1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Etätyön yksinäisyys nakertaa jaksamista ja haastaa johtamisen – "Ennen näki naamasta, jos jollain alkoi työ painaa", sanoo henkilöstöpäällikkö

Koronapandemian vuoksi pitkään jatkuneesta etätyöstä on tullut rutiinia, ja sen huonot puolet alkavat korostua. – Vasta nyt pystymme arvioimaan, onko etätyö paras tapa työskennellä, jos se on pitkällä aikavälillä ainoa tapa, sanoo tutkija.

Etätyö
Tyhjä neukkari fläppitauluineen
Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia. Kuvaus ja editointi: Jarkko Riikonen / Yle

Henkilöstöpäällikkö Jaakko Kaski istuu Pinja Groupin hiljaisuutta huokuvassa toimistossa Jyväskylässä. Noin 400 henkeä eri puolilla Suomea työllistävässä informaatioteknologia-alan yrityksessä etätyö on ollut arkea jo pitkään, mutta koronapandemian aikana se on lujittanut jalansijaansa.

– Viime syksystä lähtien olemme solmineet etätyösopimukset noin sadan työntekijän kanssa.

Toimistoille saa tulla paiskimaan hommia, mutta käytännössä työntekijän pysyvä työpiste sijaitsee hänen kotonaan.

Työtunneista yrityksessä pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Kirjanpito on paitsi lain sanelemaa, myös koko liiketoiminnan kannalta välttämätöntä. Työtuntien kirjaaminen on käytännössä oiva apuväline saada osviittaa siitä, miten työntekijällä töissä – ja varsinkin etätöissä – menee.

– Meillä on tuntipankin saldolle määritetty ylä- ja alaraja. Jos ylityksiä tulee, pitää niitä lähteä purkamaan mahdollisimman pian. Silloin esimies ottaa puheeksi, milloin työntekijän olisi aika pitää vapaata.

Työaikakirjanpidon lukemat eivät suoraan kerro työntekijän voinnista.

Ylitöiden purkamisen yhteydessä esihenkilön on kuitenkin luontevaa ottaa selville myös, miten työntekijä itse työn sillä hetkellä kokee ja mikä selittää isot työajan ylitykset.

Jaakko Kaski pöydän ääressä kahvikuppi kädessä.
Informaatioteknologia-alan yritys Pinjassa on käytössä sovellus, jolla seurataan työntekijän työvirettä. Henkilöstöpäällikkö Jaakko Kasken mukaan vastuu hyvinvointia edistävän työkulttuurin luomisesta on johtajilla. Hän ei itse tavoittele työntekijöitä enää neljän jälkeen iltapäivällä.Jarkko Riikonen / Yle

Itseohjautuvuus ei enää riitä

Puolitoista vuotta sitten koronapandemia ajoi Suomessakin ison joukon työntekijöitä (siirryt toiseen palveluun) tekemään töitä kotoa käsin. Yrityksillä, kouluilla ja virastoilla oli kiire saada etätyöyhteydet ja tietokoneet pystytettyä työntekijöiden koteihin. Työhyvinvointia tai johtamistyön kehittämistä ei rytäkässä ehditty ajatella.

Nyt tilanne on toinen.

– Etätyötä on tutkittu jo ennen koronapandemiaa, mutta tutkimukset eivät ole aina tavoittaneet yrityksiä. Nyt on alettu enemmän myös tutkia, mitä hyvät etätyökäytännöt voisivat olla, sanoo tutkimuskoordinaattori Soila Lemmetty Jyväskylän yliopistosta.

Lemmetyn mukaan monesta yrityksestä on puuttunut selvät mallit, miten kriiseissä toimitaan. Sama koskee etätyön johtamista.

– Etätyö jää ainakin jossain määrin osaksi yrityksiä, ja viimeistään nyt olisi hyvä pohtia, mikä on oman organisaation malli etäjohtamiseen. Esimerkiksi ketkä ovat työpaikalla etätyön johtamisen avainhenkilöt, mitkä ovat etäjohtajien roolit ja mitä ovat käytännöt, joita he noudattavat.

Soila Lemmetty
Tutkimuskoordinaattori Soila Lemmetty katsoo koronapandemian osoittaneen, että Suomessa osataan työskennellä ja kantaa vastuuta hyvin etänä. Tulevaisuutta silmällä pitäen pitää kuitenkin arvioida, missä määrin etätöitä kannattaa tehdä jatkossa.Jarkko Riikonen / Yle

Yksin työskentelemisen pitkittyminen on vaikuttanut siihen, miten ajatus etätyön tekemisestä on muuttunut. Kyky ja halu työskennellä itsenäisesti eivät enää riitä.

– Kyse ei ole enää vain yksilön itseohjautuvuudesta, vaan myös siitä, miten työyhteisö tukee häntä.

Yksin ei voi lopettaa työpäivää

Työhyvinvoinnin edistäminen ei onnistu, jos vain yksi ihminen työpaikalla yrittää sitä. Henkilöstöpäällikkö Jaakko Kasken mukaan työhyvinvoinnissa on kyse koko työnteon kulttuurista työpaikalla.

Esimerkiksi Pinja Groupissa palaverit pidetään iltapäivän kello neljään mennessä. Sen jälkeen tiimin työntekijöitä ei enää yritetä tavoittaa puhelimella tai viesteillä.

– Työntekijän pitää voida luottaa siihen, että kun hän lopettaa työpäivän, häneltä ei enää odoteta vastauksia sinä päivänä. Jos muut jatkavat keskustelua projektista pitkälle iltaan, putoaa yksi auttamattomasti kärryiltä aamukahdeksaan mennessä, Kaski toteaa.

Etätyöntekijä tarvitsee johtajaa

Monelta yritykseltä puuttuu malli johtaa ihmisiä etänä.

– Yrityksissä on tosi paljon eroja esimerkiksi siinä, miten esihenkilö on saavutettavissa, millaista palautetta saa ja miten sekä millainen luottamus esihenkilön ja työntekijän välillä on, tutkimuskoordinaattori Soila Lemmetty Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Tilanne on tutkijan mukaan kuitenkin alkanut muuttua. Yhä useampi yritys on alkanut etsiä keinoja, miten etäjohtamista voisi tehdä paremmin – myös niin, että se tukisi ihmisten työhyvinvointia.

Etätyön johtamisesta ja työhyvinvoinnista on viime aikoina järjestetty runsaasti webinaareja ja aiheista on tehty tutkimuksia sekä laadittu käytännön oppaita.

Esimerkiksi Lemmetty itse työskentelee tutkimuskoordinaattorina Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun). Mukana on kahdeksan eri korkeakoulua ympäri Suomea.

Vuoden 2021 alussa hankkeen tiimoilta julkaistiin yrityksille maksuton opas ja sovellus (siirryt toiseen palveluun), joissa on tarjolla käytännön ohjeita siihen, miten pk-yrityksen voivat varautua erilaisiin kriiseihin sekä miten niiden aikana kannattaa toimia.

Opasta on alkuvuoden aikana ladattu noin 400 kertaa ja sovelluksen on sinä aikana löytänyt pari sataa käyttäjää.

Keskeytykset vievät työtehon ja päättymätön työpäivä voimat

Kun suomalaiset joutuivat omaksumaan joukolla etätyön kevättalvella 2020, monen työssäkäyvän valtasi alkuinnostus. Tutkimusten mukaan etätyön yleistyessä työhyvinvointi jopa koheni (siirryt toiseen palveluun).

Tautitilanne mahdollisti etätyön kokeilemisen osittain myös niille, joiden kohdalla työnantaja oli aikaisemmin suhtautunut siihen nihkeästi.

Ihmisten kokemukset etätyön vaikutuksista heidän työhyvinvointiinsa ja jaksamiseen ovat kuitenkin hyvin kahtiajakautuneita.

Esimerkiksi Jyväskylässä työterveyshoitajan vastaanotolla etätyön huonot puolet ovat tulleet tutuiksi. Työterveyshoitaja Carita Arrimo Työterveys Aallosta kertoo, että työtahti on vastaanotoilla kiihtynyt pandemian aikana.

Vaikka pitkittynyt koronatilanne vaikuttaa ongelmien taustalla, ei se useinkaan ole käyntien pääsyy. Taustalla vaikuttaa pitkään jatkunut kehitys, jossa työkyvyn heikkeneminen johtuu yleistyvistä mielenterveysongelmista, esimerkiksi uupumuksesta. Vastaanotoille tullaan, kun työelämän, yksityisasioiden tai molempien kuorma on käydä liian suureksi.

Viime aikoina vastaanotolla on noussut selvästi esille etätyö.

Sen heikot puolet ilmenevät työntekijöiden voinnissa esimerkiksi kognitiivisina ongelmina.

– Ihminen unohtelee asioita tai ei pysty keskittymään, nukahtaminen on vaikeaa tai uni ei tule ollenkaan. Kuormitus saa aikaan tunteen, että "pää räjähtää", Arrimo kuvailee.

Yhteydenpito vaatii etätöissä usein enemmän ponnisteluja kuin lähitöissä. Esimerkiksi pikaviesteihin tai sähköposteihin vastaaminen vie aikaa ja vaatii ajattelutyötä. Videopalavereja voi olla niin tiheään tahtiin, että edes vessaan ei ehdi.

– Aiempi videoneuvottelu voi olla vielä käynnissä, kun uusi alkaa, Arrimo päivittelee.

Etätyön yhtenä hyvänä puolena moni on maininnut sen, että työmatkat ovat jääneet pois. Aikaa on näin säästynyt mielekkäiden asioiden tekemiseen vapaa-aikana. Yksin kodin rauhassa työskennellessä työntekijä myös kokee saavansa usein paljon aikaan (siirryt toiseen palveluun). Tehokas työskentely antaa omalta osaltaan mielihyvää.

Ilmiöllä on kuitenkin kääntöpuolensa.

Työmyyrä kaipaa taukoa, mutta ei osaa pitää sitä

Siinä missä moni osaa hoitaa työnsä erinomaisen hyvin itsenäisesti, voi työn rajaaminen olla erittäin vaikeaa.

– Taukoja ei pidetä, eikä työpäivää pystytä lopettamaan ajoissa, työterveyshoitaja Carita Arrimo huokaa.

Monet ovat myös yllättyneet, kuinka yksinäistä etätöiden tekeminen on. Samalla hämärtyy, mikä asia kuuluu työntekijän vastuulle ja mitkä organisaatiolle.

Carita Arrimo
Koronahuolet kuormittavat monia, mutta työterveyshoitaja Carita Arrimon mukaan ne ovat vain harvoin vastaanotolle tulon pääsyy. Etätöissä monia kuormittaa yksinäisyys. Arrimoa huolettaa, että etätöissä ihmisillä on usein suuria vaikeuksia pitää taukoja ja lopettaa työpäivä ajoissa.Jarkko Riikonen / Yle

Pitkä ajanjakso uuvuttaa. Alkuinnostuksen jälkeen on korostunut, että etänä työskenteleminen on lähtökohtaisesti hyvin yksinäistä.

– Ihmisille voi tulla kokemus irrallisuudesta. Silloin ei nähdä oman työn merkitystä osana organisaation toimintaa, eikä sitä, mitä muuta työpaikassa tapahtuu, sanoo tutkimuskoordinaattori Soila Lemmetty.

Tällöin keskustelu esihenkilön kanssa on todella tärkeää. Hänellä on tässä tilanteessa tärkeä rooli auttaa työntekijää näkemään, mihin tämän tulee keskittyä ja mitä priorisoida

Laajasta etätyöhön siirtymisestä seurannut työhyvinvoinnin paraneminen näyttää tutkimustulosten valossa pysähtyneen.

– Seuraava haaste on, että miten tämän pitkittyneen tilanteen jälkeen estetään ihmisten kuormittuminen ja väsyminen yksintehtävään työhön.

Oma lukunsa ovat lisäksi työntekijät, jotka tekevät työnsä tavalliseen tapaan työpaikoilla samaan aikaan, kun iso osa työtovereista työskentelee etänä. Myös heidän samoin kuin esihenkilöidenkin jaksaminen voi olla koetuksella.

Kamerat auki videoneuvotteluissa

Informaatioteknologia-alan yritys Pinja Groupissa on ollut nelisen vuotta käytössä sovellus, jolla mitataan työntekijöiden vireystilaa. Datan pohjalta työntekijöiden kanssa käydään keskustelut muutaman kerran vuodessa.

Silti henkilöstöpäällikkö Jaakko Kaski kantaa huolta siitä, jääkö osa työntekijöiden työkyvyn heikkenemisen oireista etätyön takia piiloon.

– Ennen näki naamasta, jos jollakin alkoi työ painaa. Nyt kuormittuminen pitää osata nähdä muista merkeistä. Esimerkiksi jos videopalavereissa jättää toistuvasti kameran avaamatta tai myöhästelee, voi taustalla olla ongelmia jaksamisessa, Kaski sanoo.

Työterveyshoitaja Carita Arrimo jakaa saman huolen. Myös hän kehottaa avaamaan kamerat videopalavereissa.

– Se tuo keskusteluun inhimillisyyttä eri tavalla kuin pelkkä ääni.

Keväällä 2020 Työterveys Aallossa tarjottiin mahdollisuutta videovastaanottoon perinteisen lähivastaanoton lisäksi. Kokemukset videovastaanotoista ovat olleet pääosin hyviä, mutta kaikkiin tilanteisiin se ei sovi.

– Voi olla, että osa huonosti voivista ihmisistä eivät tule esille ennen kuin vasta silloin, kun palaamme suuremmassa määrin takaisin lähityöhön, Arrimo pohtii.

Etäajan päällikkö kysyy, kuuntelee ja käskee pitämään vapaata

Miten etätyötä sitten pitäisi johtaa, että se tukisi ihmisen työhyvinvointia ja auttaisi jaksamaan työssä ja vapaa-aikana?

Yksi tärkeimmistä asioista on rakentaa hyvä keskusteluyhteys työntekijän ja päällikön välille. Tutkija suosittelee varaamaan keskusteluille tietyt ajankohdat säännöllisesti esimerkiksi viikoittain tai kerran kuukaudessa.

– Keskusteluja, joissa työntekijät saavat jakaa kokemuksiaan etätyöstä tarvitaan, jotta voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäistä työssä uupumista. Jo lyhyet, tiimitason tilaisuudet ovat hyväksi, Soila Lemmetty perustelee.

Tiimitasolla ihmisten täytyy pysyä kartalla siinä, missä mennään. Organisaatiossa olisi hyvä esimerkiksi olla ennalta sovitut ajat ja tavat säännölliselle palautteen antamiselle ja keskustelulle sekä viikoittaisille yhteydenotoille. Päällikön työssä kuunteleminen on vielä tärkeämpää kuin aiemmin.

– Paljon riippuu siitä, onko luottamussuhde hyvä esihenkilön ja alaisen välillä, sillä se vaikuttaa esimerkiksi yhteydenottamiseen.

Muutoksia on jo tapahtunut esihenkilötyössä, koska etätyö on pitkittynyt. Tutkijan mielestä tämä on tervetullut muutos.

– Pandemian aikaansaamana etätyöaikana tämä on korostunut, eli esihenkilö toimii valmentajana ja tukee tavoitteiden hahmottamisessa. Perinteinen kontrolloiva ote on vähentynyt.

Yksi esimerkki liittyy taukojen pitämiseen. Lähityössä tauot tulevat usein automaattisesti. Pitäisikö etätyössä päällikön alkaa patistella aikuisia ihmisiä kahvitauoille?

Tyhjä neukkari
Etätöissä piilee erakoitumisen vaara, koska työtoverit eivät kohtaa toisiaan. Etätyössä johtajan onkin erittäin tärkeää rakentaa luottamuksellinen keskusteluyhteys alaisiinsa. Jarkko Riikonen / Yle

Tutkijan mukaan ei. Sen sijaan hän korostaa huomion kiinnittämistä työmäärän hallittavuuteen ja työn järkevään organisoimiseen. Luottamus ja hyvä keskusteluyhteys auttavat tilanteen ratkomissa.

– Esihenkilön täytyy herkällä korvalla kuunnella yksittäisten työntekijöiden tunnetiloja ja ottaa tarvittaessa taukojen laiminlyöminen puheeksi, Lemmetty sanoo.

Sama koskee ylipitkien työpäivien tekemistä.

– Jos esihenkilö ymmärtää, että jollain on takana tosi pitkä työrupeama, niin voi ottaa asian puheeksi ja kysyä, miksi ihminen toimii yli työajan. Kyllä johtajat ovat aivan avainroolissa myös pandemia-aikana.

Huomenna on uusi työpäivä

Työterveyshoitaja muistuttaa, että keinot oman jaksamisen säilyttämiseen ovat lähtökohtaisesti helppoja, eli tauot täytyy pitää ja työpäivä lopettaa ajallaan. Lisäksi pitää huolehtia, että syö oikein, nukkuu riittävästi ja keskustella esimiehen kanssa. Tarvittaessa on otettava yhteys työterveyteen.

Käytännössä kaikkia on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

– Mikään ei ole niin vaikeaa, kuin elää elämää eri tavalla kuin ennen. Tämä sama asia näkyy esimerkiksi painonhallinnassa, Carita Arrimo vertaa.

Yhdestä asiasta voi kuitenkin aloittaa.

– Puhelimet ja koneet pitää panna kiinni, kun ei olla töissä.

Voit keskustella aiheesta 25.5.2021 klo 23 saakka.