Jukka Railavo toteaa. Teollisuus, tavarakauppa ja rakentaminen pitivät pintansa vuonna 2020 ja se yllätti Railavon mukaan positiivisesti.

VM:n ennuste perustuu oletukseen, että syksyyn mennessä koronaepidemia on ohi. Siinä tapauksessa kotitalouksien ylisäästäminen purkautuu kulutukseksi, yritykset uskaltavat investoida ja julkinen elvytys tukee kasvua, VM ennustaa.

– Päättäväisellä epidemian hillitsemisellä ja tukitoimilla on myös osansa, Railavo sanoo. Epidemian kulku on ollut erilaista kuin on oletettu.

Talous toipuu ennusteen mukaan koronapandemiasta vuoden 2021 loppupuolella, koska tautitapausten määrän voimakas kasvu vuoden 2021 keväällä luo edelleen epävarmuutta taloudenpitäjien toiminnalle. Kesää kohti kuljettaessa epidemian kausivaihtelu hillitsee tautia. Kun myös rokottaminen etenee nopeasti, epidemia taintuu ja liikkumiselle ja liiketoiminnalle asetetut rajoitukset voidaan purkaa.

Vuoden 2022 aikana talous näyttää palaavan normaaliin tilaan, toteaa ylijohtaja Mikko Spolander.

VM:n mukaan julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2022 voimakkaasti, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous on 2020-luvun puolivälissä kuitenkin edelleen reippaasti alijäämäinen. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) jatkaa kasvuaan.

Inflaatio palaa normaaliksi, arvio Railavo. 2022 talouskasvu ja työttömyysasteen lasku lisäävät inflaatiota.

– Inflaatiopaineet jäävät normaalille tasolle, Railavo sanoo.

"Vuosi 2022 talous palaa normaaliin tilaan"

– Talous näyttäisi palautuvan aika lailla normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana. Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä, ylijohtaja Mikko Spolandertoteaa tiedoteessa.

VM:n ennuste on erityisen merkittävä, sillä se luo pohjaa valtion rahan käytölle tulevina vuosina. Sille rakentuvat myös valtion budjetit.

Työllisten määrä ylittää VM:n ennusteen mukaan vuoden 2019 tason vasta vuonna 2023, jolloin työllisyysaste nousee runsaaseen 73 prosenttiin. Työttömyysaste kääntyy selvään laskuun ja lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa. Tämä kiihdyttää ansiotason nousua vuosina 2022 ja 2023. Inflaatiopaineet nousevat ennustejaksolla kysynnän palautuessa.

Julkinen talous jää kuitenkin edelleen alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

– Epidemian jälkeinen uusi normaali on entistä heikompi, toteaa finanssineuvos Marja Paavonen. Valtaosa alijäämästä on valtionhallinnossa, Paavonen muistuttaa.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhde on tällöin noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen.

Talous saattaa elpyä kansainvälisen elvytyksen vuoksi ennustettua nopeammin, työllisten määrä 2019 tasolle vasta vuonna 2023

– Isku ei ollut niin kova kun syksyllä arvioitiin, Paavonen sanoo.

VM:n mukaan talouden elpyminen saattaa olla ennustettua nopeampaa. Mittavan globaalin elvytyksen myötä maailmantalous ja Suomen vienti sekä investoinnit voivat kasvaa jopa ennustettua nopeammin.

Ennusteen riskit kytkeytyvät kysymykseen siitä, onko epidemiatilanne hallinnassa vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. Hallinnalla tarkoitetaan sitä, että on voitu palata uuteen normaaliin ilman, että epidemia tai sen hillintätoimet merkittävästi rajoittavat arkea tai elinkeinoelämän toimintaa.

Etenkin vuoden 2022 kasvu näyttää aiemmin ennustettua vahvemmalta

Viime vuoden 2,8 prosentin pudotuksen jälkeen nyt siis ollaan uudessa tilanteessa.

Edellisessä ennusteessaan joulukuussa VM:n arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna tasan kaksi prosenttia. Sen jälkeen kasvu hidastuisi niin, että vuonna 2023 se olisi enää 1,4 prosenttia.

VM:n ennuste BKT:n kasvusta, prosenttia

uusi ennuste (touko 2021)vanha ennuste (joulu 2020)
20212,62,5
20222,52,0
20231,5.1,4

Talouskasvulla on vaikutusta siihenkin, millainen on Suomen velan kantokyky. Velkaa verrataan BKT:n suuruuteen ja vauhdikas kasvu voi tasata velkasuhteen kasvua, vaikka velan euromäärä jatkaisi kasvuaan.

Koronakriisistä toipuminen on ollut synkimpiä odotuksia nopeampaa Suomessa, jonka talous ei ole yhtä riippuvainen palvelualoista kuin monet muut Euroopan maat. Palveluala ja esimerkiksi turismi ovat olleet suurimmissa vaikeuksissa koronakriisin takia.