1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oleskeluluvat

Elena Fedotova odottaa oleskelulupaa, eikä voi tehdä sitä ennen mitään – pitkä käsittelyaika turhauttaa: "On hyvin raskasta"

Maahanmuuttoviraston jonot ovat kasvaneet entisestään. Oleskelulupahakemuksien käsittelijöitä on työmäärään nähden liian vähän. Hakijoille päätöksen odottaminen toimettomana on raskasta. Perhesuhteiden perusteella oleskelulupaa hakeva ei saa tehdä töitä ennen kuin myönteinen päätös on annettu.

Venäläinen Elena Fedotova muutti Kalajoelle suomalaisen miehensä luokse. Alku uudessa maassa ei ole kuitenkaan sujunut niin kuin hän aluksi ajatteli. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Elena Fedotova ei voi tällä hetkellä muuta kuin odottaa. Niin hän on tehnyt jo useita kuukausia.

Venäläinen Fedotova ja hänen 12-vuotias tyttärensä ovat odottaneet viime marraskuusta lähtien, että Maahanmuuttovirasto (Migri) saisi ratkaistua heidän oleskelulupahakemuksensa. Päätöksen arvioitu määräaika on ehtinyt kertaalleen jo siirtyä.

Uuden arjen aloittaminen Suomessa on viimeisen vuoden aikana ollut kaiken kaikkiaan paljon hankalampaa kuin Fedotova olisi uskonut.

Elena Fedotova tutustui suomalaisen Juha Niemosen kanssa deittisivuston kautta. He eivät halua esiintyä tässä jutussa kasvoillaan.

Pari alkoi seurustella kaksi vuotta sitten. He vierailivat säännöllisesti toistensa luona. Niemonen asui vakituisesti Kalajoella, Fedotova tyttärensä kanssa Venäjän puolella Sortavalassa.

– Työskentelin siellä hotellin vastaanottovirkailijana. Pitkien etäisyyksien vuoksi tapasimme Juhan kanssa yleensä Joensuussa, Fedotova kertoo.

Seurustelun edettyä parille tuli ajatus avioitumisesta.

Häitä piti alkuperäisen suunnitelman mukaan viettää viime vuoden huhtikuussa. Käytännön järjestelyt olivat pitkällä. Fedotovan oli tarkoitus hakea perhesiteisiin perustuvaa oleskelulupaa Suomesta ja asettua tyttärensä kanssa Kalajoelle.

– Tietenkin halusin asua yhdessä mieheni kanssa, Fedotova sanoo.

Sitten iski koronapandemia ja poikkeusolot. Suomen ja Venäjän välinen raja meni kiinni maaliskuussa 2020. Naimisiin ei päästy, sillä Fedotova ja tämän tytär jäivät Venäjän puolelle. Pettymys oli suuri.

Ja siitä alkoi odottelu.

Koronan vuoksi julistetut poikkeusolot vaikuttivat merkittävästi Suomen ja Venäjän väliseen matkustamiseen. Kuva Nuijamaan raja-asemalta 16.3.2020. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Työ ja perhe vetävät Suomeen

Suomeen muutetaan yleensä työn, perhesuhteiden tai opiskelun vuoksi (siirryt toiseen palveluun).

Perheen takia oleskelulupaa hakevat ovat usein olleet suurin oleskeluluvan hakijaryhmä. Nytkin useimmat oleskelulupaa hakevat haluavat Suomeen perhesiteiden vuoksi. Parina viime vuonna taas työn takia lupaa hakevia oli eniten.

Koronapandemia vähensi kaikkien oleskeluluvan hakijoiden määrää merkittävästi.

Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna noin 21 000. Se on 10 000 hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna.

Nopeuskilpailua netissä

Häiden lykkääntyminen sekä Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutuminen aiheuttivat vaikeuksia Juha Niemosen, Elena Fedotovan ja tämän tyttären yhteiselon suunnittelulle.

Rajaliikennettä valvottiin tarkkaan. Rekkaliikennettä lukuun ottamatta maiden välillä pääsi liikkumaan vain perustelluista syistä. Viime syksynä rajan yli matkustettiin jonkin verran myös seurustelusuhteiden vuoksi.

Lokakuun puolivälissä perheen tilanne muuttuikin, kun Fedotova ja hänen tyttärensä pääsivät rajan yli henkilökohtaisten syiden perusteella.

– Naimisiin piti ehtiä vielä lokakuun aikana. Muuten kaikki olisi kaatunut marraskuun alussa vihkiluvan vanhentuessa. Avioiduimme lokakuun lopussa. Vaimoni ja hänen tyttärensä jäivät Suomeen odottamaan oleskeluluvan myöntämistä, Juha Niemonen selvittää.

Hakemus pantiin vireille heti naimisiinmenon jälkeen.

Fedotova haki oleskelulupaa perhesiteen perusteella Migrin verkkopalvelun kautta. Hakemuksen käsittely alkaa virallisesti vasta siinä vaiheessa, kun asiakas on käynyt tunnistautumassa palvelupisteessä.

Ne taas ovat pahasti ruuhkautuneita.

– Ajanvaraussivun kalenterissa ei ollut yhtään aikaa vapaana. Soitin asiakaspalveluun, jossa kerrottiin, että uusia aikoja lisätään päivittäin. Vapaan ajan löytäminen oli kuitenkin arpapeliä, Niemonen sanoo.

Migrin palvelupisteet ovat pahasti ruuhkautuneet. Asiakkaita jonotti Helsingin Malmin toimipisteellä huhtikuussa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Hän alkoi päivystää ajanvaraussivulla heti seuraavana aamuna. Se kannatti. Sivulle ilmestyi aika Lappeenrannan toimipisteeseen. Kalajoen ja Lappeenrannan välinen matka on noin 500 kilometriä.

– Otimme ajan, varasimme hotellin ja lähdimme Lappeenrantaan.

Tunnistautumiskäynnillä oleskelulupaa hakeva todistaa henkilöllisyytensä. Virkailijalle esitetään samalla alkuperäiset versiot hakemuksen liitteistä.

Lisäksi käynnin yhteydessä otetaan hakijan sormenjäljet oleskelulupakorttia varten.

Päätös siirtyi

Lappeenrannassa pari sai heti kuulla, että oleskeluluvan saaminen voi kestää.

– Virkailija sanoi, että voimme valmistautua pitkään käsittelyaikaan. Hakemus lähti vireille 10. marraskuuta. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Se odottaa yhä käsittelyä, Niemonen kertoo.

Migrin nettisivuilta löytyvällä laskurilla (siirryt toiseen palveluun) voi arvioida oleskelulupahakemuksen käsittelyajan. Perhesuhteiden perusteella haettavien lupapäätösten on määrä tulla yhdeksässä kuukaudessa.

Mikäli hakemuksen jättäisi nyt, päätös tulisi arviolta ensi vuoden helmikuussa. Se on laissa säädetty maksimiaika asian käsittelylle.

Fedotovan tapauksessa päätöksen arvioitiin alunperin tulevan huomattavasti nopeammin, jo 10. toukokuuta mennessä. Tämä lupasi hyvää, sillä naisen tarkoituksena oli päästä aloittamaan työt kesällä. Ennen oleskeluvan saamista Suomeen tullut ei saa tehdä töitä.

Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut Maahanmuuttovirastoa toistuvasti hakemusten käsittelyn määräaikojen ylittämisestä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Toukokuun alussa Niemonen päätti vielä tarkistaa, miten vaimonsa ja tämän tyttären hakemus etenee. Hän koki yllätyksen.

Niemosen mukaan päätöksen määräaika oli siirtynyt useilla kuukausilla. Nyt sen arvioidaan tulevan 10. elokuuta.

– Soitin Migrin asiakaspalveluun. Minulle ilmoitettiin, että käsittelyaikoja on tarkasteltu uudelleen ja uusi määräaika menee lain sallimassa maksimissa, Niemonen kummastelee.

Hän itse arvelee päätöksen viivästymisen johtuvan siitä, että Suomeen kesäksi tulevat kausityöntekijät ovat päässeet käsittelyjonossa ohi. Migri on asiasta eri mieltä.

Migri: Kenelläkään ei ole ohituskaistaa

Migri ei kommentoi yksittäisiä tapauksia vaan selittää asiaa yleisemmin.

Lupa- ja kansalaisuusyksikön perhevastuualueen johtaja Kaj Swanljung sanoo, että arvio käsittelyn kestosta voi muuttua prosessin aikana.

Kesto riippuu asian vaatimasta selvitystyöstä.

– Osa perhesideasioista ratkaistaan hyvin nopeasti vireille tulon jälkeen, jos asiakkaan hakemuksessaan esittämä selvitys on kattava eikä asiassa ole mitään lisäselvittämistä vaativia seikkoja. Osa hakemuksista puolestaan saattaa vaatia selvästi enemmän selvitystä, joka voi olennaisesti hidastaa prosessia, Swanljung lausuu.

Hän alleviivaa, että perheperusteisia ja työperusteisia hakemuksia käsitellään eri vastuualueilla. Swanljung kieltää, että kausityöntekijöiden suuri hakemusmäärä suoraan viivästyttäisi muiden hakemusten käsittelyä.

Koska laki sallii pitkänkin käsittelyajan, perhehakemuksia ei käytännössä käsitellä samalla kiirellisyydellä kuin työhon liittyviä hakemuksia.

Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön perhevastuualueen johtaja Kaj Swanljung valittelee viraston resurssipulan pahentavan palveluiden ruuhkautumista. Kuva: Maahanmuuttovirasto

Liian pitkät jonot

Migri on ollut vuosia ankaran arvostelun kohteena liian pitkien käsittelyjonojen vuoksi.

Suomi on pyrkinyt edistämään työperäistä maahanmuuttoa.

Hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) on kirjattu tavoite, että ensimmäisen työperäisen oleskeluluvan saisi jatkossa kuukaudessa.

Tällä hetkellä työperusteisten hakemusten käsittely vie Migrin mukaan kaikkiaan 3-8 kuukautta.

Sen paremmin ei mene perhesideperusteisten hakemusten käsittelyssäkään. Apulaisoikeuskansleri antoi pari vuotta sitten virastolle moitteita tapauksesta, jossa perhesiteen perusteella tehdyn hakemuksen käsittely kesti 13 kuukautta.

Tuolloin Migri perusteli ongelmia työtilanteen ruuhkautumisella. Tilanne on yhä samankaltainen.

– Tilanne on heikentynyt viime syksystä. Jonot ovat kasvaneet. Tästä syystä viivettä on tullut ja käsittelyt kestävät kauemmin, lupa- ja kansalaisuusyksikön perhevastuualueen johtaja Kaj Swanljung myöntää.

Koronapandemia pudotti perheen takia Suomeen hakevien määrää keväällä 2020. Siksi käsittelyajat lyhenivät kesäksi ja alkusyksyksi. Syyskuussa hakijamäärä alkoi taas kasvaa.

Viive hakemusten käsittelyyn ottamisessa on pidentynyt, mikä heijastuu suoraan arvioihin käsittelyajoista.

Tämän vuoden alussa vireillä oli noin 4 700 perhesideasiaa, toukokuussa jono oli kasvanut 5 900:aan.

Swanljung korostaa edelleen, että merkittävin syy oleskelulupahakemusten ruuhkautumisen on se, ettei työntekijöitä ole riittävästi.

– Henkilöstöresurssien väheneminen on suurin yksittäinen tekijä jonoutumiseen. Toimimme tällä hetkellä työmäärään nähden niukoilla henkilöstöresursseilla, hän valittelee.

Swanljungin mukaan Migriltä on vaadittu, että se pysyisi lakisääteisissä käsittelyajoissa ja asettaisi kunnianhimoisemmat tavoiteajat. Tämä on kuitenkin viraston mukaan mahdotonta, juuri työntekijöiden liian pienen määrän takia.

"En voi tehdä mitään"

Elena Fedotova on harmissaan. Hän saa asua Suomessa, kun oleskelulupahakemus on vireillä, mutta käytännössä hän on toimettomana. Töitä ei kuitenkaan voi tehdä ilman myönteistä oleskelulupapäätöstä. Nyt perhe elää Niemosen tuloilla.

– Suuri ongelma on, että haluaisin etsiä töitä ja alkaa työskennellä, mutta siitä ei tule mitään tällä hetkellä. En voi tehdä mitään, kädet on sidottu. On hyvin raskasta, Fedotova kuvaa.

Luppoajan hän kuluttaa muun muassa opettelemalla suomen kieltä.

Fedotova oli kuvitellut pääsevänsä kesällä töihin, mutta kesä ehtii mennä ohi, ennen kuin päätös oleskeluluvasta tulee.

– Tietenkin haluaisin työskennellä vastaanottovirkailijana, kuten ennenkin, mutta se on varmaan vaikeaa. Voisin esimerkiksi mennä myyjäksi kauppaan. Olen tehnyt sitä työtä ennenkin. Voisin myös työskennellä kerrossiivoojana hotellissa.

Elena Fedotovan 12-vuotiaan tyttären tilanne on kuitenkin valoisampi. Hän pääsi aloittamaan koulunkäynnin heti maahantulon ja koronakaranteenin jälkeen.

Suomessa kunnat ovat velvollisia järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppivelvollisuusikäisiä nuoremmille on tarjottava varhaiskasvatusta.

– Kouluun pääsy meni hienosti. Tytön koulunkäynti sujuu nyt hyvin ja hän oppii suomea. Koulussa asiat on hoidettu viimeisen päälle, Niemonen iloitsee.

Kotimaassa vierailu hankalaa

Fedotovaa harmittaa, että hän on jäänyt puun ja kuoren väliin. Hän ja tyttärensä eivät voi matkustaa Venäjälle, koska takaisin Suomeen he eivät pääsisi ilman oleskelulupaa.

Heidän viisuminsa ei ole enää voimassa ja koronarajoitusten vuoksi uuden viisumin saaminen on vaikeaa. Suomi keskeytti viime vuonna viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn.

Venäjän puolella asuvat Fedotovan äiti, aikuinen poika ja tyttären isä.

– Tyttäreni ei pääse lomalla tapaamaan isäänsä. Äitini asuu siellä yksin. Näimme lokakuussa, kun lähdimme, sen jälkeen emme ole nähneet, Fedotova huokaa.

Juha Niemosen mielestä oleskelulupien käsittelyajat eivät ole tasapuolisia.

– Turvapaikanhakijat pääsevät Suomessa töihin muutaman kuukauden maassaolon jälkeen. En ymmärrä, miksi perhesiteiden vuoksi maahan muuttavaa kohdellaan eriarvoisesti, Niemonen ihmettelee.

Hermostuttavasta odottelusta huolimatta pariskunta katsoo tulevaisuuteen optimistisesti.

– Kuitenkin nyt olen täällä ja asumme yhdessä mieheni kanssa. Tietenkin se on vaikea prosessi, Maahanmuuttovirastolla on tarkastettavana paljon ihmisiä. Odottaminen on raskasta, mutta toivomme kuitenkin parasta, Fedotova päättää.

Lue myös:

Miksi asiakkaat joutuvat jonottamaan ulkona päiväkausia? Yle esitti tämän ja yhdeksän muuta kysymystä Maahanmuuttoviraston ylijohtajalle

Charles Mathies jonotti ulkona 21 tuntia hoitaakseen 16 minuutin asian – Maahanmuuttoviraston palvelu on ruuhkautunut pahoin Helsingissä

Suomeen töihin haluavien jono kasvaa Migrin ovella, apulaisoikeuskansleri moittii venyneistä käsittelyajoista: "Nyt ei mene hyvin"

Apulaisoikeuskansleri moittii Maahanmuuttovirastoa: Hakemusten käsittely venyy laittoman pitkään