1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntatalous

Kuntatalouden kylmä kyyti jatkuu ensi vuonna – neljä kehityskulkua ennustaa, onko edessä leikkauksia ja veronkorotuksia

Sote-uudistus leikkaa veroprosentteja kaikissa Suomen kunnissa yhtä paljon. Menot vähenevät toteutuneiden kulujen mukaan, joten tehottomasti sote-palvelunsa järjestäneet kunnat hyötyvät uudistuksesta enemmän, arvioi kuntatalouden asiantuntija.

Kuntatalous
Ilmakuvassa on Pasilan rautatieasema toukokuussa 2020.
Valtaosa suomalaisten kuntien talouksista painuu tulevalla valtuustokaudella miinukselle, arvioivat asiantuntijat. Arkistokuva Helsingin Pasilasta keväältä 2020. Silja Viitala / Yle

Koronatukien tuoma helpotus kuntien taloustilanteeseen oli hetken hengähdys, mutta tulevina vuosina on taas luvassa kylmää kyytiä, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

Vuonna 2020 valtion koronatuet siivittivät lähes kaikki Suomen kunnat ylijäämäiseen tulokseen ja vain ennätyksellisen harva kunta korotti kunnallisveroprosenttiaan kuluvalle vuodelle.

Valtiovarainministeriön tuore julkaisu (siirryt toiseen palveluun)kuitenkin arvioi, että veronkorotuspaineet odottavat kaikenkokoisia kuntia lähivuosina. Kuntatalouden poikkeusvuosi ei hävittänyt vanhoja haasteita, jotka nostavat päätään, kun tukihanat sulkeutuvat.

Mihin kunnat ovat tulevina vuosina menossa?

Neljä isoa kehityskulkua määrittää, nähdäänkö kunnissa leikkauslistoja ja veronkorotuksia.

1. Yleinen talouskehitys heijastuu kuntiin

Kuntatalous ei ole oma riippumaton saarekkeensa, vaan osa julkisen talouden kokonaisuutta.

Siksi koko maan taloustilanteen kehittyminen on se iso kuva, jota vasten myös jokaisen kuntien taloutta.

Kuntien tärkein tulonlähde on kuntalaisten ansiotuloistaan maksama vero eli kunnallisvero. Kun talouden pyörät pyörivät, yritykset tekevät hyvää tulosta ja palkkaavat lisää väkeä. Työllisyystilanteen paraneminen nostaa palkkasummaa ja sitä kautta kunnille valuvaa tuloa.

Toistaiseksi näyttää hyvältä.

Pandemia ei ole iskenyt Suomen talouteen niin ankarasti kuin pelättiin. Valtiovarainministeriö povaa tuoreimmassa talousennusteessaan talouden virkistymistä ja paluuta "normaaliin tilaan" vuonna 2022.

– Työttömyyden kasvu on pysynyt kohtuullisena, eikä julkisen sektorin verokertymässä ole tapahtunut sellaista romahdusta, mitä pelättiin, sanoo kuntien rahoitusta hoitavan Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Tulevaisuus on kuitenkin epävarma.

Vielä ei tiedetä, miltä näyttää maailma pandemian jälkeen. Etenkin lyhyellä tähtäimellä myös kuluttajien valinnat ovat merkittävässä roolissa, sanoo julkisen talousjohtamisen yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistolta.

Suomalaiset ovat korona-aikana säästäneet tileilleen arviolta miljardeja euroja, ja ekonomistit odottavat kysynnän purkautuvan loppuvuoden aikana. Epävarmaa on, mille tasolle kulutus lopulta palaa.

– Jos kulutus ei palaudu koronan myötä, muuttuu myös julkisen talouden rahapotin määrä. Tuo potti muodostaa raamit sille, millaisia palveluita voidaan ylipäätään järjestää, Sinervo sanoo.

Esa Kallio / toimitusjohtaja / Kuntarahoitus / Helsinki 02.09.2020
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio toteaa, että kunnat ja koko maan talous ovat selvinneet koronaepidemiasta tähän mennessä ennakoitua paremmin.Jouni Immonen / Yle

Yksittäisten kuluttajien vaikutus näkyy etenkin paikallisesti: mitä enemmän paikallisia palveluita ostetaan ja kulutetaan, sitä enemmän tuetaan paikallista taloutta, omaa kaupunkia tai kuntaa.

Sinervo muistuttaa myös, että kuntatalous ei ole yksi paketti, vaan pikemmin 309 erillistä: on kuntia, jotka pärjäävät ja toisia, joilla talous ei ole kestävällä pohjalla.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien on lopulta hyvin vaikea vaikuttaa yleiseen tulokehitykseen. Ratkaisuksi jää pyrkimys pitää menot kurissa.

Tulojen ja menojen epätasapainoinen suhde onkin kuntatalouden ikiaikainen kompastuskivi.

2. Kunnille tulee lisää velvollisuuksia, mutta rahoitus ei välttämättä kasva samassa suhteessa

Iso kuva on tämä: kunnilla on liikaa tehtäviä ja liian vähän rahaa. Silloin menot ylittävät tulot.

Kuntarahoituksen Esa Kallion mukaan sama kehitys on jatkunut jo pitkään – tehtäviä tulee lisää, rahaa ei.

– Viimeisten 10–15 vuoden aikana valtiolta on valunut kunnille valtavasti erityyppisiä uusia velvoitteita ja palveluita, mutta niiden mukana ei ole seurannut rahoitusta. Tämä on se keskeisin kuntasektoria rasittava tekijä, Kallio sanoo.

Tänä ja ensi vuonna menoja lisäävät Kallion mukaan pandemian synnyttämien hoitojonojen purkaminen.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio epäilee, että kunnat eivät saa välttämättä täysimääräistä rahoitusta niille määrättävien uusien tehtävien hoitamiseen.Sasha Silvala / YLE

Ja lisää menoeriä on tulossa, toteaa Kuntaliiton Punakallio.

– Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja seitsemän vuorokauden lääkäritakuu ja lukemattomat muut pienemmät kokonaisuudet nostavat julkisen sektorin kustannuksia tulevaisuudessa.

Punakallio arvioi, että valtionrahoitus ei pitkällä aikavälillä kata kaikkia uusista velvoitteista koituvia kuluja.

3. Sote-uudistus laittaa rahat uusjakoon kuntien välillä

Vuonna 2023 sote-uudistus muokkaa kuntien taloutta isosti.

Toteutuessaan se siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kunnilta valtion rahoittamille hyvinvointialueille. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat kuntien suurin menoerä.

Sote-uudistuksessa kevenevät sekä kuntien menot että tulot, koska kuntien verotuloja siirretään valtiolle uusien hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi.

Kunnallisveroprosenttia pienennetään valtakunnallisen keskiarvon mukaan saman verran kaikissa kunnissa. Kuntien tulot siis putoavat samassa suhteessa kaikissa kunnissa. Menot kuitenkin putoavat kunkin kunnan todellisten sote-menojen verran.

Tästä hyötyvät ne kunnat, joissa sote-menot ovat suuremmat kuin kunnissa keskimäärin, koska niiden menot putoavat enemmän kuin tulot.

– Vaikka ennusteissa vaikutus talouteen on kohtuullisen neutraali ja jopa helpottaa tulevia menopaineita, niin yksittäisten kuntien kannalta se pistää rahat uudelleenjakoon. Todennäköisesti isot kunnat menettävät ja pienet kunnat voittavat muutoksessa, Kuntaliiton Punakallio sanoo.

Kuntarahoituksen Esa Kallio toteaa, että sote-palveluiden poistuminen kuntien tehtävistä merkitsee sitä, että kuntatalouteen jää entistä vähemmän sopeuttamisvaraa.

Siksi leikkuri saattaa tulevaisuudessa osoittaa koulutukseen.

– Koulutus- ja sivistyspuoli on jäljelle jäävistä kunnan palveluista suurin, ja voi olla että säästöjä etsitään tulevaisuudessa sieltä. Se on arka asia Suomelle, koska korkea koulutustaso on meille erittäin keskeinen asia.

Kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä konsulttiyhtiö FCG:stä nostaa esiin sen, mitä tulee sotemenojen tilalle. Hänen katseensa kiinnittyy soteuudistuksen voittajiin.

– Mitä tapahtuu niissä kunnissa, jotka saavat lisää taloudellista liikkumavaraa? Alkavatko kunnat panostaa vapaa-ajan palveluihin tai elinkeinopalveluihin nykyistä enemmän, Laesterä pohtii.

*Lue myös: *Kiinteistövero jää ensi vuonna ennalleen valtaosassa kuntia

4. Muuttoliike ja ikääntyvä väestö ovat kuntien vanhat ongelmat

Neljäs suuri kuntien talouteen vaikuttava ilmiö on vanha tuttu: ikääntyvä väestö ja muuttoliike syrjäseuduilta kasvukeskuksiin.

Nämä ongelmat tuovat toisiin kuntiin elinvoimaa ja vievät sitä toisista. Ne nostavat päätään taas, kun koronatukien positiivinen vaikutus hälvenee.

– Väestörakenteen muutokset eivät ole poistuneet mihinkään. Muuttotappiokuntien on reagoitava laskevaan asukaslukuun ja ikärakenteen muutoksiin. Tämä on ollut ja tulee olemaan se suurin juttu lähimpien 20 vuoden aikana, Eero Laesterä kiteyttää.

Muuttotappiokunnissa työikäisten määrä suhteessa lasten ja ikääntyvien määrään vähenee. Vanheneva väestö tarvitsee enemmän sote-palveluita, mutta palveluiden maksajien määrä vähenee.

Muuttovoittoisissa kunnissa taas syntyy investointitarvetta muun muassa kaupunki-infraan sekä koulu- ja päiväkotiverkostoon.

Tampereen yliopiston Lotta-Maria Sinervon mukaan näiden ikuisuuskysymysten ratkaisemisessa tietyillä kunnilla on toisia enemmän mahdollisuuksia.

– Sijainti vaikuttaa paljon siihen, miten kunnalla taloudellisesti menee: millaisia asukkaita siellä asuu ja millaisia sinne muuttaa. Syrjäseuduilla kunnat joutuvat enemmän pohtimaan sitä, millainen on elinvoimainen kunta ja mistä sinne saadaan veronmaksajia, Sinervo toteaa.

Lue lisää:

Ylen vaalikone: kysymys veroista ja leikkauksista jakaa puolueet – kolme ehdokasta eri puolilta maata kertoo reseptinsä kuntatalouteen

Kuntaliitto: Kunnat saivat koronatukia jopa puolitoista miljardia yli viime vuoden kulujen – tänä vuonna helppoa rahaa ei ole luvassa

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – "Ilmiö on poikkeuksellinen", sanoo muuttoliiketutkija