1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kunnat

Naantali hätyyttelee jo Kauniaista Suomen hyvinvoivimpana kuntana – Ylen Kuntatutka tuo esiin isot erot kuntien välillä

Ylen uusittu Kuntatutka kertoo, missä kunnossa Suomen kunnat lähtevät kuntavaaleihin. Katso oman kuntasi tilanne ja vertaa sitä naapureihin.

Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Muumi-, meri- ja kylpyläkaupunki Naantali on noussut jo Kauniaisten kantaan, kun lasketaan Suomen tilastollisesti hyvinvoivinta kuntaa.

Naantali saa Ylen tuoreessa Kuntatutkassa (johon pääset tästä linkistä) täydet pisteet kaikessa muussa paitsi terveydessä, jossa se on myös hyvin lähellä kärkeä. Sekä kaupunki että kaupunkilaiset voivat siis hyvin.

– Tämä voisi olla vaikka kaikkein paras kunta. Sopivan kokoinen, mukavat ihmiset, palvelut pelaa ja tietysti Naantalin aurinko. Tämä tuntuu hyvältä paikalta asua, kehaisee keskustasta tavoitettu Mikko Suvanto, joka muutti Naantaliin Turusta 80-luvulla.

Mikko Suvanto viihtyy Naantalissa. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Naantalin auringon eteen on kertynyt myös pilviä, jotka eivät vielä näy tilastoissa. Neste sulki maaliskuun lopussa jalostamon, ja työnsä menetti 230 ihmistä.

– Kaupungissa on yhteinen näkemys siitä, että meillä on hyvä tulevaisuus. Tällöin yksittäisiä iskujakin pystytään kohtaamaan. Meillä on hyvät verotulot, verraten terve väestö ja talous kunnossa, sanoo Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen.

Mutasen kelpaa jäädä kesällä eläkkeelle halutusta pestistä. Kun hänet valittiin tehtävään vuonna 2014, hakijoita oli peräti 29 – kaupunginjohtajaksi paljon.

Kauniainen jälleen tilastokärki, laitakunnat hännillä

Ylen vuodesta 2016 tekemä Kuntatutka on nyt päivitetty kesän kuntavaaleja varten.

Kuntatutka antaa kaikille Suomen kunnille arvosanan neljässä eri indeksissä: elinvoima, talous, terveys ja ilmapiiri. Niiden taustalla on yhteensä 41 eri muuttujaa eli tilastofaktaa, jotka kuvaavat miten kunnilla menee.

Tässä ovat tuoreen analyysin mukaan Suomen kuntien kärkipää ja häntäpää:

Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Kärkipäästä löytyy tuttuja isoja kaupunkeja, mutta myös pienempiä menestyjiä.

Kauniainen on kuntavertailujen kärjessä lähes poikkeuksetta: se on hyviä veronmaksajia jo vuosikymmeniä imenyt pikkukunta Espoon sisällä. Porvoo hyötyy asemastaan pääkaupunkiseudun liepeillä, satakuntalainen Eurajoki taas Olkiluodon ydinvoimalan tuottamista verotuloista.

Häntäpäässä puolestaan on väen vähenemisestä kärsiviä pieniä laitakuntia lähinnä Itä- ja Keski-Suomesta.

Vieremä nousi, Vehmaa laski – isoissa kaupungeissa paljon kirjoa

Vuoden 2017 kuntavaaleja varten päivitetyn version Kuntatutkasta löydät tästä linkistä. Siihen verrattuna suurimmat nousijat ja laskijat ovat tässä:

Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Vieremä on petrannut kaikissa neljässä indeksissä, ja eniten on kohentunut kunnan talous. Vehmaan pudotusta puolestaan selittää tähtien menetys terveydessä, taloudessa ja ilmapiirissä.

Koko maan vetureita ovat isoimmat kaupungit ja maakuntien keskukset. Niiden tilanne näyttää vertailussa tältä:

Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Kärjessä erottuvat odotetusti pääkaupunkiseutu ja muuttovoittoiset yliopistokaupungit.

Häntäpäässä puolestaan ovat muuttotappiollisiksi kääntyneet tai talousongelmien kanssa painivat kaupungit. Kotkan tilanne näyttää isoista kaupungeista yllättävänkin hankalalta, sillä kaupunki painii samanlaisten ongelmien parissa kuin selvästi pienemmät kunnat.

Kun tarkastellaan tilannetta maakunnittain, vahvimmiksi paljastuvat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Niiden kunnat sijoittuvat parhaiten kuntatutkassa. Heikoimmin puolestaan sijoittuvat kunnat Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Kainuusta.

Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Näin Kuntatutka tehtiin

Kuntatutkan tarkoituksena on mitata mahdollisimman monipuolisesti, miten kunnilla menee.

Mukana ovat kaikki Manner-Suomen kunnat. Jokaisesta kunnasta löytyy kunnan tilannetta analysoiva teksti, joka on Ylen aluetoimituksen tekemä.

Neljä indeksiä on kehitetty ja niiden taustalla olevat tilastot valittu yhdessä useiden kunta-alan asiantuntijoiden kanssa – asiantuntijoista ja mittarien valinnasta kerrotaan tarkemmin tämän linkin takana.

Indeksien laskemisessa on käytetty mahdollisimman pitkälle samoja tilastoja kuin vuonna 2017, jotta uuden Kuntatutkan tuloksia voisi vertailla aiempaan.

Kolme indeksiä eli elinvoima, talous ja ilmapiiri on tehty täsmälleen samoilla muuttujilla. Terveysindeksi on laitettu uusiksi, sillä osaa tilastoista ei enää päivitetty ja toisaalta käytettävissä oli myös aivan uusia tilastoja. Vanhassa terveysindeksissä oli 9 muuttujaa ja uudessa 11 – tämä voi aiheuttaa eroja vuoteen 2017 verrattuna.

Kaikki tilastotiedot on päivitetty tuoreimpiin mahdollisiin.

Oikaisu 14.5.2021 kello 14.5.2021: Juttua korjattu Espoon ja Naantalin osalta. Espoo nousi Naantalin kanssa jaetulle toiselle sijalle korjauslaskennan jälkeen.