1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Suomen Kansallisteatteri

Kansallisteatterin uudet tilat valmistuivat vanhalle konepajalle – yleisöä tulisi, mutta lipunmyynti pelottaa

Kansallisteatteri saa käyttöönsä uuden näyttämön ja syyskausi näyttää valoisalta. Yleisö on rynnistänyt lippuluukuille ja luvassa on useita kunnianhimoisia ensi-iltoja. Samalla kulttuurin määrärahaleikkaukset ja epävarmuus rajoitusten jatkumisesta varjostavat tulevaa.

Suomen Kansallisteatteri
Kansallisteatterin sisäänkäynti Vallilan konepajalla.
Vallilan Kansallisteatteri toimii VR:n vanhan konepajan suojissa.Sasha Silvala / Yle

Nyt ollaan kaukana Kansallisteatterin tavanomaisista, arvokkaista puitteista – vaikka toisaalta niistä ollaan alle vartin ratikkamatkan päässä.

Kansallisteatterin pieni näyttämö toimii seuraavat pari vuotta Helsingin Vallilassa VR:n vanhoissa punatiilisissä konepajahalleissa.

Teatteri vuokrasi ne peruskorjauksen aikaiseksi väistötilaksi Train Factorylta, joka on Yhdysvaltain entisen suurlähettilään Bruce Oreckin isännöimä, koko ajan kehittyvä kulttuurikeskus.

Kansallisteatterin nuorten osasto Kantti koekäytti Train Factorya jo toissa vuoden lopulla. Otteita-esityksen yleisö vaelsi tuolloin vielä karun luonnontilaisissa halleissa takit päällä, koska lämmitys oli lähes olematonta, vessojen kanssa niin ja näin, eikä ilmastointikaan vielä pelannut.

Nyt kaikki on viimeistä silausta vailla valmista.

Kansallisteatterin aula Vallilan konepajassa.
Konepajan rosoa ei ole häivytetty, vaan sitä on hyödynnetty. Näkymä Vallilan Kansallisteatterin lämpiöön.Sasha Silvala / Yle
Lasiset valaisimet katossa.
Tilan on suunnitellut Kansallisteatterin lavastaja Kati Lukka.Sasha Silvala / Yle

Koronavuoden aikana Train Factory on rakennuttanut tilaan uuden ilmastoinnin ja sprinkerijärjestelmän sekä pistänyt vesihuollon kuntoon. Kansallisteatteri on tuonut uuden katsomon Saksasta, ja rakentanut teatteritekniikan, näyttämön ja takanäyttämön. Henkilökunnalla on asianmukaiset tilat suihkuineen ja vessoineen. Enää ei myöskään tarvitse palella.

Lopputulos on persoonallinen ja kotoisa. Vanhojen konepajojen rosoa ei ole häivytetty, vaan sitä on hyödynnetty. Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho on syystä innoissaan.

– Ihan kuin oltaisiin jossain Euroopassa, hän naurahtaa.

– Tilan on suunnitellut meidän oma lavastajamme Kati Lukka, ja lähes kaikki on toteutettu omin voimin. Olen kauhean ylpeä meidän porukasta, joka on pystynyt johonkin näin järjettömän suureen.

Kansallisteatteri palaa kotiin kun peruskorjaus valmistuu, mutta Myllyaho toivoo Vallilan teatteritilan jatkavan elämäänsä myös sen jälkeen.

Helsingissä on krooninen pula sekä vapaiden ryhmien että vierailijoiden näyttämöistä. Pula saattaa pahentua tulevina vuosina, jos Aleksanterin teatteri joutuu laittamaan lapun luukulle.

Erityisen vähän Helsingissä on näyttämöitä, joissa on mahdollista pyörittää useita esityksiä samaan aikaan.

– Esimerkiksi Ryhmäteatterissa ja KOMissa näytelmä rakennetaan paikalleen, ja sitten sitä esitetään, mutta täällä on takatilaa lavasteille. Uuden näytelmän voi tuoda sisään vaikka seuraavana iltana. Tämän kaltaista paikkaa ei kovin helposti saada Helsinkiin toista.

Kansallisteatteri jäisi mieluusti itsekin Vallilaan, mutta sille tuskin löytyy rahoittajaa.

– Jos yleisö löytää tänne ja ottaa paikan omakseen, tämä voisi olla kotipesä jollekin aivan uudelle systeemille, ei välttämättä edes yhdelle yksittäiselle teatterille, Myllyaho kaavailee.

Mika Myllyaho
Mika Myllyaho toivoo Vallilan näyttämölle pitkää ikää.Sasha Silvala / Yle

Tulevaisuus: Valoisa ja synkkä

Kulunut vuosi on ollut yhtä työmaata Kansallisteatterille muutenkin kuin Vallilassa.

Koillis-Helsinkiin Tattariharjulle on rakennettu kokonaan uusi lavastamo puusepänverstaineen ja varsinaisen teatteritalon uudemman osan kauan kaivattu peruskorjaus on käynnissä.

Tosin nyt korjataan vasta 1950-luvulla rakennettuja osia. Rakennustaiteen Seura ja Helsinki-Seura valittivat poikkeusluvasta, joka olisi mahdollistanut 1930-luvulla rakennetun, vanhan ja uuden puolen yhdistävän nivelosan purkamisen.

Kiistaan odotetaan ratkaisua kesäkuussa. Mikäli se tulee ajallaan, ei peruskorjaus viivästy Myllyahon arvion mukaan kohtuuttomasti ja valmista tulee vuonna 2023.

Kansallisteatterin tulevaisuus näyttää pääjohtajan mielestä tällä hetkellä valoisalta.

Tai tarkennetaan: tulevaisuus näyttää valoisalta taiteen laadun ja yleisön kiinnostuksen suhteen, mutta koko ajan synkemmältä, mitä tulee rahoituksen jatkuvuuteen ja valtion kulttuuripolitiikkaan.

Ääni ja valopöytä Kansallisteatterissa, Vallilan konepajassa.
Vallilaan on rakennettu kaikki tarvittava teatteritekniikka. Katsomo on tuotu Saksasta.Sasha Silvala / Yle

Yleisöä tulisi, mutta lippuja ei uskalleta myydä

Vallilan Kansallisteatteriksi nimetyllä pienellä näyttämöllä aloitellaan parhaillaan syksyn teatteritapauksen harjoituksia.

Tarkennetaan taas: esityksestä luultavasti tulee tapaus, mikäli yleisö viimein pääsee teattereihin.

Eduskunta- ja Valtuusto-näytelmistään tunnettu dokumenttiteatterin suuri nimi Susanna Kuparinen on päättänyt pitkän hiljaisuuden. Kuparinen on tänä vuonna Kansallisteatterin residenssitaiteilija. Hän käsikirjoittaa, ohjaa ja dramatisoi teatterille kolmiosaisen, poliittisen teoksen, joka on työnimeltään Sokea piste.

Se käsittelee muun muassa sitä, miten pääsemme koronasta eteenpäin kansakuntana, kaupunkina ja kansalaisina; sitä, miten ideologista keskustelu leikkauksista ja elvytyksestä on; sitä, synnytämmekö taas lamalasten sukupolven kuten 90-luvulla, vai voimmeko toimia toisin.

Toivoa, sitä Sokea piste käsittelee myös.

Liput Sokeaan pisteeseen eivät ole vielä kaupan, mutta muihin esityksiin on jo tungosta.

Susanna Kuparinen katsomossa.
Susanna Kuparinen käsikirjoittaa, dramatisoi ja ohjaa Sokean pisteen. Hän tekee myös dokumentaarisen esityksen taustatutkimuksen.Sasha Silvala / Yle

Ensi-iltoja on tulossa syksylle jopa kuusi. Erityisen haluttuja liput ovat olleet Dosentteihin ja Kuukausia, viikkoja, tunteja -esitykseen.

Pelko siitä, ettei yleisö uskaltautuisi koronan jälkeen teatteriin, on osoittautumassa turhaksi, huomauttaa Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Muita pelkoja syksyn esityksiin toki liittyy, ja hyvin paljon epävarmuutta.

– Lipunmyynnissä puhutaan pienistä määristä silloinkin, kun kaikki on myyty, mitä on tarjolle laitettu. Emme uskalla myydä täysiä saleja, koska emme tiedä, paljonko syksyllä voi ottaa ihmisiä sisään.

Kansallisteatteri tekee henkilökunnalleen koronatestit viikoittain siltä varalta, että yleisö oikeasti päästetään vielä jonain päivänä palaamaan katsomoihin.

Kulttuurialan kohtelu on Myllyahon mielestä räikeän epäoikeudenmukaista muihin elinkeinoihin verrattuna. Tartuntaketjuja ei ole juurikaan lähtenyt esimerkiksi teattereista.

– Kyllä se tuntuu pahalta, kun näkee miten terasseilla tungeksii jopa satoja ihmisiä, mutta teatterit pysyvät kiinni. Toivomme koko ajan, että pääsemme esittämään.

“Kulttuuri työnnetään takaisin kaappiin”

Taloudellisesti Kansallisteatteri selvisi kohtalaisen kuivin jaloin kuluttavasta koronavuodesta – ainakin verrattuna moniin muihin taidelaitoksiin.

Esimerkiksi lomautuksilta vältyttiin Mika Myllyahon mukaan siksi, että talossa on harjoiteltu säästämistä viimeiset kymmenen vuotta.

– Joka paikasta säästettiin, mistä suinkin voitiin, ja mehän olimme säästäneet ja säästäneet jo pitkään remonttia varten, joten korona sopi tavallaan siihen tilanteeseen jatkoksi.

Myllyahon arviossa on mukana tuhti annos sarkasmia ja suuttumusta. Indeksikorotukset ovat olleet jäissä lähes kymmenen vuotta, ja sen lisäksi peruskorjausrahoja piti kaivaa teatterin taiteellisesta toiminnasta. Pääjohtaja laskee talonsa säästäneen viime vuosina jo viisi miljoonaa euroa.

Esiintymislava
Kristiina Halttu harjoittelee Vallilan näyttämöllä laulua näytelmään Sokea piste.Sasha Silvala / Yle

Katsojia riittää noin 200 000 vuodessa, mutta rahaa taiteen tekemiseen on koko ajan vähemmän.

– Kun tulin taloon 2010, meillä oli 41 kiinnitettyä näyttelijää. Nyt heitä on 25. Se kertoo jotain. Se sama on tapahtunut ympäri Suomea, kulttuurisektoria ajetaan pienemmäksi ja pienemmäksi.

Erityisesti kulttuurialaa kurittaneiden rajoitusten jälkeen Myllyaho odotti hallitukselta tuntuvaa elvytystä. Sen sijaan kehysriihestä tuli terveisiä, että veikkausvoittovarojen hupenemisen takia kulttuurin määrärahoja leikataan entisestään.

Kansallisteatterin osalta se tarkoittaisi Myllyahon arvion mukaan noin miljoonan euron menetystä vuosittain. Hänen mielestään kulttuurilta leikkaaminen on vastuutonta ja pöyristyttävää.

– Tämä on uskomattoman lyhytnäköistä ajattelua, kun miettii, miten tämän maan identiteetti on rakentunut. Kansallisteatteri täyttää ensi vuonna 150, suomen kieli on ollut teatterin kieli vasta lyhyen aikaa, mutta sillä on ollut valtava merkitys. Me makaamme kulttuurin päällä, mutta nyt se on jotenkin unohdettu. Kulttuuri työnnetään takaisin kaappiin, ja sanotaan, että voitte harrastella siellä.

Hallitus päätti kehysriihessä uusista leikkauksista kulttuurialalla – kentältä kova tuomio: “Suuri pettymys koko toimialallemme”

Hallituksen terveiset taiteilijoille: koronan kurittamalle kulttuurialalle jopa kymmeniä miljoonia vähemmän rahaa tulevina vuosina

Kansallisteatterin remontin viivästyminen maksaa arviolta 5–8 miljoonaa euroa

Kansallisteatterin mittava remontti voi viivästyä valitusten takia – uudisosan suunnittelija saanut vihapostia

Vanhat teatteritalot hajoavat käsiin – tärkeimmät näyttämöt odottavat peruskorjausta käyttökiellon kynnykselle asti