1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. eduskunta

Elvytyksestä tuli piinallinen väsytystaistelu – kansanedustajat lukevat iltasatuja ja some-viestejä: "Miksi sinulla on noin suuret korvat"

Mihin jarrutuksella tähdätään ja jaksaako kaksi puhemiestä vetää yöllistä urakkaa? Eduskunnan ex-pääsihteeri Seppo Tiitinen uskoo, että elvytyspaketin käsittelystä syntynyttä umpisolmua ei voi ratkaista lukemalla eduskunnan sääntökirjaa tai kysymällä valtio-oppineilta.

Perussuomalaisten Sheikki Laakso: ”Satuinkin vahingossa lukemaan iltasadun”
Perussuomalaisten Sheikki Laakso: ”Satuinkin vahingossa lukemaan iltasadun”

Perussuomalaiset jarruttavat EU:n elvytyspaketin hyväksymistä. Eduskunnassa asiasta on väännetty kellon ympäri: esimerkiksi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä keskustelu lopetettiin aamulla puoli viiden aikoihin.

Perjantaipäivästä tuli sekava. Lopulta eteenpäin päästiin sen verran, että asian käsittelyä päätettiin jatkaa. 68 edustajaa äänesti sen puolesta, että jatketaan saman tien.

Maratonistunnolle ei siis näy loppua, koska keskustelu päättyy vasta sitten, kun puheenvuoropyyntöjä ei enää ole.

Perussuomalaiset, eli 38 edustajaa, äänesti sen puolesta, että käsittely siirretään kesäkuun loppuun.

Istunto on venynyt, koska eduskunnassa väännetään siitä, hyväksyykö Suomi EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin ja seitsemän vuoden budjettikehykset.

Alla olevalta videolta voit katsoa otteet perussuomalaisten kansanedustajien Sebastian Tynkkysen ja Jouni Kotiahon jarrutuspuheenvuoroista.

Perussuomalaiset jarruttavat elvystyspakettikeskustelua eduskunnassa muun muassa otteilla saduista ja some- viesteistä.

Jos yksikin maa jättää kokonaisuuden hyväksymättä, EU-maiden viime vuonna neuvottelema kokonaisuus ei tule voimaan.

Keskustelua on pitänyt yllä oppositiopuolue perussuomalaiset, joka on pitänyt huolta siitä, että salissa on puolueen kansanedustajia öisinkin pitämässä puheenvuoroja. Perussuomalaiset eivät hyväksy elvytyspakettia, minkä vuoksi he ovat venyttäneet äänestystä edeltävää keskustelua.

Elvytyspaketti horjuttaa perussuomalaisten mukaan Suomen itsemääräämisoikeutta EU:ssa.

Koko viikon kestäneeseen sotkuun liittyy myös puolueettomuuskysymys.

Kuva: Jani Saikko / Yle

Varapuhemies Juho Eerola (ps.) siirrettiin sivuun elvytyspakettikeskustelun ajaksi, koska hän oli kertonut tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, että jos hän olisi ollut vetovuorossa, perussuomalaiset olisivat hänen puolestaan käyttää hyväkseen väliaikaista enemmistöään salissa ja esittää elvytyspaketin panemista pöydälle.

Eerolan yöllinen peliliike oli pysäyttävä, sillä puhemiehet pysyttelevät lähtökohtaisesti päivänpolitiikan ulkopuolella puolueettomina toimijoina.

Eduskunnan työ on niin solmussa, että apua haetaan eläköityneiltä konkareilta

Eduskunnan ex-pääsihteeri Seppo Tiitinen myöntää, että myös häneltä on haettu apua EU:n elvytyspaketista syntyneeseen umpisolmuun. Tiitinen jäi eläkkeelle tehtävästään 2015 toimittuaan pääsihteerinä vuodesta 1992.

Tiitisen mukaan umpisolmu ei ratkea lukemalla eduskunnan työjärjestystä tai tutkimalla lakipykäliä, koska umpisolmu on poliittinen.

Pohjimmiltaan umpisolmu johtuu siitä, että Suomessa kansanedustajilla on maailman mittakaavassakin mitattuna laaja puheoikeus. Kansanedustajan puheoikeus on turvattu perustuslailla.

Siksi Suomessa nähdään aina silloin tällöin jarrutuskeskusteluja, joilla yritetään lykätä päätöksentekemistä.

– Tämä on neljäs kerta, kun eduskunnassa on tätä poikkeuksellista oikeutta käytetään hyväksi, voisi sanoa jopa, että hyväksikäytetään.

Pääministeri Sanna Marin keskusteli vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin kanssa eduskunnassa perjantaina 14. toukokuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tällä kertaa Tiitiselle on jäänyt kuitenkin epäselväksi, mihin perussuomalaiset pyrkivät. Kaikkien EU-maiden on kuitenkin hyväksyttävä EU:n elvytyspaketti tai muuten se kaatuu.

Eduskunnassa päätöksentekoa elvytyspaketista voi jarruttaa puhemaratoneilla, mutta jossain vaiheessa päätös puolesta tai vastaan on kuitenkin tehtävä. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että Suomessa siihen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.

Käytännössä takaraja on nyt loppukesä.

Venkoilua eduskunnan täysistunnossa tapahtunut noin kerran vuosikymmenessä

Jarruttaminen ei ole Suomessa mitään uutta. Jarruttajat ovat vain vaihdelleet aikojen saatossa.

Ensimmäinen jarrutuskeskustelu käytiin 1957. Se koski lapsilisiä. Vasemmisto eli sosiaalidemokraatit ja silloinen SKDL puhuivat niin pitkään, että rahat piti hankkia ja lapsilisät maksaa. Yritys lykätä lapsilisien maksuaikaa umpeutui.

Seuraavan kerran eduskunnassa jarrutettiin korkeakoulujen hallinnonuudistusta 1970. Silloin puolestaan jarrutti oikeisto. Kokoomus ja silloinen kansanpuolue puhuivat niin kauan, että vaalit tulivat vastaan ja asia raukesi.

Kolmas kerta tapahtui syksyllä 1994, kun kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) ja kumppanit tavoittelivat puhemaratonilla EU:n liittymissopimuksen lykkäämistä. Heidän tavoitteensa oli lykätä liittymissopimuksesta äänestäminen yli päivämäärän, joka Ruotsin kansanäänestykselle oli määrätty. Ennen Suomen päätöstä haluttiin tietää, mikä oli Ruotsin kanta asiaan.

– Näissä tapauksissa jarruttajien pyrkimykset onnistuivat. Mutta nyt olisi oleellista tietää mikä on jarrutuksen päämäärä.

Tiitinen toivoo, että eduskunnassa on yhteinen linja, miten tästä tilanteesta päästään pois. Sitä varten tarvitaan eduskuntaryhmien puheenjohtajia.

– Minusta tämä on poliittinen ongelma ja poliittisiin ongelmiin on vain poliittisia ratkaisuja. Tämä vaikuttaa hyvin pahalta umpisolmulta.

Kaksi kolmesta puhemiehestä hoitaa tehtäviä yötä päivää, koska puolueettomuus voisi muuten vaarantua

Tiitinen ei kuitenkaan ryhdy panemaan pistettä sille, miten kauan jarrutus eduskunnassa voi jatkua, elleivät eduskuntaryhmien puheenjohtajat löydä yhteistä säveltä.

Varmaa on, että yökaudet jatkuva valvominen käy raskaaksi, kun puhemiehen tehtäviä hoitaa enää kaksi henkilöä: puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ja varapuhemies Tarja Filatov (sd.).

– Uuttahan tässä on se, että yksi eduskunnan puhemiehistä on sivussa. On poikkeuksellista, että tällaista raskasta keskustelua joudutaan hoitamaan kahdella puhemiehellä, kun se on raskasta kolmellakin. Tämä olisi raskasta kolmellekin ihmiselle, saati sitten kahdelle, Tiitinen sanoo.

Valvominen näkyi tänään iltapäivälle eduskunnan istunnossa. Varapuhemies Tarja Filatovin ääni särkyi väsymyksestä ja istunto hajosi iltapäivällä mölinään.

Varapuhemies Eerolan toiminta poikkeuksellista

Tiitinen ei ole aiemmin nähnyt tilannetta, jossa joku puhemiehistä lipsuisi puolueettomuudestaan.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun eduskunnan puhemies siirtyy oppositioon puhemiehen roolissaan.

Perussuomalaisille tärkeintä onkin tällä hetkellä hallita ilmatilaa ja jarruttaa EU:n elvytyspaketin toteutumista.

Perussuomalaisten kansanedustajia eduskunnan täysistunnosssa. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Tämä päivä on kiistelty siitä, kuinka monta kertaa esityksen voi panna pöydälle.

Illalla eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoi, että pöydällepano on mahdollista kaksi kertaa.

Alunperin oli tarkoitus, että eduskunta olisi äänestänyt myös siitä, pitääkö puhemiehen toiminta arvioida perustuslakivaliokunnassa. Tässä ei ole Tiitiselle mitään uutta.

– Tämähän on ihan näitä Vennamon temppuja, Veikko Vennamo oli jatkuvalla syötöllä 70-luvulla esittämässä puhemiehen menettelytapaa perustuslakivaliokuntaan.

Vennamo oli SMP:n eli Suomen maaseudun puolueen puheenjohtaja, ja häntä pidetään suomalaisen populismin isänä.

Kuinka kauan kestää, että eduskunta saa sovun aikaan elvytyspaketista? Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan 15.5.2021 klo 23 asti.

Juttua korjattu 16.5. kello 8. Poistettu lause, jossa sanottiin, että äänestys koski varapuhemies Tarja Filatovin toimintaa ja sen käsittelemistä perustuslakivaliokunnassa.

Kello 21. 20 jutusta korjattu pääkuvana olleesta videosta kansanedustajan nimi. Puhujana on perussuomalaisten Kristian Sheikki Laakso eikä Mauri Peltokangas.

Lisää aiheesta:

Tästä voit lukea elvytyspaketin käsittelyn käänteistä eduskunnassa viime päivinä