1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveydenhoito

Ensihoitaja Juha Hyötyläisen hampaat lohkesivat, kun potilas hyökkäsi kimppuun – tuore kysely: nuoret hoitajat kokevat eniten väkivaltaa työssään

Edes synnytysosaston ja neuvolan työntekijät eivät ole säästyneet vaaratilanteilta. Ammattiliitto Tehyn kyselyyn vastanneista hoitajista lähes 70 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työssään.

Ensihoitaja Juha Hyötyläinen on nähnyt, kuinka kahdessa vuosikymmenessä potilaiden käytös on muuttunut väkivaltaisemmaksi. Kuvaavaa on se, että tänä päivänä ensihoitaja pukee usein turvakseen luotiliivin. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Takaa kuului rytinää ja pian tuli isku takaraivoon.

Ambulanssissa työskentelevä ensihoitaja Juha Hyötyläinen oli mennyt yksityisasuntoon auttamaan myrkytysoireista kärsinyttä ihmistä. Virrottuaan potilas koki ensihoitajan uhaksi ja hyökkäsi tämän kimppuun.

– Tein sen virheen, että käänsin selkäni potilaalle, kun luulin hänen rauhoittuneen, sanoo Äänekosken alueella työskentelevä Hyötyläinen.

Sekava potilas kuristi Hyötyläistä ja löi leukaan sillä seurauksella, että hampaita lohkesi. Lopulta Hyötyläinen pääsi pakenemaan asunnosta ja hälytti poliisin paikalle.

Kolme vuotta sitten tapahtunut pahoinpitely on pahin, mutta ei ainoa vaaratilanne, jonka ensihoitaja on kohdannut urallaan ambulanssissa. Yli 20 työvuoden aikana Hyötyläinen on saanut osakseen sanallista uhkailua, kimppuunkäymistä ja jopa haulikolla ja teräaseella uhkailua.

Hyötyläinen ei ole yksin kokemuksensa kanssa.

Henkinen ja fyysinen väkivalta on arkipäivää hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten työssä. Tämä selviää sote- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn jäsenilleen teettämästä kyselystä.

Kaksi kolmasosaa vastaajista oli itse kokenut työssään fyysisen väkivallan uhkaa tai tekoja jossain vaiheessa työuraansa. Uhkaaviin tilanteisiin joutuvat erityisesti nuoret, alle 35-vuotiaat työntekijät.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ei ole yllättynyt tuloksesta, mutta pitää silti tilannetta järkyttävänä.

– Erityisesti minua huolettaa se, että nuoret kokevat näin suuresti fyysistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Se on erityisen huolestuttava ilmiö, koska heidän harteillaan lepää koko meidän alan tulevaisuus, sanoo Rytkönen.

Väkivalta on yleistä kaikilla osastoilla

Hoitajat kohtaavat merkittävän paljon vaaratilanteita ja uhkailua kaikilla osastoilla: edes synnytysosaston, neuvolan tai päiväkodin työntekijät eivät säästy väkivallalta työssään.

Yleisintä väkivalta on ensiavun yhteydessä olevalla valvontaosastolla, psykiatriassa, ensihoidossa sekä vuodeosastolla, palveluasumisessa ja vanhainkodeissa.

Uhkaavia tilanteita on usein tehtävissä, joissa käsitellään lääkkeitä tai etuuksia, työskennellään yksin, yöllä tai päivystyksessä.

Juha Hyötyläinen on työssään ensihoitajana nähnyt, kuinka ambulanssityö on muuttunut vaaralliseksi parissa vuosikymmenessä. Hyötyläisellä on kattava kuva ensihoitajien tilanteeseen, sillä hän on Ensihoitoalan liiton puheenjohtaja.

Kuvaavaa on se, että tänä päivänä yhä useammin ensihoitaja pukee turvakseen luotiliivin.

– Ennen potilaina oli tuttuja alkoholisteja, jotka kunnioittivat meitä, kun tulimme paikalle. Tänä päivänä huumeiden käyttö on lisääntynyt todella paljon. Huumeidenkäyttäjät ja sekakäyttäjät pitävät meitä vihollisina, sanoo Hyötyläinen.

Millariikka Rytkönen muistuttaa kuitenkin, että kaikki väkivalta ei selity huumeiden käytön lisääntymisellä. Hyökkääjien joukossa on myös tavallisia ihmisiä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen penää päättäjiltä toimia, että hoito- ja kasvatusalan työntekijät saisivat tehdä työnsä ilman pelkoa. Kuva: Sini Järnström

– Meillä on yhteiskunnassa keskustelun paikka siitä, miten me saadaan väkivalta kitkettyä pois meidän alalta, sanoo Rytkönen.

Todennäköisimmin hoitajan kimppuun käy asiakas tai hänen omaisensa. Hoito- ja kasvatusalan työntekijät ovat kohdanneet monenlaista väkivaltaa.

  • Sanallinen uhkailu fyysisellä väkivallalla 78%
  • Lyöminen 73%
  • Potkiminen 59%
  • Sylkeminen 56%
  • Tavaroilla heittely 44%
  • Töniminen 32%
  • Tappouhkaus 24%
  • Hiuksista repiminen 12%
  • Teräaseella uhkailu 9%
  • Ampuma-aseella uhkailu 3%

Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta kyselyn sote- ja kasvatusalan työntekijöille. Helmi-maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 4 023 ihmistä.

Jälkihoito on erityisen tärkeä nuorelle työntekijälle

Pahoinpitelyn jälkeen Juha Hyötyläinen jäi miettimään, mitä teki tilanteessa väärin. Mielessä pyöri, että ei olisi pitänyt kääntää selkää uhkaavasti käyttäytyneelle miehelle.

Työnantaja eli Keski-Suomen pelastuslaitos saa Hyötyläiseltä kiitosta siitä, kuinka se hoiti tilanteen jälkikäteen. Hyötyläinen pääsi purkamaan tuntojaan jälkipuintikeskustelussa, jossa käsitellään äkillistä kriisiä. Lisäksi tarjolla oli keskusteluapua työterveyshuollossa ja ammattiliitto antoi maksutonta oikeusapua.

Tekijä selvisi sakkorangaistuksella.

Ensihoitoalan liitto ja Juha Hyötyläinen (kuvassa) ajavat parhaillaan lakimuutosta, jonka myötä ensihoitajan kimppuun käyminen vastaisi poliisin väkivaltaista vastustamista. Näin siitä seuraisi nykyistä vakavampi rangaistus. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan työnantajat eivät aina tee tarpeeksi auttaakseen väkivaltaa kokenutta työntekijää.

Usein työntekijä jää yksin kokemuksensa kanssa. Jopa 40 prosenttia Tehyn kyselyyn vastanneista kertoi, että asiasta ei seurannut jatkotoimia, vaikka he kertoivat tapahtumista työpaikalla. Työnantaja on esimerkiksi velvollinen tekemään tarvittaessa rikosilmoituksen työntekijän puolesta.

Kuntatyönantajien työelämäkehittämisen asiantuntija Anna Kukka pitää erityisen tärkeänä, että nuoret työntekijät saavat riittävää jalkihoitoa väkivallan tai sen uhan jälkeen. Kukan mukaan sillä on suuri merkitys siihen, jatkaako nuori aikuinen hoitotyössä.

Nuorilla ei usein ole työkokemuksen tuomia keinoja hallita hankalia tilanteita.

– Nuori ei välttämättä uskalla tuoda esille väkivaltatilanteita, koska hän ajattelee, että sen syynä on ollut oman ammattitaidon puute. Turhaan, sillä eihän se ole kenenkään työntekijän syy, jos tällaiseen tilanteeseen joutuu, sanoo Kukka.

Kuntatyönantajien työsuojeluun erikoistunut asiantuntija Anna Kukka tunnistaa ilmiön, sillä hän on itsekin tehnyt hoitotyötä. Kuva: Mikko Koski / Yle

Tehy vaatii työnantajilta ärhäkämpää puuttumista väkivaltaan

Neljäsosa henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneista ei kertonut tapahtumasta kellekään. Syyksi kerrottiin se, että uhkaavat tilanteet kuuluvat työhön, pelko tilanteen pahentumisesta sekä huoli siitä, että kertominen ei johda mihinkään tai muuta mitään.

Tehy vaatii työnantajilta tehokkaampaa ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa kartoittamaan mahdolliset vaaratilanteet työssä, poistamaan vaaratekijät ja ohjeistaa henkilöstä toimimaan väkivaltatilanteissa.

Kuntatyönantajien työelämäkehittämisen asiantuntija Anna Kukka myöntää, että ilmiö on ollut tiedossa jo pitkään. Hänen mukaansa työnantajapuoli on yrittänyt kehittää työkaluja ja toimintamalleja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi: hälytysjärjestelmiä, poistumisreittien suunnittelua, vuorovaikutustaitoja hoitajille ja koulutusta väkivaltatilanteessa toimimiseen.

– Työnantajien puuttuminen väkivaltaan vaihtelee. On edelläkävijöitä ja sitten on paikkoja, jossa pitäisi panostaa enemmän, Kukka myöntää.

Sote-alan ammattilaiset toivovat, että jokainen meistä heräisi miettimään omaa käytöstään. Juha Hyötyläisellä on tärkeä viesti ambulanssin ratin takaa.

– Me tulemme auttamaan. Älkää pitäkö meitä vihollisina.