1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjälain uudistus etenee: toimikunta esittää muutoksia muun muassa vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksiin

Oikeusministeriön asettama toimikunta esittää saamelaiskäräjälakiin muutoksia, joilla on tarkoitus edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lakimuutosesitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Saamelaiskäräjät
saamenlippu ja suomenlippu
Oikeusministeriö asettamaan saamelaiskäräjien muutosta valmistelevaan toimikuntaan kuuluvat hallituspuolueiden ja saamelaiskäräjien nimeämät edustajat.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta on saanut valmiiksi ehdotuksensa lakimuutoksista, tiedottaa oikeusministeriö. Ehdotusten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa.

Ehdotettujen muutosten taustalla on Suomen velvollisuus saattaa saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen siihen, että saamelaisten itsemäärääminen on otettu esityksessä huomioon.

– YK:n ihmisoikeuskomitea on velvoittanut Suomea korjaamaan saamelaisten itsemääräämistä koskevia loukkauksia, ja tämä on ollut toimikunnan tehtävänä ratkaista. Olen todella iloinen siitä, että se näkyy lopputuloksessa tahtona vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sanoo Juuso.

Saamelaismääritelmä muuttuisi määritelmäksi äänioikeudesta

Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän kielikriteeri laajentuisi neljänteen polveen ja siitä poistettaisiin niin sanottu lappalaiskohta.

Pykälässä olisi kysymys nimenomaan oikeudesta äänestää ja oikeudesta asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa eikä siinä määriteltäisi, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena.

Säännös vastaa pitkälti vuonna 2017 parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen määräystä saamelaiskäräjien äänestysluettelosta.

– On tärkeä pikaisesti korjata nykytilanne ja huolehtia, että Suomi turvaa jatkossa täysimääräisesti saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, painottaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson oikeusministeriön tiedotteessa.

Saamelaisille mahdollisuus tehdä aloitteita saamelaiskäräjille

Mietintöön sisältyy myös muita ehdotuksia. Saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi äänestämisen helpottamiseksi pitkien etäisyyksien saamelaisalueella. Toimikunta ehdottaa esimerkiksi liikkuvan äänestyspaikan käyttöönottamista, ja että saamelaisalueen kunnissa olisi jatkossa useampi kuin yksi äänestyspaikka.

Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua uudistettaisiin siten, että ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena toimisi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Se toimisi saamelaiskäräjien yhteydessä ja nimitettäisiin saamelaiskäräjien ehdotuksesta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksistä haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Säännöstä viranomaisten neuvotteluvelvoitteesta ehdotetaan uudistettavaksi, jotta Suomi täyttäisi YK:n alkuperäiskansajulistuksessa edellytetyn ja ihmisoikeussopimusten tulkinnassa vahvistetun periaatteen alkuperäiskansan vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lisäksi saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta viranomaisten toiminnassa säädettäisiin tarkemmin.

Myös saamelaiskäräjien toimivaltasäännöstä halutaan kehittää ja lain tarkoituspykälään lisätä viittaus saamelaisten itsemääräämisoikeuteen. Kaksisataaviisikymmentä äänioikeutettua saamelaista voisi jatkossa tehdä aloitteen saamelaiskäräjille sen tehtäviin kuuluvassa asiassa.

Lakiesitys eduskuntaan mahdollisesti marraskuussa

Tuomas Aslak Juuso kertoo, että toimikunnan työ ja keskustelut ovat onnistuneet hyvässä hengessä.

– On mielenkiintoista, että millaisia reaktioita esitys saa, pohtii Juuso.

Toimikunnan esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja tarkoitus on, että eduskunta käsittelee lakiesitystä marraskuussa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso arvioi, että esitys tulee saamelaiskäräjien täysistunnon käsittelyyn syksyllä. Tarkoitus kuitenkin on, että täysistunto kävisi esityksestä lähetekeskustelun ennen kesälomia.

– Olemme pohtimassa asiaa saamelaiskäräjien hallituksessa, jotta saamme laajalti mahdollisuuksia saamelaiskäräjien jäsenille keskustella esityksestä ja tuoda esille näkemyksiään, sanoo Juuso.

Valtio otti asian työn alle viime vuonna

Nykyinen saamelaiskäräjistä annettu laki on ollut voimassa pian 25 vuotta. Lain säännökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.

Valtio otti lain uudistamisen työn alle vuoden 2020 alussa. Oikeusministeriö asetti tuolloin saamelaiskäräjälain muutosta esivalmistelevan työryhmän, jonka tarkoitus olis pohtia lain uudistustarpeita edellisen lakimuutosesityksen pohjalta.

Oikeusministeriö asetti toimikunnan valmistelemaan saamelaiskäräjälain muutosta ja toimikunta aloitti työnsä joulukuussa 2020. Toimikuntaan kuuluvat hallituspuolueiden ja saamelaiskäräjien nimeämät edustajat. Puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.

Saamelaiskäräjälakia yritettiin uudistaa myös edellisellä hallituskaudella, mutta työ pysähtyi syksyllä 2018, kun saamelaiskäräjät hylkäsi lakimuutoksesta tehdyn esityksen.