Sami Sulkko tietää, mikä saa asukkaat nousemaan vastarintaan.
Hän oli kuntajohtaja likimain 15 vuotta. Alle 30-vuotiaana hänet valittiin johtamaan Sulkavaa. Silloin Sulkko oli Suomen nuorin kunnanjohtaja.
Seuraavaksi vuorossa oli Punkaharju, joka liittyi Savonlinnaan Sulkon kaudella. Kuntaliitos suututti monet.
Forssaa johtaessaan suuri haaste olivat turvapaikanhakijat ja kaupungin vastaanottokeskus. Kaupunginjohtajaa maalitettiin, ja etenkin some tulvi törkypalautteesta.
Viimeiseksi jäi Riihimäki, jossa Sulkko johti kaupungin palveluverkon uusimista. Sen seurauksena useita lähikouluja lakkautetaan seuraavien vuosien aikana. Asukkaat vastustivat jälleen äänekkäästi.
Menikö ankara palaute koskaan tunteisiin? Kuuntele:
Viime syksynä Sulkko yllätti: 15 vuotta kuntajohtajana sai riittää. Oli yksityisen sektorin vuoro. CGI:n kuntapalveluiden johtajana (siirryt toiseen palveluun) mies kuitenkin jatkaa tutulla maaperällä suurten julkishallinnollisten muutosten tekijänä.
Mihin kuukauden päästä valittavien uusien valtuustojen pitäisi Suomessa keskittyä? Ensin pitää olla rehellinen, Sulkko sanoo.
– Kaikki Suomen kunnat eivät koskaan tule olemaan kasvukuntia.
Toinen tärkeä asia on ottaa digitalisaatio lujasti mukaan palvelujen tuottamiseen. Sulkon mukaan se tulee mullistamaan esimerkiksi opiskelumahdollisuudet syrjäseuduilla, joissa on oppilaskatoa.
Digimuutoksessa kuntapäättäjien tulisi ottaa mallia yksityiseltä puolelta, hän uskoo.
– Julkisen sektorin palveluntuotantotavat ovat monin tavoin jääneet jälkeen yksityisestä sektorista. Se kontrasti on kasvanut.