1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Sairaalahoidossa ensimmäisen rokoteannoksen saaneita koronapotilaita – Miksi Päijät-Hämeen tilanne synkkeni vaikka muualla jo helpottaa?

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella koronatapausten ilmaantuvuusluku on korkeampi kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Sairaalahoidossa on ollut ennätysmäärä potilaita ja osa heistä on jo saanut yhden rokoteannoksen.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä PHHYKY:n johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen muistuttaa, että ensimmäinen rokoteannos ei vielä tarkoita vapautta kaikista varotoimista. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Kevään myötä monen paikkakunnan koronatilanne näyttää jo aurinkoisemmalta, mutta osissa Päijät-Hämettä tartuntamäärät ja sairaalan kuormitus ovat muuttuneet toukokuussa vain tukalammiksi.

Toukokuun aikana sairaalahoitoon on joutunut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella enemmän koronapotilaita kuin koskaan aiemmin koronapandemian aikana. Samalla sairaalahoitoon joutuneissa on enemmän potilaita, jotka ovat jo saaneet ensimmäisen annoksen koronarokotetta.

Keskiviikkona Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (PHHYKY) mainitsi tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että alueella sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista puolet oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Asiasta uutisoi keskiviikkona Etelä-Suomen Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Tuolloin PHHYKY:ssä oli 19 koronapotilasta sairaalahoidossa. Heistä yhdeksän oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen, kertoo hyvinvointiyhtymän johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen.

Nyt potilaiden lukumäärä on 15. Hienoista laskua selittää osin se, että kaksi tehohoitoa saanutta koronapotilasta on siirretty muualle yliopistosairaaloihin.

Niemisen mukaan sairaalahoitoon on aiemminkin tuotu yksittäisiä koronapotilaita, jotka olivat jo saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Täysin yllättävästä ilmiöstä ei siis ole kyse.

– Yksittäisiä tapauksia on ollut aiemminkin ja muuallakin Suomessa, mutta nyt ilmiö selvästi korostuu täällä, Nieminen sanoo.

Koronapotilaiden määrän kasvu on kuormittanut alueella sairaanhoitoa ja kiireettömiä leikkauksia on jouduttu siirtämään. Reilun viikon sisällä kuusi koronapotilasta on siirretty muualle tehohoitoon, pääosin HYKSiin.

Nieminen kertoo hyvinvointiyhtymän pyytäneen THL:ltä rokoteannoksen saaneiden potilaiden koronanäytteiden sekvensointia. Koronaviruksen niin sanottu brittivariantti on ottanut jo monopolin alueen tartunnoista, sillä Niemisen mukaan jo huhtikuussa alueen sekvensoitavaksi lähetetyistä näytteistä 100 prosenttia osoittautui brittivariantiksi.

Päijät-Hämeestä sekvensoitavaksi lähetetyt koronavirusnäytteet ovat osoittautuneet poikkeuksetta viruksen brittivariantiksi jo huhtikuusta alkaen, Nieminen kertoo. Kuvituskuva drive-in -testausasemalta Lahdesta. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Ikä ja höllentynyt kanssakäyminen selittäviä tekijöitä

Miksi rokotteen saaneita henkilöitä on päätynyt koronapotilaiksi sairaalahoitoon juuri nyt?

Selvää syytä ei ole, mutta osaltaan asiaa Niemisen mukaan selittää se, että ikääntyneiden osuus uusissa tartunnoissa on Päijät-Hämeessä nyt hieman korkeampi kuin esimerkiksi kuukausi sitten. Ikääntyneistä moni on jo ehtinyt saada ensimmäisen rokoteannoksensa.

PHHYKY:n sairaalahoitoa saavissa koronapotilaissa on Niemisen mukaan tosin eri-ikäisiä aikuisia, ei ainoastaan iäkkäämpää väkeä.

Niemisen mukaan yksi selitys voi piillä siinä, miten ihminen suhtautuu sosiaaliseen kanssakäymiseen rokotepiikin jälkeen.

– Helposti saatetaan mieltää, että rokotteen saamista seuraisi paljon väljempi sosiaalisten tapaamisten meininki. Mutta niinhän asia ei ole.

Niemisen mukaan tilanne osoittaakin, että ensimmäinen rokotepiikki ei vielä tuo tullessaan erivapauksia kenellekään.

Nieminen korostaa, että rokotetut ovat lopulta hyvin pienessä roolissa tartunnan saaneista.

– Ylivoimainen valtaosa uusista tartunnoista todetaan ihmisillä, joita ei vielä ole rokotettu.

Miksi koronatilanne heikkeni Päijät-Hämeessä?

Päijät-Hämeen koronatilanteen tukaluutta kuvaa se, että THL:n tilastoissa (siirryt toiseen palveluun) koronaviruksen ilmaantuvuusluku on Päijät-Hämeessä jopa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS) suurempi. THL:n mukaan Päijät-Hämeessä 14 vuorokauden ilmaantuvuusluku oli sunnuntaina 109,2 tapausta 100 000 asukasta kohden, HUS-alueen luku puolestaan 81,6.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tuoreimmassa raportissa (siirryt toiseen palveluun) ilmaantuvuusluku on 121, eli suurempi kuin THL:n tilastoima luku.

THL:n ja sairaanhoitopiirien raportoimissa luvuissa esiintyy eroja viiveiden ja erilaisten tilastointitapojen vuoksi. THL pääsee raportoimaan (siirryt toiseen palveluun) lukuja vasta pienellä viiveellä sairaanhoitopiireihin verrattuna.

– Mutta se, että meillä on ollut näin paljon tartuntoja suhteessa muuhun Suomeen kuvastaa sitä, että sosiaalisia kontakteja on ollut liikaa, PHHYKY:n johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen toteaa.

Niemisen mukaan PHHYKY:n alueen uusista tartunnoista Lahden osuus on noin 75 prosentin luokkaa. Lahden lisäksi tilanne on tukala Orimattilassa ja Myrskylässä, joka sijaitsee Uudellamaalla, mutta kuuluu hyvinvointiyhtymään.

Niemisen mukaan tartunnoissa korostuvat nyt yksityistilaisuudet ja vapaa-ajan tapaamiset ystävien ja sukulaisten kanssa. Katukuvassa ja kaupoissa kasvomaskeja näkyy hänen mukaansa kiitettävästi.

Niemisen mukaan alueen koronatilanne näyttää nyt kuitenkin jo orastavia merkkejä tartuntamäärien laskusta.

– Mutta se muutos on vielä hyvin hidasta ja epävarmaa. Ja sairaalahoitoon se heijastuu viiveellä.

Johtajaylilääkäri toivoo ihmisiltä vielä kärsivällisyyttä jaksaa rajoituksia, vaikka ne voivat jo tympiä.

– Tavoite olisi, että saadaan kesää pelastettua. Vaikka meillä on alkukesästä vielä melko tiukat rajoitukset, toivotaan, että saataisiin pelastettua kesää siitä eteenpäin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen kertoo uusista rajoituksista ja maakunnan koronatilanteesta. Toimittaja: Markku Lähdetluoma / Kuvaaja: Juha-Petri Koponen