1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. järjestäytynyt rikollisuus

Selvitys paljastaa: Jengiläiset yrittivät saada oman henkilönsä tekemään päihdetyötä vankilaan – Vankilanjohtaja: Ei tämä yllätyksenä tullut

Vankiloiden turvallisuustilanteesta on tehty laaja selvitys. Vankiloiden henkilöstö kokee, ettei vankiloissa kyetä torjumaan riittävästi järjestäytynyttä rikollisuutta. Yksi ongelma on, että joissakin vankiloissa joka kolmas vartija on kouluttamaton.

Järjestäytynyt rikollisuus
Vanginvartija avaa ovea.
Suurin osa kyselyyn vastanneista katsoo, ettei jengiläisten toimintaa ole torjuttu riittävästi vankiloissa. Henrietta Hassinen / Yle

Yksi vankiloiden turvallisuutta uhkaava asia ovat vangit, jotka kuuluvat järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Suomen vankiloissa on noin 200 jengeihin kuuluvaa vankia tai tutkintavankia. Jo vuosia on puhuttu siitä, että jengiläiset ovat ottaneet valtaa vankiloissa.

Tänään julki tulleessa ja Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tilaamassa selvityksessä kävi ilmi, että järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit ovat pyrkineet soluttamaan omia henkilöitään vankilaan "virkamiehiksi tai kolmannen sektorin toimijoiksi".

Millaisista tapauksista on ollut kyse?

– Rekrytointivaiheessa on huomattu, että henkilöllä on yhteys näihin ryhmiin. Tällaisia yksittäisiä tapauksia on ollut, kertoo selvityksen tehnyt Sukevan vankilan johtaja Jari-Pekka Holopainen.

Soluttautumalla vankilaan päästään käsiksi monenlaiseen tietoon. Jos vartijana on jengiläisen kaveri, myös esimerkiksi huumeiden ja vaikkapa aseiden salakuljettaminen vankilaan saattaa onnistua helposti.

Selvityksen mukaan jengiläiset ovat yrittäneet soluttautua myös kolmannen sektorin ryhmiin, jotka tekevät vankiloissa vankien kuntouttavaa toimintaa.

– Nämä ovat henkilöitä, jotka käyvät vankilassa esimerkiksi vetämässä päihderyhmiä vangeille.

Kuinka suuri yllätys oli, että näin on toimittu?

– Ei tämä yllätyksenä tullut. Näitä tapaksia pitäisi tarkastella lisää, jos niistä halutaan enemmän tietoa. Tässä kyselyssä ei tullut ilmi, että soluttautuminen olisi onnistunut, Holopainen sanoo.

Riihimäen vankila, ilmakuva
Riihimäen vankilaan on yksi paikka, johon jengiläisiä sijoitetaan. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Suomen vankiloissa on noin 200 jengiläistä.Jaani Lampinen / Yle

Hämmentävän suuri osa vartijoista ilman koulutusta

Holopainen lähetti turvallisyyskyselynsä 38 paikkaan: Suomen kaikkien vankiloiden johtajille, vankeinhoidosta vastaavaan Rikosseuraamuslaitokseen ja aluekeskuksiin, kolmeen poliisilaitokseen sekä keskusrikospoliisiin, joka vastaa Suomessa järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvasta.

Kaikki vastasivat kyselyyn.

Kyselyssä kävivät ilmi esimerkiksi seuraavat asiat vankiloiden turvallisuustilanteesta.

  • Vankiloissa ei kyetä puuttumaan järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaan riittävän hyvin.
  • Henkilökuntaa on liian vähän.
  • Jopa joka kolmannes vartijoista on kouluttamattomia joissakin vankiloissa.

Suuri ongelma vankiloiden turvallisuustilanteessa on, että vankiloiden työntekijöiden määrä on vähentynyt erilaisten säästötoimien vuoksi. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloista on hävinnyt viime 15 vuoden aikana yhteensä 700 henkilötyövuotta.

– Vartijat työskentelevät paljon yksin jopa jengiläisten kanssa, kertoo selvityksen tehnyt Holopainen.

Vartijoista suuri osa on kouluttamattomia. Holopaisen mukaan tietyissä vankiloissa jopa kolmasosa vartijoista on ilman perustutkintoa.

– Heitä yritetään perehdyttää työhön muun työn ohessa. Se on haastavaa.

Vankiloiden johtamista arvostellaan

Suurin osa kyselyyn vastanneista katsoo, että Suomen vankeinhoidosta vastaavan Rikosseuraamuslaitoksen toimet jengejä kohtaan ovat olleet riittämättömiä.

– Järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan torjunta on jäänyt vankiloiden vastuulle, käytännöt ovat siksi kirjavia. Yhdenmukaiset käytännöt olisivat tärkeitä vankien oikeusturvan kannalta, Holopainen toteaa.

Holopaisen mukaan seuraavilla toimenpiteillä voitaisiin parantaa vankiloiden turvallisuutta.

  • Jengiläiset pitäisi nykyistä tehokkaammin siirtää omiin yksiköihinsä.
  • Henkilökunnan pitäisi olla nykyistä paremmin koulutettua.
  • Viranomaisten yhteistyötä tulisi tiivistää, poliisin ja vankilan pitäisi jakaa nykyistä enemmän keskenään tietoa.
  • Vankiloissa tapahtuvaan huumekauppaan on kyettävä puuttumaan.

Rikosseuraamuslaitos vakuuttaa ottavansa tosissaan vankiloiden turvallisuudesta tehdyn selvityksen. Risen tiedotteen mukaan järjestäytynyt rikollisuus "asettaa haasteita rangaistusten ja tutkintavankeuden täytäntöönpanossa".

Vankeinhoidossa on aloitettu organisaatiomuutos ja sen yhteydessä epäkohtiin on tarkoitus puuttua.

– Olemme nimenneet kaksi hankejohtajaa kehittämään ja parantamaan vankilaturvallisuutta. Myös asiakasprosesseja tehostetaan organisaatiouudistuksen yhteydessä, Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala lupaa tiedotteessa.

Lue lisää:

Ylen juttu vankiloiden valtataistelusta ja järjestäyneestä rikollisuudesta

Järjestäytynyt rikollisuus johtaa vankiyhteisöä, sanoo työntekijä – Yle selvitti: Raju kiista turvallisuudesta Rikosseuraamuslaitoksessa paljastuu sisäisissä keskusteluissa