1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tornio

Kojamo-veistos yhdistää asiat, joista 400-vuotias Tornio elää: teräksen ja lohen – tutkija listaa 5 tapahtumaa, jotka ovat muuttaneet kaupunkia

Tornion tasavuosisadat täyttyvät päivälleen tänään, mutta jos Ruotsin kuninkaan Juhana III:n tahto olisi toteutunut, juhlat olisi pidetty jo 1980-luvulla. 400-vuotiseen historiaan mahtuu monia merkkipaaluja, jotka ovat muovanneet perinteistä kauppakaupunkia.

Teräksinen Kojamo-veistos Tornionjoen rannassa Nordbergin möljällä. Ihmisiä seisoskelee veistoksen ympärillä, taustalla Tornionjoki.
– Torniolaisilla on syntymäoikeus ylittää raja. Siitä tämä vapaan rajajoen juhliminen teoksessamme, kertoo Teija Isorättyä.

Lapin vanhin kaupunki, pitkään maailman pohjoisimman kaupunginkin asemasta nauttinut Tornio juhlii 400-vuotispäiväänsä tänään 12.5. koronapandemian varjossa.

Juhlavuoden veistos, massiivinen teräslohipatsas Kojamo, paljastettiin suorassa lähetyksessä Nordbergin möljällä. Kaupungille kaksi tärkeää asiaa, lohen ja teräksen, yhdistävä teos oli paikalle saapuneen yleisön mieleen.

– Aivan älyttömän hyvän näköinen. Voin kuvitella, että se on iltavalaistuksessa todella hieno. Sopii hyvin tähän kahden sillan väliin, kehuu Kari Kenttälä.

Kojamo on taiteilijapari Pekka ja Teija Isorättyän teos. Ytimessä on raja-alueen asukkaille olennainen vapaus.

– Tässä on lähdetty rajajoen vapaudesta. Vapaa rajajoki on kiinnostava paradoksi, Pekka Isorättyä sanoo.

Samalla kaupungin keskustassa sijaitsevalla ranta-aukiolla sijaitseva veistos Särkynyt lyhty on saman kaksikon tekemä.

– Särkynyt lyhty laulaa kaupungin lauluja ja Kojamo laulaa vapaita joen lauluja. Ne käyvät koko ajan dialogia, joka ei pääty koskaan, kuvailee vuorovaikutusta Teija Isorättyä.

Terässylintereistä hitsattu Kojamo-veistos yhdistää kaksi Torniolle tärkeää asiaa: teräksen ja lohen. Sen ovat tehneet taiteilijat Pekka ja Teija Isorättyä. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Lue lisää: Tornio juhlii tänään 400-vuotissyntymäpäiväänsä

Pyysimme historian tutkija, filosofian tohtori Ilkka Teerijokea listaamaan viisi kaupungin historian kannalta keskeistä tapahtumaa. Teerijoki on kirjoittanut muun muassa Tornion kaupungin historian toisen ja kolmannen osan, sekä aiemmin tällä viikolla ilmestyneen entisen Karungin kunnan historian.

12.5. 1621: Kuningas perustaa Tornion kaupungin

Ennen kaupungin perustamista Tornio oli jo perinteinen kauppapaikka, mutta kaupunkioikeudet se sai vuonna 1621.

Tornion perustaminen oli osa kuningas Kustaa II Aadolfin ja kansleri Axel Oxenstiernan politiikkaa, jolla uudenaikaistettiin varsin keskiaikaista Ruotsia. Tornion lisäksi 1600-luvun alkupuolella maahan perustettiin lukuisia muitakin kaupunkeja.

– Kustaa II Aadolfin aikana kaikki kaupankäynti, ainakin teoriassa, keskitettiin kaupunkeihin, sanoo Teerijoki.

Tornio voisi olla nelisenkymmentä vuotta vanhempi, sillä 1580-luvulla Ruotsin kuningas Juhana III määräsi Tornion kaupungin perustettavaksi.

– Kuninkaan valta ei riittänyt hankkeen toteutumiseen asti.

Tornion kauppaa hallinneet suurkauppiaat, pirkkalaiset, olivat tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin ja Tornion kaupungin synty siirtyi nelisenkymmentä vuotta eteenpäin.

Jos Juhana III olisi saanut tahtonsa läpi, Tornio olisi saanut kaupunkioikeudet jo 1580-luvulla. Kuva: Juuso Stoor / Yle

1809: Raja halkaisee Tornionjokilaakson

Suomi liitettiin vuonna 1809 osaksi tsaarin Venäjää ja samalla Torniolle erittäin tärkeä kauppa-alue jaettiin kahden valtion kesken. Parhaat kauppa-alueet jäivät Ruotsin puolelle.

Rikkaimmat torniolaiskauppiaat siirtyivät Ruotsin puolelle, Haaparannalle ja Luulajaan, ja jatkoivat kaupankäyntiä Tukholman kanssa. Torniolaisten yritykset Tukholman-kaupan jatkamiseen tyrehtyivät muun muassa tullimaksujen vuoksi.

– Tornio oli noihin aikoihin vaarassa taantua maalaiskyläksi, luonnehtii Teerijoki.

Torniossa tarvittiin uusi kauppiassukupolvi ennen kuin kaupanteko Venäjän vallan alaisuudessa alkoi sujua.

Tornion tulevaisuuden mahdollisuuksiin ei valtion johdossa täysin luotettu. Osin tämän epäuskon seurauksena perustettiin 1860-luvulla naapuriin Kemin kaupunki.

1850-luvun puoliväli: Oolannin sota

Suomen hallinnut Venäjä kävi 1850-luvulla Krimin sotaa, jonka laineet löivät Itämerelle saakka. Itämerellä taisteltiin ja nuo taistelut tunnetaan meillä Oolannin sotana.

Merenkulku Itämerellä oli sodan aikana mahdotonta ja kaikki liikenne kulki Tornion ja Haaparannan kautta. Vaikka Oolannin sodan aikaan Tornion kautta kulkenut kauppa ei ollut yhtä vilkasta kuin esimerkiksi I maailmansodan aikaan, loi se mahdollisuuksia Tornion uudelle nousulle.

– Töitä, erityisesti kuljetustöitä oli tarjolla niin paljon kuin tekemään pystyi. Tätä myöten Tornioon alkoi kertyä pääomia, muistuttaa Ilkka Teerijoki.

1800-luvun jälkipuoliskolla Tornion kehittymistä edesauttoi Suomen modernisoituminen.

1903: Rautatie tuo maailman liki

Ennen rautatieyhteyden vetämistä Tornioon oli kaupunki kahdeksan kuukautta vuodesta eristyksissä. Yhteydet olivat laivaliikenteen varassa.

– Tornio pääsi tuolloin muun maailman yhteyteen, toteaa Teerijoki.

1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Torniossa liikenneyhteydet kehittyivät.

Vuonna 1919 valmistui Haaparannalle vievä rautatiesilta, vuonna 1929 Ruotsiin vievä pengertie ja vuonna 1939 silta mantereelta Tornioon eli Suensaaren puolelle.

Viime helmikuussa kuvattu rautatiesilta Haaparannalle valmistui reilu sata vuotta sitten. Rautatien tulo 1903 oli merkittävä parannus Tornion liikenneyhteyksille. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Uusimmat sillat ovat 1979 valmistunut Hannulan silta ja 1990-luvulla rakennettu kevyen liikenteen silta.

1926: Vesijohdon rakentaminen

Vesijohto voi tuntua kuninkaiden käskyjen, rajanvetojen ja merisotien rinnalla arkiselta asialta. Puhdas, juokseva vesi on nykyihmisen näkökulmasta itsestäänselvyys.

Torniossa saatiin odottaa vuoteen 1926 saakka pysyvää ratkaisua puhtaan juomaveden ongelmaan.

– Kaivovesi oli surkeaa ja joessa täytyy tietää, mistä kohdasta juomavettä saattoi hakea, sanoo Teerijoki.

Juomavesiongelmaa vaikeutti Tornioon 1800-luvun loppupuolella rakennettu olutpanimo, joka sekoitti veden virtaukset. Puhtaan veden lisäksi elintason kehittymiseen 1900-luvun alkupuolella kuului myös muun muassa sähköistäminen.

Entä maailmansodat ja terästehdas?

Teerijoen mukaan vesijohto tai rautatieyhteys ovat hyviä esimerkkejä pienistä ja epädramaattisista tapahtumista, joilla on suuri vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään.

Päinvastaisia tapauksia ovat maailmansodat, joilla on ollut dramaattisia vaikutuksia elämään myös Torniossa. Ne ovat kuitenkin tapahtumia, joiden vaikutukset eivät ole pelkästään paikallisia vaan ne koettelevat kovalla kädellä selvästi yhtä kaupunkia laajempia alueita.

Toisen maailmansodan jälkeen Torniota eniten muuttanut tapahtuma on ollut päätös rakentaa Outokummun terästehdas Röyttään. Outokummun tulon seurauksena entisestä kauppakaupungista on muovautunut tehdaspaikkakunta.

Voit katsoa koko lähetyksen Kojamo-teoksen paljastusjuhlasta Yle Areenasta:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 13.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Juhliva Tornio jakaa 400 linnunpönttöpakettia nopeimmille

Tornion 400-juhlavuoden lähettiläinä useita tunnettuja henkilöitä