1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntapolitiikka

Pieksämäen valtuustolle kylmää kyytiä – kyselytutkimus paljastaa, etteivät edes päättäjät itse ole tyytyväisiä

Konsulttitoimiston tekemässä kyselyssä nykyinen valtuusto sai toiminnastaan kouluarvosanan 6,2. Valtuustossa kytee eripuraa, minkä lisäksi päätöksistä ei pidetä vastaajien mielestä kiinni.

Heikki Skyttä (kok) ja Sanna Hirvonen (kesk) pitävät päättyvää vaalikautta haastavana kaupungin strategian kannalta. Heilläkin on peiliinkatsomisen paikka. Kuva: Jouni Kirvesmies / Yle

Kuntapäättäjät lyttäsivät Pieksämäen kaupungin strategian toteutumisen.

Konsulttitoimisto MDI:n tekemässä kyselytutkimuksessa kuntapäättäjät arvioivat strategian toteutumista päättyvän vaalikauden aikana. Asteikolla yhdestä viiteen, vastaajien arvosanat strategian eri osien toteutumiselle olivat pääasiassa alle kolme.

Ensimmäinen raporttiin kirjattu johtopäätös koskee Pieksämäen kaupunginvaltuuston huonoa henkeä. Valtuustossa vallitsee kyselyn perusteella valitettava epäluottamus ja eripura. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Heikki Skyttä kuvaa valtuustokautta haastavaksi ja tiedostaa eripuran valtuustossa ja jopa puolueiden sisällä.

– Kun on voimakastahtoisia ihmisiä, tilanteen helposti kärjistyvät. Päätöksiin ei sitouduta ja päätöksistä ollaan eri mieltä jopa puolueiden sisällä. Pieksämäellä on SDP:llä kaksi valtuustoryhmää, mikä on valtakunnallisestikin harvinainen tilanne.

Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa elokuussa. Mitä voisi oppia nykyiseltä valtuustolta ja mitä pitäisi parantaa? Keskustan valtuutettu Sanna Hirvonen uskoo, että heti uuden valtuustokauden alussa olisi hyvä panostaa ryhmäytymiseen.

– Olisi tärkeää kokoontua säännöllisesti, vaikkei valtuuston kokouksia olisikaan. Se loisi luottamusta ja silloin voisi ottaa vaikeitakin asioita paremmin puheeksi.

Kyselyssä käy ilmi, että uusiin koulutiloihin, liikuntareitistöihin ja liikunta- ja kulttuuripalveluihin sekä kaupungin yleisilmeen ja siisteyden kohenemiseen ollaan tyytyväisiä. Sidosryhmät kehuvat myös kaupungin viestinnän laatua ja monikanavaisuutta sekä aktiivista otetta viestintätyössä.

– Positiivista on se, että sidosryhmät eivät ole nähneet tilannetta niin haastavana kuin päättäjät itse, Skyttä sanoo.

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneet antoivat esimerkiksi valtuustolle kouluarvosanan 6,2. Skyttä ja Hirvonen ovat sitä mieltä, että jokaisella päättäjällä on asiassa peiliin katsomisen paikka, myös heillä itsellään.

Kyselyn vastausprosentti oli 42. Vastaajia oli yhteensä 34 joista 22 oli kaupunginvaltuutettuja. Skyttä ja Hirvonen arvelevat, että matala vastausprosentti on voinut myös kärjistää kyselytuloksia negatiivisempaan suuntaan.