1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkeologia

Kivikauden ihminen ihasteli maisemia näköalakalliolla, kuten me – Repoveden kansallispuistossa on vielä löytämättömiä arkeologisia aarteita

Repoveden kansallispuiston alueella uskotaan olevan piilossa vielä tuhansia vuosia vanhoja arkeologisia löytöjä. Alueelle kaivataan lisätutkimuksia. Lapinsalmen parkkipaikan laajennusalueelta esihistoriallisia aarteita ei löytynyt.

Repoveden kansallispuiston alueella uskotaan olevan piilossa vielä tuhansia vuosia vanhoja arkeologisia löytöjä
Repoveden kansallispuiston alueella uskotaan olevan piilossa vielä tuhansia vuosia vanhoja arkeologisia löytöjä

Metsähallituksen arkeologi ja erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen tutkailee tarkasti Repoveden kansallispuiston maastoa merkatun kävelyreitin vieressä. Kyseisestä kohdasta ei löydy mitään, mutta Tenhunen on luottavainen. Hän uskoo, että kansallispuiston alueella on vielä tekemättömiä arkeologisia löytöjä.

– Aivan hyvin voisi löytyä esihistorialliselta ajalta kivikautisia asuinpaikkoja, eli voidaan puhua ajasta 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja siitä tähän päivään. Tervanpolton, hiilenpolton ja kaskenpolton jälkiä löytyisi lisää aivan varmasti, sanoo Tenhunen.

Puistossa kulkijan on hankala havaita tuhansia vuosia vanhan asuinpaikan sijaintia. Suurin maanpinnalle näkyvä vinkki voi olla pieni painauma sammalikossa.

– Ei niitä välttämättä huomaa, koska maanpinnalle ei näy yhtään mitään, toteaa Tenhunen.

Siispä, vielä piilossa oleva arkeologinen löytö voikin levätä aivan retkeilijän saappaiden juuressa.

– Se voi olla samassa paikassa, jonne nykyihminenkin menee seisoskelemaan. Ihmisen mieli on yllättävän vähän muuttunut, tai ihmisen käsitys sen paikan kauneudesta ja jylhyydestä ei ole muuttunut, kertoo Tenhunen.

Repovesi on ollut matkailijoiden suosiossa parin viime vuoden ajan. Viime vuonna puistossa kävi kaikkiaan 230 000 ihmistä. Arkistokuva. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Uusi kartoitus paikallaan

Viimeisin arkeologinen selvitys koko Repoveden kansallispuiston alueelle on tehty noin 15 vuotta sitten. Tuolloin alueelta löytyi aiemmin tunnettujen kalliomaalausten lisäksi yhteensä 38 muinaisjäännöskohdetta. Yksi niistä oli Pukkisaaren hautaraunio.

Uusien löytöjen tekeminen edellyttäisi kansallispuiston alueelle tehtävää uutta arkeologista inventointia. Kartoituksessa arkeologit kiertelevät kansallispuistoa jalan ja tekevät havaintoja maaperän muodonvaihteluista ja tarvittaessa tutkivat maata kaivamalla.

Tenhusen mukaan kansallispuiston alueella uusi arkeologinen kartoitus olisi paikallaan, koska tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet. Alueista pystytään nyt ottamaan muun muassa tarkasti maaston muodosta ja koostumuksesta kertovia lidar-mallinnuksia.

– Tällä mallilla voidaan löytää nyt helpommin muun muassa hiilimiiluja, sanoo Tenhunen.

Raudan valmistus vaati paljon puuhiiltä ennen 1800-lukua. Hiilimiilussa maapohjalle ladottiin puita, jotka peitettiin maalla. Sen jälkeen peitelty puukeko poltettiin puuhiiliksi.

Lapinsalmen parkkipaikka Repovedellä. Parkkipaikkaa laajennetaan syksyllä. Lisätilan myötä alueelle mahtuu sata autoa lisää. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Parkkipaikkaa laajennetaan syksyllä

Viime viikolla arkeologi Tanja Tenhunen oli tutkimassa Repoveden kansallispuistossa Lapinsalmen parkkipaikan reunamia. Suosittua parkkialuetta ei saa laajentaa ennen kuin maa on tutkittu, siltä varalta ettei parkkipaikan alle jää mitään arkeologisesti merkittävää.

Lapinsalmen parkkialueen laajennennusosasta esihistoriallisia aarteita ei löytynyt.

Parkkipaikan laajentaminen aloitetaan kovimman sesonkiajan jälkeen ensi syksynä. Näin ollen historianystävät ja retkeilijät joutuvat ahtautumaan Lapinsalmen vanhalle parkkialueelle vielä tulevana kesänä.

Lisätila tuo Lapinsalmelle sata uutta parkkipaikkaa ja kasvattaa alueen kapasiteetin 300 autoon.

Lue lisää: Parkkipaikan laajennus viivästyy supersuosioon nousseessa kansallispuistossa – työt käyntiin vasta syksyllä Repovedellä