1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Banksy

Mystinen katutaiteilija on nyt taidepiirien palvoma miljonääri – Banksyn ensimmäinen Suomen näyttely esittelee ristiriitaisen supertähden

Maailman kuuluisin katutaiteilija Banksy ei ikinä anna lupaa nimeään kantaville näyttelyille, eikä sitä herunut myöskään Mäntän Serlachius-museoille. A Visual Protest saattaa silti saada hiljaisen hyväksynnän, koska tällä näyttelyllä ei rahasteta.

Banksyn näyttely avautuu Mäntässä
Banksyn näyttely avautuu Mäntässä

On kiistatonta, että brittiläinen katutaiteilija Banksy on yksi merkittävimmistä nykytaiteilijoista.

On kiistatonta, että Banksyn ensimmäinen näyttely Suomessa (siirryt toiseen palveluun), Mäntän Serlachius-museoissa on suuri taidetapaus.

Siitä eteenpäin ollaankin ristiriitojen äärellä.

Kulutusyhteiskuntaa, rahan valtaa ja taidebisnestä koko uransa ajan säälimättömästi suominut taitelija takoo nykyisin teoksillaan miljoonia. Osa hänen alkuperäisistä faneistaan on sitä mieltä, että mies on hylännyt periaatteensa.

Mutta mitä sitten? Hupeneeko taiteen merkitys, jos sillä tienaa? Edellyttääkö taiteilijan moraali köyhyyttä?

Banksyn teoksille tunnusomaisia asioita ovat populaarikulttuurin kuvaston kierrättäminen ja semanttiset keikaukset. Quentin Tarantinon Pulp Fiction -elokuvan antisankareiden aseet ovat tässä vaihtuneet banaaneihin. Kuva: Serlachius-museot
Banksy ei itse tunnusta asemaansa taiteen kaanonissa tai sen historiassa. Silti hän on tehnyt esimerkiksi Keith Haringille kunniaa teoksellaan Choose your weapon. Kuva: Serlachius-museot

Instituutioita ja etenkin museoiden portinvartijaroolia vastustava Banksy ei anna koskaan lupaa hänen nimeään kantaville näyttelyille. Silti hänestä itsestään on tullut instituutio.

Ja mitä katutaide ylipäätään tekee museossa? Katutaide kuuluu kadulle, kaikille. Jos se tuodaan kadulta galleriaan, sen merkitys muuttuu.

Tekijänoikeuksia ikänsä pilkannut Banksy on tänä päivänä äärimmäisen tarkka siitä, miten ja missä kontekstissa hänen teoksiaan esitetetään. Oikeuksia valvoo tarpeen mukaan juristiarmeija.

Mielikuvien Banksy on anarkistinen katutaiteilija, joka valvontakameroita väistellen spreijaa sapluunoiden avulla poliittisia kannanottoja seiniin huppari silmillään, pimeyden turvissa. Hän pitää henkilöllisyytensä visusti salassa, koska on koko uransa ajan joutunut leikkimään kissaa ja hiirtä virkavallan kanssa.

Nyt hän on viisissäkymmenissä ja tuskin enää yhtä ketterästi juoksisi poliisia karkuun kuin nuorena. Mutta miksi pitäisi?

Banksyn Walled Off -hotelli Betlehemissä hyödyntää kolonialismin kliseitä. Kuva: Harri Lehtikevari
Banksy oli vaarassa menettää tuotemerkkioikeutensa vuonna 2018. Niinpä hän perusti Gross Domestic Product -nimisen kodintarvikekaupan, jossa muka myi tuotteitaan. Tämä ovimatto on kaupan tuote, mutta nyt sieltä ei voi ostaa oikein mitään. Oudosti varasto on koko ajan "väliaikaisesti loppu". Kuva: Harri Lehtikevari

Tämän päivän Banksyn taideprojektit ovat usein megalomaanisia ja tolkuttoman kalliita performansseja, joita ei yhden miehen voimin ole mahdollista toteuttaa – sellaisia kuin Länsirannalle perustettu, Israelin miehityspolitiikkaa kritisoiva Walled off -hotelli, josta on tiettävästi maailman karmein näköala.

On arveltu, että Banksylla on käytössään studio ja alaisinaan lukuisia työntekijöitä.

Mitä sitten? Niin on monella muullakin merkittävällä nykytaiteilijalla.

Banksylta ei voi kysyä, tai voi, sähköpostilla, johon vastaa joku jos vastaa. Haastatteluja hän ei anna, ainoastaan toisinaan lausuntoja, koska hän haluaa puhua ihmisille suoraan teostensa kautta.

Täytyy siis kysyä joltain toiselta, esimerkiksi Pauli Sivoselta, joka on sekä Serlachius-museoiden johtaja että pitkän linjan Banksy-fani.

Museonjohtaja Pauli Sivoselle Banksy-näyttely on yksi uran huippuhetkistä. Kuva: Harri Lehtikevari

Pääsylippu: Nolla euroa

Serlachius-museoiden yhdessä milanolaisen 24 Ore Culturan kanssa toteuttama Banksy. A Visual Protest ei todellakaan ole maailman ensimmäinen Banksy-näyttely.

Harvoissa julkisissa lausunnoissaan Banksy on ilmoittanut pitävänsä nimeään kantavia näyttelyitä roskana. Ne on tehty ilman hänen osallistumistaan.

Uransa aikana hän on antanut siunauksensa ainoastaan yhdelle, nuoruutensa kotikaupungissa Bristolissa vuonna 2009 pidetylle soolonäyttelylle.

Auktorisointia ei herunut myöskään Mäntän näyttelylle. Banksyn organisaation toivotaan kuitenkin antaneen sille hiljaisen hyväksyntänsä, sillä he pyysivät teosluetteloa varmistaakseen, että kaikki näytillä oleva on aitoa tavaraa. Sen koommin heistä ei tosin kuulunut mitään.

Jos haluaa tutustua tarkemmin siihen, missä museoissa Banksyn taidetta on esitelty, voi käydä taiteilijan kotisivuilla. Banksy pitää siellä mustaa listaa (siirryt toiseen palveluun) taidelaitoksista, jotka ovat omine lupineen rahastaneet hänen taiteellaan.

Rahastuksesta Serlachius-museoita ei ainakaan voida syyttää. Näyttely on yksi museoiden kalleimmista, mutta sitä pääsee katsomaan maksutta. Mitään oheistuotteita ei myöskään ole kaupan, kertoo johtaja Pauli Sivonen.

– Meidän säätiömme toiminnassa pääsylipputulot eivät ole ansaintalogiikalle kummoinen asia muutenkaan, mutta kyse on ennen kaikkea taidefilosofiasta. Me haluamme kunnioittaa Banksyn ajatusta siitä, että taide kuuluu kaikille, eikä ole siinä mielessä kauppatavaraa. Vaikka onhan Banksy kauppatavaraa. Todella kallista kauppatavaraa.

Näyttelyn tunnuksena toimiva Love is in the Air on yksi aiheista, joihin Banksy on palannut uudellen ja uudelleen. Taiteilijan kotikaupungin Bristolin mellakoihin viittaava alkuperäisteos oli maalaus. Sittemmin hahmo on esiintynyt sapluunalla tehtynä katutaiteena, tarroina ja postikortteina. Kuva: Serlachius-museot
A Visual Protest -näyttely osoittaa, että Banksy on velkaa esimerkiksi varhaisille ranskalaisille kapinallisille, jotka levittivät poliittisia julisteitaan vallatun kirjapainon avulla. Kuva: Harri Lehtikevari

Sivosen mielestä Banksyn aiempia näyttelyitä kohtaan esittämä kritiikki on ollut perusteltua. Mäntän kokonaisuus on Sivosen mukaan jotain muuta kuin tähän asti on nähty.

– Tämä on ensimmäinen yritys, jossa vakavasti otettavat museot ovat huolella kuratoineet Banksyn taidetta. Me käsittelemme häntä kuin ketä tahansa nykytaiteilijaa, eli asetamme hänen taiteensa taidehistorialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Hän tavallaan väittää toimivansa taidemaailman ulkopuolella, mutta esimerkiksi ammentaa valtavasti taidehistoriasta.

Näyttelyn aiemmat versiot on jo nähty Milanossa ja Roomassa, ja sen on kuratoinut katutaiteeseen erikoistunut Gianni Merucurio.

A Visual Protest keskittyy pääasiassa ennen vuotta 2010 tehtyihin teoksiin. Näytillä on etenkin varhaistuotantoon kuuluvia levynkansia ja grafiikkaa, taidetta, jota Banksy on myynyt ihmisten koteihin. Teoksia tai Banksyn uraan muutoin liittyviä esineitä on esillä noin 170.

Apina ja rotat ovat toistuneet Banksyn taiteessa koko hänen uransa ajan. Kuva teoksesta Laugh Now. Kuva: Serlachius-museot
Banksyn Bomb hugger on teos varhaisvuosilta. Kuva: Serlachius-museot

Pitäisikö Banksyn armahtaa museot?

Banksyn katutaide on saanut jäädä kaduille – siltä osin kun se on vielä olemassa. Osa teoksista on jo kadonnut: niiden päälle on maalattu, ne on hakattu irti tai seinän omistaja on pessyt ne pois.

Näin teki esimerkiksi Lontoon metro vajaa vuosi sitten, kun Banksy palasi juurilleen ja maalasi korona-aiheisia rottateoksia (siirryt toiseen palveluun) junavaunun kylkeen. Siivouspartioille kyse oli töhryistä muiden joukossa.

Banksyn ympäri maailmaa tekemiä muraaleja nähdään Mäntässä multimediateoksena.

– Me emme halunneet tuoda tänne hänen seinämaalauksiaan, koska siihen liittyy niin paljon moraalisia ongelmia. Se, missä teos on ja koska se on siihen tehty, on ollut aina Banksylle olennaista. Lisäksi hänen taidenäkemykseensä kuuluu se, että ne teokset kuuluvat kadun ihmisille. Katutaiteen luonteeseen sitä paitsi kuuluu katoavaisuus.

Banksyn muraaleja maailmalta on koottu Mänttään multimediateokseksi. Kuva: Harri Lehtikevari

Yksi syy siihen, että Banksysta ei ole aiemmin toteutettu kelvollista näyttelyä on Sivosen mielestä museoiden esinefetisismi.

Perinteisten taidelaitosten on ollut vaikea saada otetta katutaiteesta, koska sitä ei noin vain voi laittaa raameihin ja lyödä gallerian seinälle. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos kyseessä on taideperformanssi esittävän kuvataiteen tai fyysisen tavaran sijasta.

Banksy on esimerkiksi painattanut prinsessa Dianan kuvalla varustettuja vääriä kymmenen punnan seteleitä. Tekstin Bank of England sijasta niissä lukee Banksy of England. Seteli oli vain osa teosta, loppuosa on sitä, että ihmiset oikeasti yrittivät maksaa niillä, ja sitä, miten yrityksiin reagoitiin.

Banksyn manifestoima nihkeys taiteen portinvartijoita kohtaan ei tietenkään ole helpottanut asioita. Sivonen toivoo, että taiteilija jonain päivänä loiventaisi käsityksiään. Banksyn tiedetään joka tapauksessa olevan kiinnostunut perinnöstä, jonka hän jättää.

– Se, että Banksya ei ole käsitelty museoissa on vaikuttanut siihen, että häntä on tutkittu akateemisesti omituisen vähän. Hän on kuitenkin tavattoman merkittävä nykytaiteilija ja ilmiö. Jos Banksyn taidetta ei dokumentoida, tutkia ja kuratoida, niin mitä siitä on jäljellä esimerkiksi vuonna 2100?

Banksy otti kantaa brittiläisen hovin touhuihin tekemällä ja jakamalla Diana-seteleitä ihmisille. Kuva: Harri Lehtikevari / Yle

Tyttö ja ilmapallo uudelleen, uudelleen ja uudelleen

Kulutuksen palvonta, kapinan kaupallistuminen, sota ja sen viihteellistäminen, rahanhimo, yhteiskunnan kontrolli sekä kaksinaismoralismi ovat Banksyn taiteessa koko hänen uransa toistuneita kestokritiikin kohteita.

Hän lähestyy niitä hyödyntämällä tunnettua populaarikulttuurin kuvastoa ja varioimalla lähes loputtomiin samaa teemaa. Banksy käyttää uudelleen ja uudelleen sekä omia että muiden teoksia, tekee samasta aiheesta maalauksen, muraalin, postikortin ja grafiikkaa.

Banksyn grafiikka on tolkuttoman kallista, koska sarjat ovat pieniä. Mäntässä oleva Tyttö ja ilmapallo on järjestysluvultaan 55. sarjasta, johon kuuluu 150 lehteä. Jos haluaa tällaisen omakseen, saa pulittaa noin 400 000 puntaa. Kuva: Serlachius-museot

Esimerkiksi hänen luultavasti tunnetuin teoksensa Tyttö ja Ilmapallo oli alunperin sapluunamaalaus, joka ilmestyi useisiin lontoolaisseiniin. Teos on sikäli poikkeuksellinen Banksy, että se ei alun perin ollut lainkaan poliittinen.

Tyttö kuitenkin politisoitui viimeistään, kun Banksy teki animaation (siirryt toiseen palveluun), jossa ilmapalloa hamuava lapsi ottaa kantaa Syyrian sotaan.

Viimeisin näytös, johon tyttö osallistui, tapahtui muutama vuosi sitten Lontoon Sotheby'sin merkillisessä huutokaupassa.

Samalla kun meklarin nuija kolahti lähes miljoonan euron hyväksytyn tarjouksen merkiksi, käynnistyi kehyksiin kätketty silppuri ja tuhosi teoksen lähes täysin. Koska Banksyn usein irvailema taidekauppa on luonteeltaan täysin absurdia, nousi teoksen hinta entisestään sen tuhoutumisen myötä. Nimikin vaihtui, siitä tuli Rakkaus on roskakorissa.

Tyttö ja ilmapallo äänestettiin vuonna 2018 Britannian rakastetuimmaksi nykytaideteokseksi.

"Menestys on Banksylle ihan oikein"

Koska Banksyn teoksista maksetaan tähtitieteellisiä summia, on hänestä tullut sekä valtava populaarikultturin ilmiö että rienaamisen kohde. Jotkut entiset fanit väittävät hänen myyneen arvonsa ja syyttävät Banksya tekopyhyydestä.

Banksy on itsekin tehnyt teoksia, joissa parodioi itseään.

Museonjohtaja Sivosen mielestä Banksylla on oikeus menestykseensä, eikä se himmennä hänen merkitystään nykytaiteilijana.

– Ei hänen uskottavuutensa ole sen takia mennyt, että hän on rikastunut. Menestys on ihan oikein Banksylle.

Sivonen huomauttaa, että Banksy ei ole tiettävästi ostellut miljoonillaan taloja ja autoja, vaan pistänyt ne ainakin pääosin kiertämään.

– Hän on käyttänyt rahavuoriaan toistuvasti hyväntekeväisyyteen, hän on pelastanut pakolaisia Välimereltä, ja hänen taideperformanssinsa ovat todella kalliita toteuttaa. Hänellä on aivan varmasti myös henkilökuntaa ja sekin maksaa. Eikä minusta ole kiinnostavaa millaisessa palatsissa Banksy asuu tai ei asu. Kiinnostavaa on taide, jota hän tekee.

Banksy. A Visual Protest Taidemuseo Göstassa 15.5.–10.10.2021. Museovierailu on koronatilanteen takia syytä varata etukäteen.

Trolley Hunters on tyyppiesimerkki Banksyn tavasta esittää tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä humoristisesti. Kuva: Serlachius-museot

Serlachius-museot avasi lisää lippuja varattavaksi huippusuosittuun Banksy-näyttelyyn

Brittitaiteilija Banksyn koronateos myytiin ennätyshintaan

Brittivankilan seinään ilmestyi yön aikana maalaus pakenevasta vangista – Onko teoksen takana salaperäinen katutaiteilija Banksy?

Katutaiteilija Banksyn rahoittaman aluksen siirtolaiset siirrettiin toiselle pelastusalukselle

Katutaiteilija Banksyn uusin hanke on Välimeren siirtolaisia pelastava laiva: "Voisitko käyttää rahat vaikka aluksen hankintaan? Ilmoittele"

Banksyn terrori-iskun tapahtumapaikalle tekemän teoksen varastamisesta epäillyt otettiin kiinni

Katutaiteilija Banksyn tukema kurdijournalisti vapautettiin yli kahden vuoden vankeuden jälkeen

Muistatko Lontoossa itsensä tuhonneen taideteoksen? Banksyn miljoonataulu suikaleineen päätyi Saksaan näytille

Banksyn itsetuhoutuneen taideteoksen ostaja hyväksyy kaupat – Teoksen arvon uskotaan nousevan

Katutaiteilija Banksy ottaa kantaa Turkin vangitseman taiteilijan puolesta

Länsirannan muurista tuli turistikohde – Katutaiteilija Banksyn hotelli Betlehemissä herättää tunteita

Salaperäisen katutaitelija Banksyn henkilöllisyydestä uusi teoria – Massive Attackin jäsen mysteerin takana?

Katutaiteilija Banksyn Ranskaa kritisoiva teos pantiin kiireen vilkkaa piiloon Lontoossa

Banksy tuomitsee töidensä kauppaamisen

Banksy parodioi Syyrian kapinallisten taisteluvideoita