1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Naisten asema Afganistanissa herättää huolta kansainvälisten joukkojen lähtiessä

Viimeisten 20 vuoden aikana on tapahtunut edistystä, mutta naisten oikeuksien kehitys riippuu paljolti turvallisuustilanteesta.

Afgaaninaiset kävelevät graffititaiteen ohitse. Kuvituskuva. Kuva: Jalil Rezyee / AOP

Kansainvälisten joukkojen vetäytyessä Afganistanista moni kantaa huolta siitä, mitä se tarkoittaa naisten asemalle maassa.

Ennen kuin Yhdysvallat miehitti Afganistanin syksyllä 2001, naisten oikeudet maassa olivat kurjalla tolalla ääri-islamilaisen Taleban-hallinnon alaisuudessa. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut edistystä, mutta pelkona on, että vahvistuva Taleban alkaa jälleen kaventaa naisten oikeuksia. Väkivalta naisia kohtaan on jo nyt lisääntymään päin.

Naisten oikeuksia Afganistanissa ei oikeastaan voi käsitellä irrallisena asiana, vaan sekin kietoutuu lopulta turvallisuustilanteen kehittymiseen, sanoo kansainvälisen oikeuden apulaisprofessori ja Afganistan-asiantuntija Sari Kouvo Göteborgin yliopistosta. Naisten oikeuksia on vaikea edistää, jos turvallisuudessa, työllisyydessä ja koulutuksessa ei tapahdu edistystä.

Kouvon mukaan kokonaistilannetta on myös vaikea tarkastella laajasti maassa, jossa alueelliset erot esimerkiksi turvallisuuden suhteen ovat valtavia.

– Paikallisella tasolla turvallisuustilanne voi muuttua radikaalisti parissa kuukaudessa sen mukaan, kuka milloinkin on vallassa tietyllä alueella tai tietyssä provinssissa, kertoo Kouvo, joka on aiemmin työskennellyt EU:ssa ihmisoikeusneuvonantajana.

Afganistan oli konservatiivinen ennen Talebaniakin

Kouvon mukaan kansainvälinen yhteisö suhtautui alkuvaiheessa naiivisti siihen, millä tavalla naisten oikeuksia parannetaan Afganistanissa.

– Ajatus tuntui olevan, että kunhan Taleban saadaan pois kuvasta, ja naiset ottavat burkansa pois, tuloksena on tasa-arvo, Kouvo sanoo.

– Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Taleban ei tuonut konservatiivisia asenteita Afganistaniin, vaan he toivat kansallisiin lakeihin asenteita, jotka olivat jo olemassa tietyissä osissa kulttuuria.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut. Naisia on nyt esimerkiksi parlamentissa, ja naiset ovat mukana neuvottelemassa tulevasta rauhansopimuksesta Talebanin kanssa. Kouvo pitää tärkeänä myös sitä, että naisten oikeudet on kirjattu lakiin.

Yksi suuri muutos on kotoperäisen aktivismin nousu. Afganistanissa on nyt laajamittaista toimintaa naisten oikeuksien puolesta.

– Alkuvaiheessa naisasialiike koostui enimmäkseen afgaaninaisista, jotka tulivat sinne ulkomailta, mutta nyt ei enää ole niin.

"Huono voi muuttua huonommaksi"

Yksi keskeinen tavoite aktivisteille on tyttöjen koulunkäynti.

Kouvon mukaan valtaosa afganistanilaisista vanhemmista on halukkaita laittamaan tyttönsä kouluun, mutta joskus esimerkiksi taloustilanne nousee esteeksi. Tyttöjä ollaan myös haluttomia laittamaan kouluun alueilla, joilla lasten turvallisuutta ei voi taata.

Tilanteen epävakaudesta saatiin taas muistutus viime viikolla, kun räjähdys lähellä tyttökoulua Kabulissa vaati yli 50 ihmisen hengen.

Kansainväliset joukot aloittivat vetäytymisensä viime kuussa, ja niiden on tarkoitus poistua Afganistanista syyskuuhun mennessä. Näyttää selvältä, että vetäytymisen myötä Talebanin asema maassa vahvistuu.

Kansainvälisten joukkojen jättämä tyhjiö tuo jälleen yhden epävarmuustekijän kaikkien muiden Afganistanin ongelmien päälle.

– Neljän vuosikymmenen sotimisen jälkeen afganistanilaiset tietävät, että tällaisessa tilanteessa huono voi muuttua huonommaksi, Kouvo sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kansainväliset joukot eivät voi olla maassa pysyvästi.

Lue lisää:

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa tuhoisa pommi-isku tyttöjen kouluun: ainakin 50 kuollut

Osama bin Ladenin kuolemasta kymmenen vuotta: Al-Qaida on yhä uhka länsimaille, vaikka se on keskittynyt viime vuosina iskuihin konfliktimaissa

“Maailmansotien jälkeen ensimmäinen kerta, kun on oltu sodankaltaisissa oloissa pidempään” – Suomi oppi sotataitoja, mitä sai Afganistan?