1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taide

Norjalaismiljonääri löysi Suomen taiteesta jotain mitä muissa Pohjoismaissa ei ollut – ainutlaatuinen Tangen-kokoelma nyt esillä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee suomalaisen ja pohjoismaisen modernismin helmiä. Teokset on poimittu norjalaisen miljonäärin Nicolai Tangenin kokoelmasta. Suuri taidekokoelma on nyt ensimmäistä kertaa julkisesti esillä kerääjän omalla nimellä.

Taidemaalari Sam Vanni tunnetaan suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajana. Tämä ölyvärityö Keltainen sommitelma hankittiin Tangen kokoelmaan Bukowskin huutokaupasta. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Kun norjalainen Nicolai Tangen oli pikkupoika, otti hänen äitinsä pojan mukaan museoihin ja tutustutti taiteeseen. Valistus kantoi hedelmää vuosia myöhemmin.

Tehtyään isona rahaa Lontoossa pankkiirina, päätti Nicolai Tangen aloittaa taiteen keräämisen. Kohteeksi valikoituivat Pohjoismaat ja lajiksi modernismi. Nyt taidekokoelman parhaita paloja on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa. Uusi kauneus -näyttely Lohrmann -rakennuksessa esittelee noin sadan taulun edestä pohjoismaista ja suomalaista modernismia.

Biljoonan euron vartija taiteen kerääjänä

– Kun aloitin taiteen keräämisen 25 vuotta sitten, en villeimmissä kuvitelmissanikaan nähnyt itseäni esittelemässä Tangen-kokoelmani Suomen osuutta suomalaisessa museossa, myöntää Nicolas Tangen näyttelyn avauksessa nettiyhteydessä Oslosta käsin.

Hämeelinnan Lohrmann-rakennuksessa on syksyyn asti esillä norjalaiskeräilijän parhaita paloja pohjoismaisesta modernista taiteesta. Näyttelyn on kuratoinut taidekriitikko Timo Valjakka. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Tangen on Norjan valtion öljyrahaston toimitusjohtaja. Hänen tärkeimpänä tehtävänä on pitää huolta norjalaisten yli tuhannen miljardin euron kansallisesta omaisuudesta.

Ennen nykyistä pestiään Nikolai Tangen hän ehti kerätä itselleen useiden satojen miljoonien omaisuuden.

Hämeenlinnaan saapui 2,2 % kokoelman tauluista

Tangen -kokoelma on maailman suurin pohjoismaisen modernismin kokoelma. Teoksia on kertynyt jo 4 500 kappaletta. Varhaisimmat teokset ovat 1920-luvun avantgardesta ja viimeisimmät 1900-luvun lopulta. Kokoelmaa kartutetaan edelleen.

Taidekriitikko Timo Valjakka on vinkkaa Norjaan täällä myyntiin tulevista modernin taiteen teoksista. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Hämeenlinnan taidemuseoon päätyi kokoelmasta satakunta työtä 40 taiteilijalta. Mukana on myös otoksia valokuvataiteilija Elina Brotheruksen Seabound -teossarjasta.

Teokset Uusi kauneus -näyttelyyn kuratoi Tangenin ”Suomi-agentti”, taidekriitikko Timo Valjakka.

Valjakka käy keskustelua Nicolai Tangenin kanssa tarjolla olevista taideteoksista. Vinkkauksia tehdään puolin ja toisin ja joskus ne johtavat kauppoihin. Useimmiten taulut hankitaan huutokaupoista.

Miljonääriä kiinnostaa suomalainen erikoisuus

– Tämän näyttelyn painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä suomalaisessa modernismissa, nimenomaan siinä abstraktissa ilmaisussa, joka löi itsensä läpi vahvasti 1950-luvulla, kertoo kuraattorina toiminut Timo Valjakka.

Norjalainen taidekerjääjä Nikolai Tangen piti avauspuheen Uusi kauneus -näyttelyyn Oslosta käsin. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Geometrinen abstraktio perustuu yleensä suorien ja käyrien viivojen rajoittamiin värikenttiin.

Nicolai Tangen kehuu videoyhteyden päästä kuinka Valjakka tutustutti hänet esimerkiksi Suomen abstraktin taiteen pioneeriin Sam Vannin teoksiin. Niitä onkin näyttelyssä mukana seitsemän kappaletta.

Maineen palautusta unohdetuille tekijöille

– Timo johdatti minut myös matkalle Lars-Gunnar Nordströmin teräviin rajoihin ja Pentti Tullan matemaattisiin maalauksiin. Minulle esiteltiin myös Sigrid Schaumanin muotoaan muuttavat puut ja Ernst Mether-Borgströmin seesteiset asetelmat, kuvailee Tangen kokemuksiaan suomalaisista taiteilijoista.

Äveriäs kerääjä toivoo näyttelynsä tuovan myös oikeudenmukaisuutta joillekin Suomessa vähän tunnetuille ja unhoon jääneille modernisteille.

– Ei ole epäilystäkään, etteivätkö tutkimukset Vladimir Kopteffin tekemistä varhaisista geometrisistä muodoista takaisi hänelle paikkaa suurten modernistien joukossa. Samoin toivon, että Sam Vannin harvoihin naisoppilaisiin kuuluneen Outi Ikkalan kiehtovat optiset maalaukset saisivat ansaitsemansa tunnustuksen, hehkuttaa Nicolai Tangen.

Kahta taidemuseota yhdistää vilja

Tangen on lahjoittanut kokoelmansa tätä varten perustetulle Ako Kunststiftelse -säätiölle. Kokoelma saa Norjan Kristiansandin kaupungissa kodin vanhaan viljasiiloon rakennettavasta taidemuseosta. Paljon polemiikkia aiheuttanut hanke on valmis vuonna 2023. Tangen rahoittaa itse sitä kymmenillä miljoonilla euroilla.

Uusi Kunstsilo -museo yhdistää perinteisempää taidetta esittelevän Sørlandets Kunstmuseumin ja Tangenin pohjoismaisen modernismin kokoelmat.

Museonjohtaja Jenny Vallin mukaan Hämeenlinnan taidemuseolla on paljon kokemusta yhteistyöstä yksityisten keräilijöiden kanssa. Kuva: Miki Wallenius / Yle

Kunstsilo pyrkii samaan kansainvälistäkin nimeä, mutta miten sen helmet päätyivät julkiseen ensi-esittelyyn juuri Hämeenlinnaan?

Hämeenlinnan taidemuseon uusi johtaja Jenny Valli ei halua ottaa kunniaa itselleen. Yhteistyö oli aloitettu jo edellisen johtajan aikana.

Kahta museota yhdistää ainakin vilja. Uusi Kunstsilo valmistuu entiseen viljasiiloon ja Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmann-rakennus on entinen viljamakasiini.

– Hämeenlinnan taidemuseolla on pitkä historia työskentelystä yksityisten keräilijöiden kanssa ja toisaalta työskentelystä pohjoismaisen yhteisön kanssa, Timo Valjakka perustelee valintaa.

Kuten Niemistöt Hämeenlinnassa, niin Tangen Norjassa

Hämeenlinnan kaupunki kunnosti aikoinaan Lohrmannin makasiinin, kun Ars Fennica-palkinnon perustaneiden Henna ja Pertti Niemistön merkittävä nykytaiteen kokoelma haluttiin sijoittaa sinne. Niemistöt myös tukivat kunnostustöitä.

Sama kuvio toistuu nyt Norjassa Nicolai Tangenin kokoelman kohdalla.

Hämeenlinnan taidemuseolle kokoelman vierailu on merkittävä etappi.

– Sehän on oikeasti tosi huikee. Tämä on ensimmäinen kerta kun kokoelma esitellään Tangenin kokoelman nimellä. Se tapahtuu Suomessa, Norjan rajojen ulkopuolella ja vielä meidän museossamme, museonjohtaja Jenny Valli iloitsee.