1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Työterveyspsykologilla käynnit reippaassa kasvussa – Ahdistuneisuus lisääntynyt poikkeusaikana: “Kaikki hauska on jäänyt pois”

Työterveyspsykologin palvelujen tarve työpaikoilla kasvaa. Vaikka ammattilaisia on palkattu lisää, jonot vastaanotoille eivät ole lyhentyneet. Usein syinä käynteihin ovat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt.

Työelämä
Heidi Ruohotie.
Elämä on keskittynyt työhön ja kotiin, ja sosiaaliset kontaktit on karsittu minimiin. Se aiheuttaa yksinäisyyttä ja eristyneisyyden tunnetta, sanoo työterveyspsykologi Heidi Ruohotie. Antti Eintola / Yle

Työterveyspsykologin vastaanotolle on entistä enemmän tulijoita. Viime vuonna muiden asiakaskäyntien määrä Terveystalossa laski, mutta työterveyspsykologilla käyntien määrä kasvoi.

Kasvu on jatkunut tänä vuonna, sanoo Suomen suurimman työterveyshuoltoa tarjoavan yrityksen ylilääkäri Jukka Pitkänen.

– Alkuvuonna käyntien määrä on kasvanut noin parisenkymmentä prosenttia viime vuodesta.

Myös Mehiläisen ja Pihlajalinnan työterveyspsykologeilla käyntien määrä on kasvanut ja kaikkiin kolmeen yritykseen heitä on palkattu lisää. Jonoihin sillä ei ole ollut vaikutusta.

– Mitään isoa jonoa ei onneksi ole, pääsääntöisesti työterveyspsykologille pääsee yhdestä kolmeen päivän kuluessa, Pitkänen sanoo.

Mehiläisessä jono voi olla jopa kahdesta kolmeen viikkoa, mutta tilanne vaihtelee ajankohdan ja paikkakunnan mukaan. Tavallisesti vastaanotolle pääsee muutaman päivän tai noin viikon kuluessa, yhtiöstä kerrotaan.

Pihlajalinnassa jonoa voi olla jopa viisi viikkoa, mutta tavallisesti noin kolme, kertoo palvelupäällikkö Susanna Paarlahti.

Kasvu alkoi jo ennen poikkeusaikaa

Tuen tarpeen kasvuun on useampia syitä, Jukka Pitkänen arvioi.

– Viime vuosina on nähty ihan maailmanlaajuinen trendi, että psykiatristen sairauksien esiintyvyys näyttää nousevan, niiden aiheuttama työkyvyttömyys näyttää nousevan ja hoitoon hakeutuminen entistä lievemmistäkin oireista näyttää nousevan.

Nainen nukkumassa sohvalla.
Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Henrietta Hassinen / Yle

Lisäksi on tietysti pandemia. Poikkeusaika on kestänyt jo yli vuoden, ja se on tuonut monille huolia toimeentulosta ja terveydestä. Elämä on keskittynyt kotiin ja työhön.

– Kaikki vapaa-ajan aktiviteetit ja sosiaaliset kontaktit ovat jääneet pois tai ne on karsittu minimiin, kokoontumisrajoitukset eivät salli suuria perhejuhlia, harrastusryhmiä tai illanviettoja. Kaikki hauska on jäänyt pois, sanoo tamperelaisen Finlan vastaava työterveyspsykologi Heidi Ruohotie.

Finlassa työterveyspsykologien määrä on vuodessa tuplaantunut, mutta sielläkään jonot eivät ole lyhentyneet.

Palautuminen tasapaksuista työpäivistä vaikeaa

Lisääntynyt tuen tarve näkyy myös Helsingin kaupungilla työterveyspsykologina työskentelevän Katriina Pullin työssä.

Tavallisesti työterveyspsykologien vastaanotoilla on ruuhkaa loppuvuodesta ja keväällä ennen kesän lomia, ja vastaavasti hiljaisempaa alkuvuodesta, kesällä ja alkusyksystä. Nyt joulun jälkeistä suvantovaihetta ei ole tullut ollenkaan, Pulli kertoo.

Poikkeusaikana ihmisten on ollut vaikeampaa palautua työstä, hän arvioi.

– Tärkeitä harrastuksia on kadonnut rajoitusten vuoksi, eivätkä kaikki ole löytäneet vaihtoehtoisia keinoja palautumiseen.

Hänen asiakkaansa työskentelevät muun muassa Helsingin kaupungin terveydenhuollossa.

helsinkiläisten siluetteja ja heijastuksia lätäköissä
Erityisesti poikkeusaikana uudessa työssä aloittanut voi tuntea suurta yksinäisyyttä, kun yhteisöllisyyden kokemusta ei ole vielä muodostunut, sanoo työterveyspsykologi Katriina Pulli.Pascal Boegli / AOP

Koronaa ei enää tässä vaiheessa pelätä, kuten poikkeusajan alussa, mutta se näkyy, että työntekijät ovat joutuneet venymään monessa kohtaa esimerkiksi resurssipulan takia, Pulli sanoo.

– Korona aiheuttaa kuitenkin taustastressiä: tilanne voi koska tahansa muuttua omassa yksikössä tai epidemia voi pahentua. Esimiehetkin ovat kovilla koronaan liittyvän lisätyön ja varallaolon vuoksi.

Monilla on vuorovaikutusvajetta, kun spontaani sosiaalisuus on jäänyt vähemmälle. Ihmisillä on tarve puhua toistensa kanssa, mutta tilaisuutta juttelulle ei oikein ole. Etäpalavereissa pysytään tiukemmin asiassa kuin perinteisessä kokouksessa.

Osalle etätyö sopii, vaikka työyhteisön tuen tunne heikkenee. Jos itsensä johtaminen on vaikeaa, etätyö voi kuormittaa. Myös yksinäisyys voi vaivata.

– Päivistä tulee tasapaksuja ja tylsiä, kun ollaan aina vain kotona ja vaihtelu ja sosiaalisuus jää puuttumaan.

Ahdistus, uupumus, masennus

Poikkeusaika ahdistaa. Vastaanotolle tulon syistä se on kasvanut eniten, sanoo Terveystalon Pitkänen.

– Ahdistuneisuushäiriöiden kuten ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriön osuus on kasvussa. Monesti oireet voivat liittyä poikkeusolosuhteisiin, töiden vähenemiseen tai lomautuksiin.

Nainen kävelee pimeässä asunnossa yöllä.
Unettomuus, työn kuormittavuus ja työssä jaksamisen haasteet ovat vastaanoton tavallisimmat puheenaiheet, sanoo Pihlajalinnan Susanna Paarlahti.Paulus Markkula / Yle

Saman tunnistaa Finlan Heidi Ruohotie. Potilailla on ahdistuneisuutta, uupumusta ja mieliala- ja masennusoireita. Korona on vahvistanut ja voimistanut oireita, joiden juurisyy on joku muu, Ruohotie arvioi.

– Enemmänkin se on niin, että “ja sitten vielä tämä koronatilanne tähän päälle”.

Aiheet, joista vastaanotolla puhutaan, ovat samat kuin ennenkin: työn kuormittavuus, työssä jaksamisen haasteet ja uniongelmat, sanoo Pihlajalinnan Susanna Paarlahti.

Työnantaja voi tarjota enemmänkin kuin viisi käyntiä

Työterveyspsykologien tarpeen kasvu kertoo Heidi Ruohotien mukaan myös siitä, että sekä julkisella että yksityisellä puolella on vaikea saada apua mielenterveysongelmiin.

Työterveyshuollossa Kela korvaa työnantajalle enintään viisi käyntiä työterveyspsykologilla. Osa työnantajajista maksaa vielä viisi käyntiä lisää, vaikka Kela-korvausta niistä ei maksetakaan.

– Tai sitten työntekijä saattaa itse maksaa lisäkäynneistä.

Heidi Ruohotie.
Heidi Ruohotien työpaikalla Finlassa työterveyspsykologien määrä on tuplaantunut vuodessa. Siitä huolimatta jonot eivät lyhentyneet lainkaan.Antti Eintola / Yle

Terveystalon matalan kynnyksen chättipalvelussakin yhteydenottojen määrä on kasvanut.

– Yhteyttä ottavilla voi olla vakaviakin oireita, kuten itsetuhoisuutta ja syvää masennusta, jotka vaativat kiireellistä hoitoa, Jukka Pitkänen sanoo.

Vastaavilla oireilla on voinut ennen pärjätä työelämässä

Mielenterveysongelmien lisääntymiselle ei ole yhtä selitystä. Kyse voi olla myös siitä, että hoitoon hakeudutaan aiempaa varhaisemmin. Taustalla voi olla osin työelämän muutos, Jukka Pitkänen arvioi.

– Meiltä vaaditaan enemmän kuin ennen, työelämä on tehokkuus- ja suorituskeskeisempää kuin aiemmin ja se vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä.

– Voi olla, että sellaisilla oireilla, joilla ennen pärjäsi työelämässä kohtalaisen hyvin, ei nykyään enää pärjääkään.

Mielen sparri - palvelu kännykällä.
Apua mielenterveyden ongelmiin on tarjolla yhä enemmän etänä. Matalan kynnyksen keskustelupalveluunkin tulevien viestien määrä kasvaa, sanoo Terveystalon ylilääkäri Jukka Pitkänen. Markku Pitkänen / Yle

Se, että yhä useampi hakeutuu työterveyspsykologin vastaanotolle, voi olla hyväkin asia, Paarlahti sanoo. Korona on voinut tehdä psyykkisestä pahoinvoinnista tavallisen asian.

– Kun koko kansa on yhdessä kokenut stressivaiheen, se on voinut madaltaa kynnystä siihen, että halutaan työstää ahdistuksen aiheita.

Vertaistukea koronan keskellä

Poikkeusaika on myös muuttanut työterveyspsykologin työtä. Aiemmin vastaanottoa ei juurikaan tehty etänä, mutta nyt se on arkea. Työpaikoilla kaivataan myös tukea etänä johtamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin.

Pihlajalinnassa on tarjottu tuettua vertaisprosessointia, jossa vaikkapa hoitokodin työntekijät ovat voineet keskustella toistensa kanssa työterveyspsykologin läsnäollessa.

– Työntekijät pääsevät purkamaan akuuttia vuoron aikana tullutta huolta ja hätää, se tuntui olevan hyvä ensiapu, kun korona kuormitti, Susanna Paarlahti sanoo.

Poikkeusaika on pakottanut monet tekemään asioita eri tavalla kuin ennen.

– Ihmiset ovat kovin sopeutuvaisia ja taitavia löytämään ratkaisuja. Nyt on oltu koelaboratoriossa runsas vuosi, pitäisi malttaa käydä keskustelua, mitä on opittu ja miten sitä voi hyödyntää.

Lue lisää:

Jaksanko ja mitä tapahtuu koulunkäynnille, jos en jaksa – pitkittynyt korona-aika turhauttaa ja ahdistaa, ja se näkyy nuorten auttavissa kanavissa

Oma henkinen hyvinvointi huoletti marraskuussa melkein joka viidettä – kuulumisten vaihtaminen on nyt tärkeää, sanoo Olavi Sydänmaanlakka

Koronahuoli jopa seitsenkertaistanut työterveyden chatpalvelun yhteydenotot – yhdet pelkäävät tautia, toiset huolissaan jaksamisestaan