1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. EU:n elpymispaketti

Eduskunta pääsee äänestämään EU:n elvytyspaketista ensi tiistaina – tutkijan mukaan pidempi viivytystaistelu olisi voinut kääntyä perussuomalaisia vastaan

Varapuhemies Tarja Filatov (sd.) kertoo Ylelle, että EU-elvytyspaketista äänestetään tiistaina. Yli neljän päivän maratonkeskustelu paketista päättyi lauantain vastaisena yönä. Puheenvuoroja pidettiin miltei 300.

Eduskunta päätti perjantaina äänestyksessä, että keskustelua elvytyspaketista jatketaan. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Yli neljä päivää jatkunut keskustelu EU:n elvytys­paketista päättyi eduskunnassa viime yönä. Varapuhemies Tarja Filatovin (sd.) mukaan äänestämään paketista päästää jo ensi tiistaina.

– Meillä on ensi tiistaina täysistunto, että silloin äänestetään. Vielä ei ole virallista päätöstä tehty, mutta näin se tapahtuu, Filatov kertoo Ylelle.

Elpymispaketin läpimeno vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.

EU:n elpymis­pakettia vastustaneiden perussuomalaisten pisin puheenvuoro kesti noin kahdeksan tuntia.

Varsin poikkeuksellista käsittelyä, keskustelun pitkittämistä ja eduskunnan keskustelukulttuuria suomi myös eduskunnan entinen puhemies Paavo Lipponen Ylen Ykkösaamussa.

– Siellä mölistään ja keskustelu ei ole aivan kunnollista, kuten tässä elvytyspakettia koskevassa asiassa. Tästä on vastuu puhemiehistöllä, kansanedustajilla ja eduskuntaryhmissä.

– Tässä kiinnittyy huomio myös siihen, että hallituspuolella ei osallistuta tarpeeksi, ei jakseta perustella. Tässä suhteessa voi arvostella myös hallitusosapuolta.

"Varsin kyseenalaista toimintaa demokratian näkökulmasta"

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma kyseenalaistaa etenkin perussuomalaisen varapuhemies Juho Eerolan toiminnan.

Vuorelman mukaan varapuhemies Eerola oli valmis asemaansa käyttäen edistämään puolueensa poliittisia pyrkimyksiä.

– Tällainen toiminta on varsin kyseenalaista demokratian näkökulmasta ja siinä haastetaan poliittista järjestelmää, Vuorelma sanoo.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta pitää erikoisena varapuhemies Juho Eerolan toimintaa EU-elvytyspakettiasiassa. Kuva: Tapio Rissanen / Yle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei näe keskustelun aikana puoluetta vastaan esitetyssä kriitiikissä kirkasta kärkeä.

– En ole saanut yksilöityä kritiikkiä siitä, mitä nyt tällä kertaa olisimme tehneet väärin, muuta kuin olleet väärää mieltä paketista. Kansanedustajilla on rajaton puheoikeus käsiteltävästä asiasta, Halla-aho sanoo.

Hänen mukaansa puolue on käyttänyt keinoa, joka sillä demokratiassa on.

– Eli yrittää puhumalla vaikuttaa muihin kansanedustajiin ja yleiseen mielipiteeseen.

Edeltänyt keskustelu toimi pohjana äänestykselle, hyväksyykö Suomi EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin ja seitsemän vuoden budjettikehykset, noin 1 074 miljardia euroa.

Vuorelma sanoo, että EU-keskustelu on Suomessa varsin niukkaa.

– EU-elvytyspaketin kohdalla oli aika paljon vaihtoehdottomuuden retoriikkaa. Ei tarjottu vaihtoehtoja, millä tavalla tätä voisi hahmottaa vaan oli hyvin vahva konsensuspaine. Se totta kai myös ruokkii sitä, että ne jotka vastustavat elvytyspakettia, pyrkivät vielä äänekkäämmin tuomaan esiin oman kritiikkinsä.

Pöydällepanosta sekava sotku – Tutkija: Voidaan hyödyntää poliittisesti

Perjantaina eduskunnassa vallitsi suorastaan kaaos. Tämä johtui epäselvyyksistä, montako kertaa asian voi panna keskustelun aikana pöydälle.

Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) on sitä mieltä, että lähes sekasorron aiheuttanut työjärjestys on saatava selvemmäksi.

Rinteen mukaan perustuslakivaliokunta ottaa asian työn alle välittömästi, mutta elpymispaketin käsittelyyn sillä ei ole vaikutusta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.), työministeri Tuula Haatainen (sd.) ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne keskustelivat eduskunnassa perjantaina 14. toukokuuta. Meneillään oli tauko istunnossa, sillä työjärjestyksestä oli epäselvyyttä. Kuva: Jani Saikko / Yle

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma sanoo, että epäselvyydet varsinkin kesken istunnon ovat omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

– Ei voi olla niin, että kun tilanne on päällä, joudutaan alkaa tulkita uudelleen toimintatapoja.

Hän huomauttaa, että epäselvät käytännöt ovat usein myös sellaisia, joihin isketään, jotta saadaan oma poliittinen pyrkimys ajettua mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin.

Se vaikuttaa myös eduskunnan toimintakykyyn, Vuorelma sanoo.

Tutkija: Perussuomalaiset yritti ottaa tilaa muilta puolueilta

Perussuomalaisten viivytystaistelu kesti hieman yli neljä päivää.

Helsingin yliopiston tutkijan Emilia Palosen mukaanperussuomalaiset pyrki valtaamaan tilaa muilta puolueilta erityisesti ennen kuntavaaleja.

– He hakivat tässä kaistatilaa mediassa ja eduskunnassa. Huomiota omalle agendalleen politiikassa, Palonen sanoo.

– Perussuomalaisten taktiikka on dominoida kuntavaalien alusaikaa ja saada omat kysymykset esille. Heillä ei välttämättä ole niin selkeitä yksittäisiä kuntavaaliteemoja. EU-pakettikeskustelu antoi heille mahdollisuuden siihen, että he saavat oman äänensä kuuluviin.

Tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta katsoo, että liika viivytys olisi voinut kääntyä perussuomalaisia vastaan. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Jossain vaiheessa viivytys oli kuitenkin lopettava.

Muuten se olisi ehkä kääntynyt perussuomalaisia vastaan.

– Voisi aiheuttaa negatiivisen kierteen, jos teema ei enää kannakaan montaa päivä pidemmälle ja puolueeseen liitetäänkin negatiivisia mielikuvia: että tällainen jarrutustaktiikka on tunnistettu, Palonen sanoo.

* Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 16. toukokuuta 2021 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Elvytyksestä tuli piinallinen väsytystaistelu – kansanedustajat lukevat iltasatuja ja some-viestejä: "Miksi sinulla on noin suuret korvat"