1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Päijät-Häme

Lahden alueella on runsaasti korjausvelkaa

Uutta korjausvelkaa syntyy sekä Päijät-Hämeen kiinteistöissä että tieverkostossa huomattavasti nopeammin kuin sitä lyhennetään. Suurin paine ja velka kohdistuvat 1960-1980-luvuilla rakennettuihin kiinteistöihin sekä tieverkostoon, jonka päällystys- ja paikkaustyöt vähenevät lähes 40 prosentilla viime vuodesta.

Kuva: Maria Wasström / Yle

Lahden seudun rakennuskannassa ja tieverkostossa on runsaasti korjausvelkaa, jota riittämätön kunnossapito ja peruskorjausinvestointien määrä lisäävät. Suurin paine ja velka kohdistuvat 1960-1980-luvuilla rakennettuihin kiinteistöihin sekä tieverkostoon, jonka päällystys- ja paikkaustyöt vähenevät lähes 40 prosentilla viime vuodesta.

Rakennusteollisuus RT:n aluepäällikkö Jukka Lempiäinen ja Infra Ry:n Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuukka Liukko kehottavat huomioimaan seudun rakennuskannassa ja infrarakenteissa muhivan huomattavan korjausvelan.

Lempiäisen ja Liukon mukaan tilanne on erittäin huolestuttava, sillä uutta korjausvelkaa syntyy sekä Päijät-Hämeen kiinteistöissä että tieverkostossa huomattavasti nopeammin kuin sitä lyhennetään.

Esimerkiksi maanteiden päällystys- ja paikkaustyöt vähenevät tänä vuonna lähes 40 prosenttia viime vuodesta. Alueellisesti juustohöylä pyyhkii tasaisesti koko Suomessa, mutta infrasektorilla leikkaukset painottuvat hiljaisempiin tieosuuksiin eli lähinnä kanta- ja seututeihin, Tuukka Liukko kertoo.

1960-luvun tieverkosto vaatii uusimista

Väyläviraston mukaan maanteitä pitäisi päällystää vuosittain 3 500–4 000 kilometriä, jotta tiestön kunto ei heikkene. Ensi kesänä päällystystöiden määrä jää noin 2500 kilometriin.

Tieverkko on suurelta osin 1960-luvulta ja se kaipaa kunnon parantamisen lisäksi myös toiminnallista päivitystä, jotta se voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.

Kun tieverkosto on jo päästetty rapistumaan, korjausten hintalappu kallistuu ja teiden päivittäinen hoito vaikeutuu. Siltojen kuntotaso laskee huomattavasti ja kun teiden rakenteet pettävät, myös nopeus- ja painorajoitukset lisääntyvät.

Siltojen painorajoitusten tai liian matalien alikulkukorkeuksien vuoksi raskaan liikenteen on käytettävä kiertoteitä. Se puolestaan supistaa erikoiskuljetusreitistöä, mikä haittaa isoja investointihankkeita sekä yhteiskunnallisesti kriittisiä teollisuuden erikoiskuljetuksia, Tuukka Liukko kertoo.

Valtatie 4 tänä kesänä huoltoon

Lahden seudulla liikenteen kärkihankkeita ovat VT12 eteläisen kehätien lisäksi Vt 4:n korjaus Hartolan ja Oravakivensalmen väliltä. Suuret tiehankkeet nielevät nopeasti kymmeniä miljoonia.

Kantateiden ja huonossa kunnossa olevat kylätaajamateiden kunnostamiseen ei ole budjetoitu Tuukka Liukon mukaan riittävästi.

– Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa on yhteensä noin 1000 kilometriä huonokuntoisia teitä, joiden korjausvelka on eri arvioiden mukaan noin 70-80 miljoonaa euroa.

– Mikäli esimerkiksi Päijät-Hämeen tieverkoston korjaamiseen ryhdyttäisiin ensi vuoden aikana sillä aikataululla kuin teiden kunto aidosti edellyttäisi, olisi niiden korjaamisen työllisyysvaikutus keskimäärin 570 henkilötyövuotta ja aluetaloudellinen vaikutus noin 38 miljoonaa euroa vuodessa, Liukko laskee.

Rakentamisella olisi myös suuri työllistävä vaikutus

Jukka Lempiäisen mukaan Lahden seudun kuntien tulisi tarttua korjausvelan lyhentämiseen eli kiinteistöjen tekniseen ja toiminnalliseen kunnostamiseen huomattavasti nykyistä hanakammin. Hän muistuttaa, että korjausrakentamisinvestoinneilla on vaikutusta paitsi kuntien vetovoimaan, myös kiinteistöjen käyttökuluihin.

Peruskorjauksen yhteydessä tehdyn energiatehokkuusinvestoinnin myötä kiinteistön käyttökulut pienenevät merkittävästi. Sen avulla saavutetaan myös keskimäärin 80 prosentin vähennys kuntakiinteistöjen käyttövaiheen hiilijalanjälkeen, Lempiäinen tietää.

Vähäinen ei myöskään ole korjausinvestointien aluetaloudellinen vaikutus.

Mikäli esimerkiksi Päijät-Hämeessä nostettaisiin vuotuisten korjaus- ja energiatehokkuusinvestointien määrää kolmella prosentilla nykyisestä investointitasosta, tarkoittaisi se noin 540 henkilötyövuotta sekä 8,43 miljoonan euron lisäystä verokertymään. Tällaisia lukuja kuntapäättäjätkään eivät voi sivuuttaa ainakaan kovin kevein perustein, Lempiäinen toteaa.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.