1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työhyvinvointi

Iskikö koronaväsymys viime metreillä? 6 vinkkiä, jotka auttavan jaksamaan loppuun asti

Työterveyspsykologin juttusilla on käynyt aiempaa useampi koronavuoden aikana. Myös sairauslomat mieleterveyssyistä ovat lisääntyneet. Kysyimme työterveyspsykologeilta, miten koronaväsymystä voi torjua.

Vuoden takainen koronashokki on monen mielessä väistynyt kyllästymisen tieltä. Kuva: Greta Virranniemi

Flunssa iskee lomalla. Väsymykselle on tilaa, kun akuutti stressi laantuu. Koronaväsymys piinaa monia juuri nyt, koska selkeä tieto tilanteen normalisoitumisesta puuttuu ja tilanne pitkittyy, kuvaa Mehiläisen työterveyspsykologi Katja Koivisto.

Käynnit työterveyspsykologeilla ovat lisääntyneet reippaasti syksystä alkaen, ja trendi jatkuu yhä sekä Mehiläisessä että Terveystalossa. Aiempaa useampi on myös jäänyt sairauslomalle mielenterveyssyiden takia.

Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet länsimaissa 2010-luvulta alkaen, mutta nyt pandemia-aika vauhdittaa yhteydenottoja entisestään.

– Pandemia-aika näkyy lisäkuormituksena, jos on muutenkin hankalaa, Koivisto kuvaa.

Erityisesti esihenkilöiden kuormitus on tutkimusten mukaan lisääntynyt pandemian ja etätöiden vuoksi. Johtaminen on vaativampaa kuin niin sanotuissa normaalioloissa, kertoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

– Esimerkiksi alaisten tilanteen seuraaminen vaatii esihenkilöiltä paljon tavallista enemmän panostusta, jos koko tiimi on etätöissä. Lähitöissä taas pitää miettiä esimerkiksi tartunnoilta suojautumista ja rajoitusten vaikutuksia.

Viime keväänä korona oli uusi juttu. Tuntematon tilanne aiheutti monille shokkireaktion, ahdistusta ja pelkoakin. Etätyöt taas innostivat monia.

Syksyllä pelokkuus ja ahdistus väistyivät kyllästymisen ja masennusoireilun tieltä.

– Nyt ihmiset ovat kyllästyneet siihen, että elämä on kapeampaa ja köyhempää kuin tavallisesti. Halutaan uusia virikkeitä. Se on ihan luonnollista, Aro toteaa.

Pandemia-ajan loppu häämöttää, sillä rokotukset etenevät Suomessakin ja tartunnat ovat kääntyneet laskuun. Miten jaksaa rajoituksia, etätöitä ja sosiaalista eristäytymistä siihen saakka, että tilanne helpottaa? Työterveyspsykologit vinkkaavat.

1. Tauota työpäivä kuten alakoulussa

Pidä etätöissä kymmenen minuutin tauko kerran tunnissa samaan tapaan kuin alakoulussa käydään välitunnilla. Kävele ja liikuskele, pidä vaikka silmiä kiinni vähän aikaa, vinkkaa Antti Aro.

Tauotus on tutkitusti etätöissä tavallistakin tärkeämpää. Aivot kuormittuvat staattisesta tekemisestä.

– Aivosähkökäyrät ovat päivän päätteeksi punaisia, jos vetää koko päivän palaveriputkea videokokouksissa. Jos pitää tarpeeksi taukoja, aivosähkökäyrät näyttävät paljon vihreämmiltä. Tästä on selkeä tutkimusnäyttö, Aro sanoo.

Tauot eivät välttämättä helpota oloa heti, mutta muutaman viikon päästä ero on Aron mukaan suuri.

2. Laita kamera päälle palaverissa

Pidä videokuva päällä etäpalavereissa. Se helpottaa työkavereita.

Aivot joutuvat ylläpitämään keskustelukumppaneiden kuvia, jos palaveeraa pelkän äänen varassa.

– Se lisää energiankulutusta ja tekee työstä tavallista raskaampaa, Antti Aro kertoo.

3. Pidä yllä toivoa tulevasta

Toivo koronatilanteen helpottamisesta, rokotusten vaikutuksista ja lopulta rajoitusten hellittämisestä auttaa jaksamaan. Siksi toivoa kannattaa pitää yllä tietoisesti.

– Nyt on iso toivo siitä, että kohta päästään pois rajoituksista ja voidaan toimia vapaammin, Antti Aro iloitsee.

4. Mieti, mikä auttoi rentoutumaan aiemmin

Muistele, mitkä asiat ovat auttaneet sinua rentoutumaan ja palautumaan aikaisemmin, vinkkaa Katja Koivisto. Esimerkiksi ulkoilu ja luonnossa oleminen lisäävät tutkitusti hyvinvointia.

– Jotkut kirjoittavat, musisoivat, maalaavat tai tekevät puutarhatöitä tai käsitöitä, Koivisto listaa.

Toisia auttavat rentoutumisharjoitukset. Koivisto tosin puhuu mieluummin hellittämisharjoituksista.

– Joskus rentoutumisharjoituskin voi tuottaa paineita, koska pitäisi rentoutua, vaikka on jännittynyt. Ennemmin voisi harjoitella olemista ilman, että sillä hetkellä täytyy suorittaa mitään.

5. Fyysinen kosketus rauhoittaa

Kontakti toiseen ihmiseen ja erityisesti fyysinen kosketus rauhoittaa. Sitä voi olla vaikka silittely.

– Itseäänkin voi silittää ja rauhoitella sitä kautta. Keho ei tiedä, että kyse ei ole toisesta ihmisestä, Koivisto sanoo.

6. Kaikkeen ei voi vaikuttaa

Mieti, mihin voit vaikuttaa ja mihin et. Koronatilanteessa voi seurata suosituksia esimerkiksi maskien käytöstä ja käsienpesusta, mutta kaikesta ei tarvitse kantaa vastuuta.

– Pidä huoli omasta ja lähipiirsi jaksamisesta. Läsnäolo siellä on tärkeää, Koivisto sanoo.

Korona sai panostamaan työhyvinvointiin

Osa työnantajista on alkanut korona-aikana panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin entistä enemmän, kertovat molemmat työterveyspsykologit. Yhteydenottoja on tullut aiempaa tiuhempaan tahtiin.

– Jaksamisasiat ovat nousseet uuteen fokukseen, Antti Aro toteaa.

Hän arvelee, että hyvinvoinnista puhuminen on auttanut suomalaisia selviämään pandemia-ajasta kohtuullisen hyvin.

Kaikia firmoja mielen hyvinvointi ei edelleenkään kiinnosta.

– Meillä on työnantajia, jotka kiinnittävät näihin asioihin todella hyvin huomiota. Sitten on firmoja, joissa näihin asioihin suhtaudutaan aika välinpitämättömästi, Aro sanoo.

Mitä tapahtuu, kun palataan työpaikoille?

Monilla etätöitä suosineilla työpaikoilla pohditaan nyt kuumeisesti tulevaa. Työnantajat tekevät työntekijöille kyselyitä, hakevat apua työterveyshuollosta ja miettivät toimistotilojen vähentämistä. Selvältä näyttää, että etätyö säilyy aiempaa yleisempänä pandemia-ajan jälkeenkin.

– Työpaikkojen esihenkilöiltä ja johdolta on tullut hämmentyneitä kyselyitä, mitäköhän tässä pitäisi tehdä sitten, kun voidaan palata työpaikalle, Antti Aro kertoo.

Osa työntekijöistä odottaa paluuta toimistoille innolla, toiset taas viihtyvät parhaiten etätöiden rauhassa.

Työntekijöille kannattaa antaa mahdollisimman paljon omaa päätäntävaltaa, tekevätkö he jatkossa etätöitä vai ovatko työpaikalla. Siitä Koivisto ja Aro ovat yhtä mieltä.

– Mitä enemmän voidaan mennä yksilöllisen hyvän mukaan, sitä paremmin ihmiset pystyvät tekemään työnsä. Etätöitä tekevää ei silti saa hylätä yksinäisyyteen. Pitää olla selvillä, miten hänellä menee, Aro toteaa.

Hän huomauttaa silti, että ihmisillä on sosiaalisia velvollisuuksia.

– Vaikka ei itse kauheasti nauttisi vaikka kokouksissa käymisestä, se saattaa olla toisille ja yhteisölle hyvin tärkeää.

Ajanviettoa työporukalla

Katja Koivisto ehdottaa palaveripäiviä, joihin keskitettäisiin yhteiset kokoukset ja jolloin suositeltaisiin paikan päälle tuloa kaikille.

– Lähtisin suosituksista enkä pakotteista. Sanottaisiin, että olisi tosi kiva nähdä sinuakin. Yleensä on mukavampi tulla, kun saa itse päättää.

Koivisto vinkkaa myös, että työkavereihin kannattaa ottaa yhteyttä jo ennen paluuta työpaikalle. Hän ehdottaa vapaamuotoista ajanviettoa työporukalla ilman tulostavoitteita.

– Totuteltaisiin toisiin uudestaan, että miten oltiinkaan ihmisinä yhdessä työpaikalla. Sellaista pehmeää laskua ikään kuin suosittelen.

Lue lisää:

Työterveyspsykologilla käynnit reippaassa kasvussa – Ahdistuneisuus lisääntynyt poikkeusaikana: “Kaikki hauska on jäänyt pois”