1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Terassikauden lisäksi Ranskassa kuumenee vaalivääntö, jolla on kauaskantoiset vaikutukset koko maanosaan – Emmanuel Macron käy vaaleihin muuttuneena miehenä

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Annastiina Heikkilä, Pariisi Kuva: AOP, Annastiina Heikkilä / Yle, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Bonjour,

Tunnelma Pariisissa on ollut viime aikoina suorastaan kroonisen tylsistynyt. Kun monissa naapurimaissa valmistaudutaan jo kesän ja turistien tuloon, ovat Ranskan kaikki ravintolat, putiikit ja museot yhä kiinni.

Kylmänä jatkuva kevät ei ole sekään varsinaisesti nostanut tunnelmaa, vaan neljän seinän sisään jämähtäneet ranskalaiset ovat katselleet kateellisina Suomen sääkarttoja.

Onneksi helpotusta on luvassa jo ensi viikolla, kun ravintoloiden terassit ja kulttuuritilat aukeavat. Etenkin Pariisissa ensimmäisiä terassilasillisia odotetaan kuin kuuta nousevaa, sillä pääkaupungin ravintolat ovat olleet yhtäjaksoisesti kiinni jo puoli vuotta.

Terassien aukeaminen palauttaa myös tuttuja areenoita ranskalaisten niin kovasti rakastamalle poliittiselle väittelylle. Seuraaviin presidentinvaaleihin on aikaa enää alle vuosi – ja presidentti Emmanuel Macron kilpakumppaneineen on jo vaihtanut kampanjavaihteelle.

Paljon on muuttunut neljässä vuodessa. Keltaliivimellakat, joukko terrori-iskuja ja maailmanlaajuinen pandemia eivät ole Macronia kaataneet, mutta kylläkin haudanneet ison osan nuoresta idealismista.

Vuonna 2017 Ranskan johtoon nousi uuden poliittisen liikkeen perustanut 39-vuotias entinen investointipankkiiri, joka lupasi uudistaa maan koko poliittisen järjestelmän.

Nyt jatkokautta hakee 43-vuotias presidentti, joka ei enää puhu systeemin räjäyttämisestä vaan pikemminkin rauhallisten aikojen paluusta.

– Aion taistella kansalaisten oikeudesta rauhalliseen elämään, Macron lupasi (siirryt toiseen palveluun)Le Figaron laajassa haastattelussa.

Macronin ja koko vaalien keskeisimmäksi teemaksi näyttää nousevan turvallisuus.

Presidentti ajaa muun muassa uutta terrorismilakia (siirryt toiseen palveluun) sekä tiukempia rangaistuksia poliiseihin ja santarmeihin kohdistuvista hyökkäyksistä. Lainvalvontaan on luvassa 1,7 miljardia euroa lisää rahaa ja Ranskan kaduille kymmenentuhatta uutta poliisia.

Mielipidekyselyiden mukaan toukokuussa 2022 pidettävien presidentinvaalien toiselle kierrokselle on nousemassa viime vaaleista tuttu parivaljakko: istuva presidentti Emmanuel Macron ja äärioikeistolaisen Rassemblement National- eli Kansallinen liittouma -puolueen puheenjohtaja Marine Le Pen.

Asetelma on jännittävä, sillä Le Penin asema on vähintään yhtä vahva kuin viime vaaleissa – ja Macronilla selvästi enemmän vihamiehiä kuin vuonna 2017. Kuvaavaa on, että tuoreen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ranskan poliiseista ainakin 60 prosenttia aikoo äänestää seuraavaksi presidentiksi Le Peniä.

Le Pen on pyrkinyt edelleen salonkikelpoistamaan puoluettaan ja korostaa vaalikampanjassaan muukalaisvihan sijaan lakia, kuria ja ranskalaista identiteettiä. EU-erostakaan ei enää puhuta, vaan pikemminkin Le Pen huolehtii Ranskan ennätyksellisen suureksi kasvaneesta valtionvelasta (siirryt toiseen palveluun).

Kehotankin kaikkia Eurooppa-kirjeen lukijoita kääntämään nyt katseensa Ranskaan, sillä täällä on alkanut kiinnostava kamppailu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia koko Euroopan suuntaan.

Kuulemisiin siis, bon weekend!

Annastiina

Alla kollegani Anna Karismon kooste viikon muista kiinnostavista uutistapahtumista,ja lopuksi vielä tulevia tapahtumia.

#SOME: Komissaarit puhuvat EU-kielillä, ja suomalaisesta se on epäilyttävää

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

EU-komissaari Valdis Dombrovskisin Twitter-tili (siirryt toiseen palveluun) sai suomalaisen somekansan repeämään tällä viikolla. Komissaari rauhoitteli tviitissään haloota, joka Suomessa oli syntynyt EU:n elvytyspaketista ja hänen omista puheistaan.

Dombrovskis oli kollegansa kanssa sanonut parlamentin kuulemisessa, että jos paketti on menestys, sille voi tulla jatkoa – sinänsä täysin viatonta ääneenajattelua (siirryt toiseen palveluun), joka kuuluu komissaarien rooliin. EU on jäsenvaltioiden liitto, jossa komissaarit eivät päätä vaan esittävät näitä asioita.

Joidenkin mielestä tviitti näytti tilatulta, kun se tuli samana päivänä eduskunnan elpymispakettikeskustelun kanssa.

"Dombro" on komission vanhempi varapuheenjohtaja ja yksi kaikkein vaikutusvaltaisimmista komissaareista. Suomen kielen käyttö ei ole varsinaisesti uutta komission tviittailussa, sillä komission johto (lue: viestintätiimi) taltuttaa some-tulipaloja ympäri Eurooppaa usein paikallisella kielellä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja hänen varapuheenjohtajansa sekä monet muutkin komissaarit tviittaavat sujuvasti niin puolaksi (siirryt toiseen palveluun), sloveeniksi, iiriksi (siirryt toiseen palveluun) kuin suomeksikin tilanteen niin vaatiessa.

FAKTA: Ruoka sen kun kallistuu, ja sekin on pandemian syytä

Ruuan hinta on kivunnut ennätystasolle (siirryt toiseen palveluun) vuosikausiin. Grafiikassa on FAO:n hintaindeksi, joka nousi 1,7 prosenttia maaliskuusta huhtikuuhun. Erityisesti kasviöljyjen, maitotuotteiden ja lihan hinnat kallistuvat, mutta myös vilja ja sokeri ovat nyt aiempia vuosia tyyriimpiä. Koronakriisiin yhdistettynä tilanteesta kärsivät erityisesti köyhien maiden kansalaiset.

Hinnannousuun vaikuttavat esimerkiksi (siirryt toiseen palveluun) ruuan varastointi pandemiassa, kuljetusten kallistuminen, kuivuus joillakin alueilla ja maailmanlaajuinen konttipula. Nousulle ei näy loppua (siirryt toiseen palveluun), kun esimerkiksi ravintoloiden pandemiarajoituksia puretaan ja kesä lähestyy.

MONEY, MONEY, MONEY – kaiken takana on raha

Tiistaina eduskunta keskusteli EU:n uudesta elpymisvälineestä ja omien varojen uudistamisesta pitkään ja hartaasti keskiviikon pikkutunneille asti, täällä tuoreimmat tiedot.

Tätä kirjoitettaessa helatorstain aattona ei ollut vielä selvää, milloin kansanedustajat pääsevät äänestämään paketista. Vaakalaudalla on paitsi itse 750 miljardin euron elvytys, myös EU:n seitsenvuotinen budjetti.

Eduskunta on niin sanotusti tulessa EU:n rahankäyttösuunnitelmien vuoksi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomalainen keskustelu paketista on ollut eurooppalaisittain täysin poikkeuksellista. Kykeneekö eduskunta rakentavaan poliittiseen debattiin, kun pöydällä on kuuma ja poliittisesti jakava kysymys? Kuuntele Politiikkaradio.

Suomessa oppositiopuolueiden epäilys pakettia kohtaan on syvä, kun taas esimerkiksi amerikkalaispankki Morgan Stanley arvioi (siirryt toiseen palveluun) paketin vaikutukset myönteisemmiksi kuin EU-komissio itse.

Kun suomalaiset kinastelevat elpymisrahaston maksuosuuksista ja kertaluontoisuudesta, Belgiassa on jo kiire saada elvytys käyntiin, kirjoittaa Yle Svenskan kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Avoimien, kaupasta riippuvaisten talouksien ei kannata ajatella pakettia laskuharjoituksena, belgialaiset järkeilevät.

EU-paketin läpimenon odotus on kovaa myös Unkarissa, joka on rahojen nettosaaja. Samaan aikaan sen rahansaantia varjostaa voimakas arvostelu oikeusvaltioperiaatteen vastaisesta toiminnasta. Taannoinen Ulkolinjan jakso Unkarin kulttuurisota kertoo, kuinka hallitus haluaa ulottaa valtansa myös yliopistoihin ja tiedotusvälineisiin.

Nokittelu lääkeyhtiö Astra Zenecan kanssa jatkuu. EU-komissio vaatii yhtiötä toimittamaan kaikkiaan 120 miljoonaa rokoteannosta kesäkuun loppuun mennessä.

Kilpailuviranomaisten taistelu amerikkalaisten digijättien veronvälttelyä vastaan on takellellut viime aikoina. EU-tuomioistuimesta on tullut tappio toisensa jälkeen – viimeksi verkkokauppa Amazonin (siirryt toiseen palveluun) epäillyssä Luxemburgin-veronkierrossa keskiviikkona. EU, ja myös esimerkiksi Yhdysvallat, aikoo tiukentaa lainsäädäntöä.

Kulttuurielämä alkaa vihdoinkin viritä Euroopassa! Milanon La Scala -oopperan ensikonsertti maanantaina oli symbolinen, lue lisää täältä.

Italian perustuslakituomioistuimelta tuli kiintoisa päätös: mafiapomojen kovat tuomiot ovatkin lainvastaisia. Täältä selviää miksi.

Mitä EU:n 17 vuoden takaisesta itälaajentumisesta pitäisi ajatella tänään? Brysselin koneessa on haastateltavana valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen ja toimittajana tuttuun tapaan Maija Elonheimo.

Naali on yleensä valkoinen talvella, mutta ei aina, kuten Avaran luonnon dokumentista käy ilmi. Kuva: AOP

DOKUMENTTIVINKKI: Pohjois-Atlantin rantojen eläimet ovat sopeutuneet rajuun luontoon ja vuodenaikojen vaihteluun. Avaran luonnon kolmiosaisessa sarjassa voit seurata naalien, hylkeiden, saukkojen ja lunnien dramaattista elämää Islannin, Skotlannin ja Norjan rannoilla. Sarjan englanninkielinen nimi on "Stormborn", vapaasti käännettynä Myrskyssä syntyneet. Kannattaa katsoa, löytyy Areenasta.

ENSI VIIKOLLA: Eurooppalainen koulutusalue tuloillaan ja mepit viimeisessä (?) täysistunnossa Brysselissä

EU-parlamentti kokoontuu ensi viikolla täysistuntoon (siirryt toiseen palveluun), tällä erää ilmeisesti viimeistä kertaa Brysselissä. Kesäkuun istuntoon mepit palaavat tiettävästi Ranskan Strasbourgiin (siirryt toiseen palveluun). Alsacen paikallislehden DNA:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ranskan presidentin Elysée-palatsi on vaikuttanut vahvasti taustalla "normaaliin" palaamiseksi.

Koulutukseen ja kansalaisten taitoihin on saatava lisää paukkuja sekä jäsenmaiden että Euroopan tasolla, sanotaan päätösluonnoksessa (siirryt toiseen palveluun), joka on EU-maiden opetus- ja koulutusministereiden pöydällä maanantaina ja tiistaina. Tavoitteena on luoda eurooppalainen koulutusalue (siirryt toiseen palveluun).

Ensi viikolla sekä Eurooppa-ministerit että talous- ja valtiovarainministerit tapaavat epävirallisissa kokouksissa. Epävirallisten kokouksien hyvä puoli on se, että niissä ministerit voivat pohtia päivänpolttavia aiheita rennolla otteella vapaamuotoisissa keskusteluissa. Huono puoli on se, että julkisuuteen niistä saadaan vähemmän tietoa kuin virallisista kokouksista. Selvää on joka tapauksessa, että Portugalissa pidettävissä kokouksissa pääaiheita ovat koronatilanne ja yhteinen elvytys.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)