1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Harjavalta

Pikkuinen Harjavalta pursuaa teollista elinvoimaa mutta on täynnä huono-osaisia – kaupungin johto ratkoo nyt outoa tilannetta

Vajaan 7 000 asukkaan Harjavalta on poikkeuksellisen elinvoimainen teollisuuskaupunki, joka samaan aikaan joutuu painimaan monenlaisten sosiaalisten ongelmien ja väestön vähenemisen kanssa.

Harjavalta
Harjavaltalaiset Ola Taipale ja Jouni Tähtinen
Ola Taipale ja Jouni Tähtinen ovat huolissaan Harjavallan väkiluvun jatkuvasta laskusta.Katja Halinen / Yle

Harjavalta on herännyt toukokuiseen päivään pirteänä. Kesä on tullut Satakuntaan ja lämpö on kohonnut jo aamupäivän tunteina lähelle hellerajaa.

Liikekeskuksen kahvilan terassilla istuu joukko miehiä kesäisesti pukeutuneina auringon lämmöstä nauttien. Yksi heistä on eläkeläinen Jouni Tähtinen, jolla on noin 60 vuoden kokemus harjavaltalaisena olemisesta.

– Harjavallassa parasta on se, että luonto on lähellä, kuten Hiittenharju. Ikävää on se, että väki vähenee, asuntoja on tyhjillään. Töitä olisi, mutta tekijät tulevat muualta. Nyt jo arvaillaan, että uuden akkumateriaalitehtaankin väestä suurin osa tulisi naapurikunnista.

Vastakohtien kaupunki

Perinteinen teollisuuskaupunki elää vahvassa nosteessa erityisesti akkuteollisuuden siivittämänä.

BASF:in akkumateriaalitehtaan lisäksi akkujen hurja kysyntä on poikinut jätti-investoinnin muun muassa Nornickelin Harjavallan tehtaalle. Viime viikolla Crisolteq sai ympäristöluvan akkujen kierrätysmateriaalia hyödyntävälle tehtaalleen. Vahvassa nosteessa on ollut myös nikkeliä ja kuparia tuottava Boliden.

Harjavallan työpaikkaomavaraisuus onkin Manner-Suomen kärkeä, mutta siitä huolimatta kaupungin työttömyysaste huitelee yli 12 prosentissa. Nytkin Harjavallassa on avoinna jopa satoja työpaikkoja, mutta ne eivät kohtaa harjavaltalaisia työttömiä.

Töitä Harjavallassa riittää, mutta kaupungin väkiluku on silti ollut roimassa laskussa koko 2000-luvun. Nykyinen hieman alle 7 000 asukkaan kaupunki uhkaa väestöennusteiden perusteella kutistua 2040-luvulla 5 500 asukkaan kyläksi. Työt Harjavallassa kelpaavat ulkopaikkakuntalaisille, mutta asuminen ei.

– Taitaa olla niin, että osa suurteollisuuspuiston työntekijöistä ei ole koskaan edes käynyt ihailemassa Harjavallan keskustaa. Harjavaltalaiset pitävät kotikaupunkiaan viihtyisänä paikkana, jossa on hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuuksia. Emme ehkä ole saaneet sitä viestiä vielä riittävästi ihmisten tietoisuuteen, sanoo Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.

Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.
Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela muistuttaa, että Harjavalta on jo pitkään tehnyt työtä huono-osaisuuden kitkemiseksi.Katja Halinen / Yle

Huono-osaisuuden kärkikuntia

Palataanpa takaisin toukokuisen hellepäivän tunnelmaan 60-luvulla rakennettuun Harjavallan liikekeskukseen, joka huokuu pikkukaupungin tunnelmaa, hyvässä ja pahassa.

Varjoisan kahvilaterassin miesporukassa istuu myös viisikymppinen Ola Taipale, jonka harjavaltalaisuutta ei tarvitse arvailla. Miehen käsiä koristavat kotiseuturakkautta huokuvat tatuoinnit.

Myös hän on huolissaan siitä, että Harjavalta ei asuinpaikkana houkuttele. Syyttävä sormi osoittaa muun muassa 30 kilometrin päässä olevaan Poriin, jonka vetovoimalle Harjavalta ei Taipaleen mielestä pärjää.

– Saisipa edes ne ihmiset takaisin, jotka ovat vähitellen valuneet täältä pois. Pori vie meiltä palveluja, vaikka sen pitäisi isoveljen asemassa antaa vähän muillekin, Taipale pohtii.

Väkiluvun väheneminen on vain yksi Harjavaltaa leimaavista ristiriitaisuuksista. Kaupunki on aivan kärkipäässä Suomen huono-osaisuustilastoissa (siirryt toiseen palveluun). Huono-osaisuutta on tilastojen mukaan kuudenneksi eniten koko Suomessa.

Esimerkiksi työikäisiä, pitkäaikaista toimeentulotukea saavia on kaksinkertainen määrä keskivertokuntaan verrattuna. Samansuuntaisia lukuja löytyy Diakonia-ammattikorkeakoulun ylläpitämistä tilastoista muun muassa lastensuojeluilmoitusten ja huostaanotettujen lasten määristä.

Ola Taipale on ikuistanut harjavaltalaisuutensa käsivarsiin.
Ola Taipaleen rakkaus Harjavaltaan näkyy miehen käsivarsissa asti.Katja Halinen / Yle

Ennaltaehkäisevästi ongelmien kimppuun

Harjavallassa on tiedostettu se, että kaupungilla on ongelmia joillakin sektoreilla, joilla huono-osaisuutta mitataan. Silti sijoitus koko maan kärkipäässä oli jonkinlainen yllätys.

Kaupunki vakuuttaa, että työtä huono-osaisuuden kitkemiseksi on tehty jo pitkään. Eräänlainen herätys tieto sijoituksesta huono-osaisuuden kärkipäässä vaikuttaa kuitenkin olleen.

– Tärkeitä ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Meille tulee esimerkiksi kouluista viestiä, että tukea tarvitsevia lapsia on paljon. Ongelmat eivät ole peräisin koulusta, vaan syntyneet paljon aikaisemmin. Meidän pitää ryhtyä toimeen jo odottavien äitien kanssa, jos tarvetta on. Sama juttu on vaikkapa nuorten työttömien kanssa. Tukea tarvitaan heti, pohtii Harjavallan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo-Riitta Tuomela (sd.)

Harjavallan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo-Riitta Tuomela (sd.)
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo-Riitta Tuomela (sd.) pitää tärkeänä, että ongelmia pyritään ehkäisemään jo ennalta.Katja Halinen / Yle

Monisyisten huono-osaisuusongelmien väheneminen ei tapahdu yksittäisellä taikatempulla. Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela puhuu pienten askelten taktiikasta.

– Ei tätä ratkaista ainakaan asioita piiloon lakaisemalla. Ensin on tavoitteena pienillä askelilla saada joidenkin huono-osaisuuden indikaattorien huono suunta kääntymään. Uskon, että näin alkaa tapahtua hyviä asioita, myös muualla, Kuusela sanoo.

Miksi juuri Harjavallassa on huono-osaisuutta?

Huono-osaisuuden syntymekanismit ovat monimutkaisia. Kuten Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Joakim Zitting asian ilmaisee, taustalla on todella monta yhteen kietoutunutta taustamuuttujaa.

Monet kunnat, joissa huono-osaisuutta ilmenee paljon, ovat vanhoja, osin taantuneita teollisuuspaikkakuntia. Tämä saattaa osittain selittää myös Harjavallan tilannetta.

– Kun massatyöttömyys iskee teollisuuspaikkakunnalla, kunnan verotulot pienenevät ja ihmisiä on vaikeampia tukea ongelmien keskellä, Zitting sanoo.

Harjavaltaa ei voi millään tavalla laskea taantuvaksi teollisuuspaikkakunnaksi ja siellä sote-palveluhin käytetään rahaa enemmän kuin esimerkiksi lähialueen kunnissa keskimäärin.

– Kyllä mekin joudumme talouden tasapainon kanssa kamppailemaan. Haluamme kuitenkin saada aikaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja käännettä aikaiseksi, sanoo kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.

Toukokuisena hellepäivänä Harjavallan katukuva on varsin hiljainen. Se voi toki johtua säntillisesti koronaohjeita noudattavista kaupunkilaisista.

Marketin edustalla vastaan tulee nuori nainen, Pauliina Salminen, joka ei ylläty siitä, että muuten mukava asuinpaikka Harjavalta on korkealla huono-osaisuustilastoissa.

– Kyllä sen usein katukuvassa näkee.

Lue myös:

Selvitimme kaikkien Manner-Suomen kuntien nykykunnon ja tulevaisuuden näkymät – katso kotikuntasi tilanne Ylen Kuntatutkasta