1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. älypuhelimet

Aaron Putula on puhelimellaan aamusta iltaan, ja niin on moni muukin – asiantuntijat listaavat kolme seurausta älylaitteiden liiasta käytöstä

Ylen haastattelemien lääkäreiden ja sosiaalipsykologin mukaan älylaitteiden ja somen jatkuva käyttö voivat altistaa tarkkaavaisuuden ja mielenterveyden ongelmille. Tämä olisi heidän mielestään hyvä tiedostaa ja miettiä, mitä asialle voidaan tehdä.

Aaron Putulalla älypuhelimesta on paljon iloa, ja hän käyttää sitä paljon. Toisaalta some on aiheuttanut hänelle myös ulkonäköpaineita. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Oululaisella Aaron Putulalla on ollut älypuhelin yläasteelta asti. Tällä hetkellä kännykkä kulkee 22-vuotiaan miehen lähes jokaisessa arjen hetkessä tiiviisti mukana.

Journalismia opiskeleva Putula tekee älypuhelimellaan muun muassa koulutehtäviä. Suurin osa ajasta menee kuitenkin sosiaalisen median käyttöön.

Putula seuraa aktiivisesti omaa ruutuaikaansa kännykkänsä keräämistä tiedoista.

Alla olevalla videolla hän kertoo muun muassa, millaisissa lukemissa käyttöaika on kovimmillaan ja kokeeko hän tarvetta tehdä asialle jotakin.

Aaron Putula käyttää matkapuhelinta

Valtaosalla suomalaisista on Putulan tavoin käytössään älypuhelin, mutta emme tiedä varmuudella, miten paljon ihmiset yleensä käyttävät sitä tai muita älylaitteitaan. Sosiaalipsykologian tohtori, somea tutkinut Suvi Uski sanoo, että asiasta on saatavilla huonosti tietoa.

Hän kuitenkin arvioi, että monilla meistä käyttöaika pyörii päivätasolla useammassa tunnissa, sillä älylaitteista on tullut niin saumaton osa elämäämme. On myös niitä, joilla ruutuaika on merkittävästi tätä suurempi.

Koronapandemian aikana älylaitteiden merkitys on entisestään korostunut muun muassa siksi, että fyysisiä tapaamisia on rajoitettu ja yhteyttä on pidetty digitaalisesti. Se on ollut monelle tarpeellinen henkireikä viruskriisin keskellä.

Toisaalta älylaitteiden käyttö on ollut hyvin aktiivista jo ennen koronaa, ja siitä pitäisi Uskin mielestä puhua Suomessa paljon nykyistä enemmän. Maailmalla sosiaalisen median käytön ongelmat ovat olleet näkyvämmin esillä esimerkiksi viime vuonna julkaistun The Social Dilemma -dokumentin (siirryt toiseen palveluun) myötä (Helsingin Sanomat).

– Tällä hetkellä ihmisillä ei ole kiinnostusta tai syytä myöntää, että me käytämme älylaitteita liikaa, koska muutkin käyttävät. Meidän täytyy kuitenkin pikkuhiljaa herätä miettimään, miten voimme kestävällä tavalla käyttää näitä laitteita läpi elämän, Uski sanoo.

Mitä ongelmia älylaitteiden ja esimerkiksi sosiaalisen median jatkuvasta käytöstä koituu?

Suvi Uski, Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja tuottavan A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki nostavat esille muutamia keskeisiä asioita.

1. Psyykkinen hyvinvointi: "Mikään ei riitä"

Kaarlo Simojoki sanoo, että sosiaalinen media on nykyihmisen yksi keskeisimmistä haasteista.

Simojoen mukaan some aiheuttaa riskin ihmisten psyykkiselle hyvinvoinnille. Hän arvioi, että esimerkiksi Instagramin ja Facebookin runsas käyttö lisäävät ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja liiallista itsekriittisyyttä.

Simojoki huomauttaa, että aihepiiristä on tehty myös tieteellistä tutkimusta, ja siitä koottua tietoa on käsitelty muun muassa kanadalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) (Canadian Medical Association Journal).

Vaikka esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaetut kuvat tai muu sisältö eivät monesti vastaa todellista arkea, sen tiedostaminen voi monella hämärtyä.

– Sosiaalisessa mediassa tulee helposti olo, että mikään ei riitä. Teit kuinka hienon ruoka-annoksen vain, joku toinen tekee hienomman. Jos olet pudottanut 10 kiloa, toinen pudottaa 15, Simojoki antaa esimerkkejä.

Lääkärin mukaan tämä ei voi olla vaikuttamatta mielenterveyteemme.

– Tässä on kyse ongelmasta, josta pitää olla huolissaan.

Lue myös: Tutkimus: lähes neljänneksellä nuorista puhelimenkäyttö on ongelmallista, kyse on riippuvuuden kaltaisesta tilasta (29.11.2019)

2. Läsnäolo ja tarkkaavuus: "Luppoaika käytetään nyt älylaitteella"

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila sanoo, että älylaitteiden käyttö heikentää selvästi kykyä olla läsnä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa.

– Älylaite on vyörynyt tavanomaiseen todellisuuteemme ja alkanut hallita sitä. Se on vienyt aikaa yhdessä olemiselta. Ihmiset eivät ole läsnä. Jos meille jää niin sanottua luppoaikaa, se käytetään nyt älylaitteella. Niin teen myös minä.

Professorin mukaan myös ihmisten tarkkaavaisuus on joutunut kovalle koetukselle, kun älylaitteet ovat yleistyneet.

– Eri sisältöjen jatkuva katselu ruokkii sitä, että tarkkaavuuden kesto jää lyhyeksi. Ihmiset eivät enää siedä pitkästymistä eivätkä jaksa keskittyä. Keskittymisvaikeudet ovat varmaan se tavallisin ongelma.

Korkeila sanoo, että edellä mainituista asioista kärsivät sekä aikuiset että lapset.

Lue myös: "Yritän opetella elämään tässä kolmiodraamassa" – Kännykkä on monelle jo tärkeämpi kuin oma puoliso (21.10.2018)

3. Lapset ja kasvatus: "Pitää jaksaa ottaa vastaan lapsen vastustus"

Suvi Uskin mukaan yleistyvien älylaitteiden maailmassa keskeisen tärkeää olisi, että pieniä lapsia opetettaisiin toimimaan niiden kanssa oikein. Hän kuitenkin arvioi, että monella aikuisella on tässä ongelmia, sillä he itse käyttävät älylaitettaan liikaa.

Asian äärelle kannattaisi viimeistään nyt pysähtyä, sillä kyse on nykymaailmassa hyvin tärkeästä vanhemmuustehtävästä.

– Me opetamme lapsille hampaiden pesua, mutta samalla tavalla meidän pitää opettaa heille älylaitteiden käyttöä. Lapsen täytyy oppia luopumaan älylaitteesta monta kertaa päivässä, ja vanhempien pitää jaksaa ottaa vastaan lapsen vastustus.

Uski huomauttaa, että vanhempi ei voi kiukustua lapselleen liikakäytöstä, jos tämä itse käyttää älylaitettaan koko ajan.

Sosiaalipsykologian tohtori kantaa huolta siitä, millaisia vaikutuksia esimerkiksi lapsuudesta alkaneella sosiaalisen median käytöllä on pitkällä tähtäimellä.

– Itse uskon, että somealustojen erilaiset nopeat ja viihteelliset muodot rohkaisevat lapsia ja nuoria hakemaan elämässäkin pikaisia ja ärhäköitä ratkaisuja.

Lue myös: Tuukan, 11, älypuhelinriippuvuus johti kiireelliseen sijoitukseen – uhkaili satuttavansa itseään, jos ei saisi puhelinta takaisin (11.11.2019)

Teemme aihepiiristä jatkojuttua, ja keräsimme sitä varten lukijoiltamme kokemuksia älylaitteiden käytöstä. Vastausten vastaanottamista varten tehty verkkolomake on nyt suljettu, eikä vastauksia voi enää antaa. Julkaisemme jatkojutun myöhemmin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.