1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

Metsien kuusettumisesta tulee iso riski ilmaston lämmetessä – metsänhoidon professori pitää uhkana tuhopuiden pakkomyyntiä

Kuusi on vallannut metsät ja se kasvaa paikoissa, joissa se voi olla kuivumassa pystyyn. Kuusen tilalle kaivataan mäntyjä ja lehtipuita. Lehtipuiden lisäys ei tutkimusten mukaan vähentäisi kasvua ja turvaisi metsien hiilivarastoja tuhojen pienentyessä.

Valkohäntäpeura tai entinen laukonpeura tuotiin Suomeen metsästyslajiksi. Nyt lajin kannat ovat lisääntyneet etenkin lehtipuille soveltuvilla alueilla tiheiksi, mikä muiden sorkkaeläinten kanssa on este lehtipuiden määrän lisäyksille. Kuusi ei kelpaa sorkkaeläimille ravinnoksi. Kuva: Kimmo Ohtonen / Yle

Metsänomistajien into istuttaa kuusen taimia jopa lajille väärään paikkaan voi koitua isoksi tappioksi niin metsäalalle kuin luonnolle.

Tutkimusten mukaan laajat alueet Suomessa kärsivät jatkossa lisääntyvästä kuivuudesta ja kasvituholaisista. Riskiä lisää merkittävästi se, että suomalaiset metsät kuusettuvat vauhdilla ja kuusi on suomalaisista puista se, joka tulee kärsimään ilmaston lämpenemisen aiheuttamista kuivista kausista.

Luonnonvarakeskus (Luke) on perustanut viime vuonna pitkälle näiden riskien takia uusia tutkimusmetsiköitä, joissa kokeillaan keinoja sopeutua selvästi muuttuviin olosuhteisiin.

Luken tekemän laajan tutkimuskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan jo nyt tiedetään, että lehtipuiden kasvatus hillitsee mahdollisia tuhoja. Lehtipuiden yleistymisen esteenä ovat kuitenkin liian vahvat hirvi- ja peurakannat.

Lehtipuiden kasvatus on hankalampaa

Tiheiden sorkkaeläinkantojen, mutta myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet myös etelärannikolla valtion tutkimusmetsässä Solbölessä Raaseporissa. Tapaninpäivän myrsky kaatoi kuusimetsikön ja tilalle istutaan nyt tammea, saarnia ja pyökkiä aidatulla pohjoisrinteellä.

Tutkimusmetsiköissä seurataan muun muassa sitä, miten alueella ennen kasvaneita lehtipuita saadaan uudestaan kasvuun. Ja jos metsätammien, tervaleppien, saarnien ja metsälehmusten kasvatus onnistuu, Solbölestä saadaan mallia ja taimia myös muualle maahan.

Lehtipuiden osuus metsiköissä lähentelee nyt kahtakymmentä prosenttia puuston tilavuudesta.

Lehtipuiden taimien suojaksi joudutaan eläintuhojen välttämiseksi käyttämään aitoja ja suojaputkia. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Helppoa ja halpaa lehtipuiden kasvattaminen ei ole. Lehtipuut ovat Solbölessa etenkin peurojen ja kauriiden ruokaa, minkä takia taimet pitää aidata ja rungot suojata vielä erityisellä suojakuorella. Myös myyrät ja nopea pusikoituminen lisäävät vaikeusasteita.

– Yritys on kova saada lehtipuita kasvamaan, mutta täytyy laittaa putkia, aitaa ja hoitaa hyvin. Kyllä lehtipuiden kasvattaminen on työlästä, tuskailee tutkimusinsinööri Kaija Puputti Lukelta.

Kuusen valtakausi on jatkunut ja jatkuu

Solböle on tutkimuskäytössä ja siksi siellä lehtipuiden kasvatukseen nähdään enemmän vaivaa. Monet metsänomistajat päätyvät vastaavissa tilanteissa istuttamaan metsään kuusta. Toimiva kuusen paakkutaimien myynti on asiantuntijoiden mukaan vielä lisännyt kuusen suosiota.

Solbölen satavuotiaan tutkimusmetsän vastaava, metsäinsinööri Kaija Puputti on mukana myös riistametsällä. Hänen pitkän kokemuksensa mukaan lehtipuiden kasvattaminen tiheillä sorkkaeläinalueilla on vaikeaa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Kuusi on koko maassa korvannut männyn hakkuiden jälkeisenä valtapuuna. Se on ollut taimitilastojen selvä ykkönen jo pitkään.

Useilla Etelä-Suomen alueilla, kuten Etelä-Hämeessä kuusen osuus taimista on ollut vähintään 70 prosenttia. Inventointitietojen mukaan kuusi on syrjäyttänyt laajoilla alueilla männyn taimikoissa. Kuusettuminen tulee jatkumaan vauhdilla, kun taimikoissa kuusen osuus on jo yli puolet.

Kuusi on ottanut männyn paikan suosituimpana puuna. Tutkijoiden mukaan männyn valtapuuasema pitäisi palauttaa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Suurin syy Kaija Puputin mukaan metsien kuusettumiseen ovat liian tiheät hirvi- ja muut sorkkaeläinkannat. Samaa mieltä on myös metsänhoitotieteiden professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta. Hänen mukaansa metsäalan perusoppi oikeaan kasvupaikkaan kasvatettavasta oikeasta puulajista ei hirvituhojen takia enää toimi.

– Tiedetään, että pyssyä tarvittaisiin. Siinä on sitten kysymys siitä, kuka tekee päätökset ja millä alueilla, Peltola tiivistää hirvien, peurojen ja kauriiden aiheuttamat paineet.

Varmaa mittaustietoa siitä, onko kuusia istutettu jo nyt liian kuiville kankaille ei ole. Luonnonvarakeskuksen metsäinventointitiedoista vastaavan Kari T Korhosen mukaan kasvupaikan perusteella vääränlaista istutusta on tapahtunut melko vähän.

Professori Peltolan mukaan metsänomistajat istuttavat kuusta tiheillä hirvialueilla kuivahkoilla kankailla, jotka sopisivat kasvupaikkana paremmin männyn viljelyyn. Kuusen paakkutaimi on ollut maanomistajille melko takuuvarma valinta, koska se ei kelpaa hirville kuin ehkä pahimmassa nälässä ja sen puuksi varttuminen on ollut varmaa.

Hirvikannat ovat puolittuneet vuosituhannen vaihteen huippuvuosista, mutta siitä huolimatta Peltolan mukaan hyvän metsänhoidon pahin vihollinen ovat liian tiheät sorkkaeläinkannat.

– Kirjanpainaja ja juurikääpätuhot lisääntyvät kuusella ja jälkimmäinen lisää tuulituhoriskejä, joten siinä mielessä olisi syytä pyrkiä mahdollisimman nopeasti kuusen moniriskisyyden takia sekametsien kasvatuksen lisäämiseen niille sopivilla kasvupaikoilla.

Kuusen kiusana kuivuus ja muut tuhot

Kuusi alkaa professori Peltolan ryhmän tutkimusten mukaan kärsiä kuivuudesta, kun kasvukauden lämpösumma ylittää 1 400 astevuorokautta. Luku kertoo lämpöasteiden summan niiltä vuorokausilta, joiden lämpötila ylittää 5 astetta.

Ennusteiden mukaan jo nykyisillä ilmastopäästöillä ilmasto lämpenee niin, että lämpösumma saavutetaan laajoilla alueilla Suomessa vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kuusi tulee tutkimusten mukaan olemaan eniten hätää kärsimässä Etelä-Suomessa, jossa lämpösumma tulee vastaamaan nykyisiä Saksan pohjoisosien olosuhteita.

Jo kohtuullisella ilmaston lämpenemisellä nyt yleiset etelärannikon olosuhteet leviävät kauas pohjoiseen. Muutos tapahtuisi ennusteiden mukaan jo noin 1-1.5 asteen lisälämpenemisellä nykytilanteesta Suomessa. Kuva:

Metsäalalla seurataan tarkasti milloin Suomessa jo nyt yleinen kuusen vihulainen kirjanpainaja ehtii tehdä kaksi sukupolvea kasvukauden aikana. Jos toinen sukupolvi selviää talven yli, kuusen tuhoriskit voivat muuttua paljon pahemmiksi kuin nyt.

Laajoista kirjanpainajatuhoista on kerrottu (siirryt toiseen palveluun) jo Ruotsin järvialueen korkeudella ja on vain ajan kysymys milloin Suomessa ollaan vastaavassa tilanteessa.

Tutkijat arvioivat, että kirjanpainajatuhot lisääntyvät, kun lämpösumma on 1 500 astevuorokauden paikkeilla.

Yleistyvät tuulituhot lisäävät myös kirjanpainajariskejä, kun tuulenkaatoja voi olla paljon yhtä aikaa tarjolla.

Lehtipuita jo suositusten tasolla

Selvästi muuttuviin oloihin haetaan tällä hetkellä oppia eri puolilla. Luke on perustanut pitkäaikaisia uusia koealoja, joissa puuston sopeutumiseen haetaan vastauksia. Metsäyhtiöistä muun muassa UPM on lisäämässä koivun osuutta viljelyssä ja metsissä.

Alan vapaaehtoisissa suosituksissa (siirryt toiseen palveluun) sekametsien suosiminen on ollut mukana yli viisi vuotta ja ilmastopainotusta ollaan muun muassa lehtipuiden avulla lisäämässä uusiin suosituksiin. Suositukset eivät vielä ole juuri muuttuneet käytännöiksi metsissä.

– Kuusiraukka on pahimmillaan kovissa kourissa. Jotta lehtipuita voidaan lisätä, se vaatii kyllä hirvi- ja sorkkaeläinkysymysten ratkaisemista, sanoo metsänhoidon ilmastoasiantuntija Tiina Törmänen valtion asiantuntijayhtiö Tapiosta.

Kuusen nykyiset istutusmäärät ennakoivat, että jo todettu metsien kuusettuminen jatkuu vauhdilla tulevaisuudessa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Metsien inventointitietojen mukaan arvioidut vakavat tai täydelliset hirvivahinkoalat ovat noin 0,5 miljoonaa hehtaaria. Kun puut eivät kasva tai niiden kasvu on pahasti häiriintynyt, taloudellisten tuhojen lisäksi sorkkaeläimet syövät melko ison siivun myös metsien hiilivarastoista.

Talousmetsää Suomessa on noin 20 miljoonaa hehtaaria.

Lehtipuilla monia hyötyjä

Luken tutkijoiden tuoreen arvion mukaan sekametsät ja lehtipuiden yleistyminen voisivat parantaa etenkin metsien nopeaa hiilensidontakykyä. Lehtipuiden kasvun oletetaan mallinnusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan voimistuvan ilmaston lämmetessä.

Kuuselle taas käy päinvastoin. Jos ilmastonmuutos etenee nykyisellä tahdilla nopeasti, kuusen kasvu heikkenee jopa yli viidenneksellä nykyisestä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, myös mänty hyötyy ilmojen lämmetessä.

Kasvun lisäksi sekametsillä voidaan parantaa metsien lajirunsautta eli tukea monimuotoisuutta ja kohentaa metsien virkistysarvoja.

Arvion mukaan lehtipuiden määrän lisäys ei näyttäisi vähentävän puuston kokonaistilavuutta eikä hakkuumahdollisuuksia.

– Sekametsät tuottavat monia lisähyötyjä, ja vaikka emme pysty lisäämään tuotosta, monia tuhonaiheuttajia vastaan elinvoimaisemmilla metsillä voimme turvata metsien hiilensidontaa tulevaisuudessa, kiteyttää erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta.

Suomalaiset metsät ovat puulajeiltaan kasvatettu yksipuolisiksi ja siksi ilmaston muuttuminen on niille riski (siirryt toiseen palveluun). Metsiä, joissa kasvaa lähinnä kuusta tai mäntyä vähemmän kuin 75 prosenttia, on reilut kymmenkunta prosenttia metsäalasta.

Professori Heli Peltola näkee nykykehityksen johtavan mahdollisesti siihen, että kuusten kärsiessä erilaisista tuhoista metsänomistajat voivat joutua polkuhintaisiin tuhopuiden pakkomyynteihin.

Lehtipuut ovat peurojen, kauriiden ja hirvien herkkua. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Metsät eivät ole tutkijoiden mukaan muuttumassa kuin mahdollisesti paikoitellen tuoreilla tai lehtomaisilla kankailla sekametsiksi. Jatkossa kuusen rinnalla kasvaa ehkä enemmän rauduskoivua ja hiukan enemmän myös tammea, leppiä tai monimuotoisuuden kannalta arvokkaita haapoja ja raitaa. Myös mänty- ja kuusimetsien sekoitukset ovat ehkä yleistymässä.

Metsien ilmastokestävyys on lopulta kiinni Suomeen sopivien taimien saatavuuden lisäksi metsänomistajista, jotka eivät välttämättä tunne kovin hyvin omistamiensa metsien tilannetta.

– 620 tuhannen metsänomistajan täytyy voida uskoa siihen, että joku jonain päivänä haluaa ostaa heidän istuttamansa puun heidän jälkeläisiltään. Taimien pitää pärjätä myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien tuhoriskien paineessa, Peltola aprikoi metsien tulevan kehityksen isoimpia haasteita.

Solbölessa lehtipuiden osuus lähentelee viidennestä puuston tilavuudesta. Tutkijat eivät kerro tarkkoja lukuja lehtipuiden tavoitemääristä, mutta Solbölen suuntaan kannattaa heidän mukaansa pyrkiä monesta syystä.

Professori Peltolan mukaan männyn pitäisi nousta kuusen tilalle viljely- ja istutusmäärissä ja palauttaa männyn osuus puustosta yli puoleen.

Kuusen valtakausi on jatkunut jo pitkään. Kuusta kasvaa ja on kasvamassa lisää kymmeniä miljoonia kuutioita riskipaikoilla. Määrällä on iso merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa, jos metsien hiilinielu heikkenee kuusien joukkotuhoissa.

19.5.2021 klo 8.55 jutun lämpösumma korjattu kasvukauden lämpösummaksi

Lue myös:

Kuusia tuhoavien kirjanpainajien määrä noussut uhkaavaksi Keski-Suomen metsissä

Metsien hiilinielujen kasvattaminen voi altistaa puut tuholaisille

Huippututkija: Metsät voivatkin muuttua päästölähteiksi – ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa vielä paljon kysymysmerkkejä

Hirvi oli kuolla sukupuuttoon sata vuotta sitten – kiistely määristä käy yhä kuumana