1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Paavo Lipponen

Paavo Lipponen: Suomen pitää EU:ssa pysyä lähellä Saksaa ja Ranskaa mutta "nukkua kuin koira toinen silmä auki ja vahtia niitä"

Äänestykseen EU:n elpymispaketista päästäneen lähipäivinä. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) pitää varapuhemies Juho Eerolan (ps) käytöstä poikkeuksena pelisäännöistä. Lipponen oli vieraana Ykkösaamun suorassa lähetyksessä lauantaiaamuna.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) TV1:n Ykkösaamun vieraana 15. toukokuuta 2021. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Suomi on seurannut perussuomalaisten pitkittämää eduskuntakeskustelua EU:n elpymispaketista. Yle kysyi entisen pääministerin ja puhemiehen Paavo Lipposen (sd) ajatuksia suuren salin nykymenosta.

– Eduskunnan suuren salin keskustelukulttuuri on päästetty rappeutumaan. Puheenvuoron käyttäjien päälle mölistään ja puheissa esiinnytään kuin viihdeohjelmissa, sanoo Lipponen.

Eduskunnan toinen varapuhemies Juho Eerola (ps) ei toistaiseksi johda puhetta eduskunnan täysistunnossa EU:n elpymispaketin käsittelyn aikana. Puhemies Anu Vehviläisen (kesk) mukaan syynä on epäily siitä, toimisiko Eerola puhetta johtaessaan puolueettomasti.

Eerola oli aiemmin vihjannut, että jos aamuyöllä syntyisi tilanne, jossa perussuomalaiset olisivat olleet hetken enemmistönä salissa, elpymispaketin pöydälle jättämisestä olisi voitu äänestää ja varsinainen äänestys paketin hyväksymisestä siirtyä jopa syksyyn.

– Varapuhemiehen käytös poikkeaa eduskunnan pelisäännöistä, jotka on tarkoitettu turvaamaan jokaisen ryhmän ja edustajan oikeudet, painottaa Lipponen.

Suomi kaipaa näkemyksellistä EU-keskustelua ja verkostoitumista

Lipposen mielestä perusteellinen keskustelu EU:n elpymisratkaisusta on tarpeen, mutta se on Suomessa painottunut yksipuolisesti nettomaksu- ja velkakysymykseksi.

– Näkemyksellisiä puheenvuoroja on käytetty hyvin vähän. Paketin kannattajat ovat jättäneet suuren salin sen vastustajille. Monet tahot, myös media, ovat ohjanneet keskustelua jänkkäystasolle.

Paavo Lipponen.
Lipponen kertoi Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa EU-neuvotteluissa.

Lipposen mukaan Suomen aiempi aktiivinen EU-politiikka on tuottanut merkittäviä tuloksia. Siihen kuuluu ratkaisukeskeisyys ja yhteistyökyky. Hallitustasolla linja on pitänyt, mutta parannettavaakin löytyy.

– Poliitikkojen mielenkiinto EU-asioihin on heikentynyt sitä mukaa kun EU:n vastustajat ovat aktivoituneet. Monilta puuttuu harrastuksen lisäksi kansainvälinen kokemus ja verkostoituminen, joka aikoinaan oli vahvuutemme.

"Suomi haluaa vahvan unionin"

Aika ajoin Suomessa kaivataan visiota EU:n suunnasta ja myös omasta EU-politiikan linjasta. Lipposen linja on selkeä.

– Suomi haluaa vahvan ja toimintakykyisen unionin, jota kehitetään pragmaattisesti, tarvittaessa integraatiota syventäen. Globaali kehitys, geopoliittinen kilpailu, tekee EU:n vahvistamisen entistä tärkeämmäksi. Pienelle maalle sopii huonosti "ne siellä Brysselissä, me täällä Suomessa" -asenne.

Lipponen muistutti haastattelussa myös siitä perimmäisestä syystä, miksi hänen mukaansa Suomen tulee olla lähellä EU:n isoja maita ja toimia EU:ssa rakentavasti.

– Mehän olemme siellä myös vahtimassa, että nämä suuret maat eivät tee meidän päittemme ylitse sellaisia linjauksia ja ratkaisuja, jotka ovat meidän etujemme vastaisia. Lipponen sanoi.

Tästä syystä Suomi on Lipposen mukaan asemoinut Suomen lähelle esimerkiksi Saksaa ja Ranskaa.

– Siinä on kyse myös siitä, että niiden kanssa pitää nukkua kuin koira toinen silmä auki ja vahtia niitä, että mitä ne oikein puuhailevat. Se on tänäkin päivänä oltava meillä mielessä koko ajan.

Jotta Suomi pitää yllä vaikutusvaltaansa, Suomen pitää Lipposen mukaan olla jatkossakin rakentava ja valmis kompromisseihin.

Päivitys 15.5.2021 klo 10.56: Lisätty juttuun ja otsikkoon Lipposen näkemys Suomen roolista Saksan ja Ranskan lähellä.

Oikaisu tv-haastatteluun 15.5. 2021. Haastateltava sanoi Ykkösaamussa, että Suomen ollessa ensimmäistä kertaa EU:n nettomaksaja vuonna 2001, Ruotsin nettomaksu olisi ollut satakertainen. Tosiasiassa Ruotsi oli 6,4 kertaa suurempi maksaja. Samalla sanottiin, että näin on myös tänä päivänä. Ruotsi oli kuitenkin vuonna 2019 2,6 kertaa suurempi nettomaksaja kuin Suomi.

Lue lisää

Suomen hyväksyntä EU:n elpymispaketille tarvitaan kesän aikana – elvytysrahaa on tarkoitus laittaa liikkeelle syyskuussa

Perussuomalaisten esitys käsittelyn jatkamisesta kesäkuun lopussa äänestettiin kumoon – keskustelu jatkuu, katso suorana