1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lahottajasienet

Sieni syö uusia siltoja siihen tahtiin, että edessä on iso remontti ympäri maata – sillat uusittava samasta puusta: "Korvaajaa ei ole"

Väylävirasto on tarkastanut 400 puukantista siltaa lahottajasienen varalta. Havaintoja sienistä ja niiden aiheuttamista lahovaurioista tehtiin noin 40 sillassa.

Lahottajasieni on vaurioittanut kevyenliikenteen siltaa Virolahdella. Arkistokuva. Kuva: Virolahden kunta

Eri puolilta Suomea on löytynyt noin 40 puusiltaa, jotka ovat vaurioituneet lahottajasienen takia.

Väylävirasto on käynyt läpi valtion omistamilla teillä 400 puukantista siltaa lahottajasienen varalta.

Lahottajasieni vaivaa uudehkoja puusiltoja, joissa käytetyn puun kylläste on säännösten mukaisesti aiempaa ympäristöystävällisempää.

Vanhemmissa kyllästetyissä puurakenteissa lahottajasientä ei esiinny, koska kyllästysaine oli silloin myrkyllisempää kuin 2000-luvulla voimaan tulleiden määrästen mukaiset kyllästysaineet.

Lahottajasieni lyhentää merkittävästi siltojen käyttöaikaa, kun normaalisti korjausväli on noin 20 vuotta.

Lue lisää: Outo sieni lahottaa uusia siltoja – useita vaurioituneita jo löytynyt, ja nyt siltoja tutkitaan ympäri maata

Väylävirasto alkoi tutkia siltoja, kun pari vuotta sitten havaittiin, että puukantisten siltojen kansissa esiintyy lahottajasienikasvustoja ja niiden aiheuttamia vaurioita.

Tarkastukset keskittyivät vuoden 2005 jälkeen rakennettuihin tai uusittuihin siltoihin, sillä kyllästeet muuttuivat samoihin aikoihin. Eniten lahottajasientä löytyi vuosina 2005–2010 rakennetuista silloista. Uusin silta, josta sienihavainto tehtiin, on neljä vuotta vanha.

Siltaremontin hinta moninkertaistui

Vastaavia sieniongelmia on ollut myös kuntien vastuulla olevilla silloilla. Esimerkiksi Kymenlaaksossa Virolahdella havaittiin vuonna 2019 lahottajasienen kasvustoa kevyenliikenteen sillan kannen alapuolella. Sieni oli lahottanut Virojoella sijaitsevan sillan puista kansilankutusta.

Lahottajasienen vaurioittama puusilta on nykyisin käyttökiellossa Virolahdella. Arkistokuva. Kuva: Virolahden kunta

Kunnan mukaan silta on tärkeä reitti varsinkin koululaisille, jotka kulkevat sitä pitkin koulumatkoillaan. Jos silta on käytössä, oppilaat välttyvät ylimääräisiltä teiden ylityksiltä Virojoen keskustassa.

Vuonna 2010 rakennettu silta on toistaiseksi pois käytöstä. Siltaa alettiin korjata viime vuonna, ja siitä on purettu osia pois.

Virolahden teknisen johtajan Markku Uskin mukaan sillassa ei ollut vielä romahdusvaaraa. Hänen mukaansa lahovauriot näyttivät kuitenkin etenevän nopeasti.

Kunta alkoi uusia sillan kantta, mutta joulukuussa 2020 työt jouduttiin keskeyttämään, koska lahovaurioita havaittiin myös sillan rakenteissa pääkannattajissa. Huomattiin, että kaikki kyllästetystä puutavarasta tehdyt rakenteet pitää uusia. Ainoastaan betoniset pilarirakenteet olivat ehjiä ja käyttökelpoisia.

Samalla korjausurakan hinta nousi huomattavasti. Alkuperäisen arvion mukaan sillan kannen ja kaiteiden uusiminen olisi maksanut noin 22 000 euroa, mutta koska ongelma oli laajempi, hinta nousi 130 000 euroon. Lisäksi päälle tulevat tuhansien eurojen suunnittelu- ja valvontamaksut.

Väyläviraston mukaan Virolahden kunta ei ole ongelmansa kanssa yksin.

– Näitä on tullut vastaan ainakin pääkaupunkiseudulla, Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä kertoo.

Yli kahden miljoonan euron siltaremontit

Seuraavaksi on alkamassa kymmenien siltojen korjausurakka. Markku Äijälä Väylävirastosta arvioi, että pelkästään valtion omistamien siltojen korjaaminen maksaa noin kaksi miljoonaa euroa.

Sillat aiotaan uusia vaihtamalla puukansi samanlaisiin kuin ne nyt ovat.

– Puukannen korvaajaa ei tällä hetkellä oikein ole. Ne uusitaan vastaavalla puukannella eli vanha puretaan pois ja laitetaan uutta, Markku Äijälä kertoo.

Äijälän mukaan tilannetta pitää seurata tämän jälkeen.

– Jos tilanne menee pahaksi, pitää miettiä, onko silta uusittava jollain toisella ratkaisulla kuin puulla. Harkinta on aina tapauskohtaista.

Lahottajasieni oli päässyt leviämään rakenteisiin asti Virolahdella. Arkistokuva. Kuva: Virolahden kunta

Virolahdella suunnitelmissa on uusia kantavat rakenteet kreosoottikyllästetyllä puutavaralla. Kansirakenne ja kaiteet uusitaan siperianlehtikuusella. Siperianlehtikuusta on käytetty korvaamaan painekyllästettyä puuta, koska joidenkin arvioiden mukaan sen lahonkesto on parempi kuin muilla puulajeilla.

Kreosootti on kylläste, jota käytetään esimerkiksi ratapölkyissä. EU:ssa on määritelty hyvin tarkasti, missä kreosoottia saa käyttää. Sitä saa käyttää esimerkiksi siltojen kantavissa rakenteissa.

– Sillat ovat yksi kohde, mutta ei sellaisissa paikoissa, jotka ovat kosketukselle alttiita, Markku Äijälä sanoo.

Siltakansien kyllästeissä käytettiin aiemmin kromia ja arseenia. Nykyisin ne on kielletty myrkyllisyytensä takia, ja tilalle ovat tulleet kuparipohjaiset kyllästeet. Samalla lahottajasienet ovat päässeet iskemään puusiltoihin.

Kuinka ympäristöystävällistä se on, jos siltoja joudutaan uusimaan useammin?

– Se on tietysti hyvä kysymys. En lähde ottamaan kantaa, kumpi on parempi. Tottakai noudatetaan ympäristönsuojelusta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Niiden mukaan on mentävä, Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä sanoo.

Lue lisää: Siltoihin iskeneestä sienestä voi tulla Suomelle miljoonien eurojen paukku – "Vastuutahoa on vaikea nimetä"