1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ehdokkaita jättäytynyt pois kuntavaaleista verkon kärjekkään keskustelun ja vihapuheen takia

Tutkijan mukaan ilmiö on vakava uhka demokratialle. Vihapuhe on varsin selkeästi sukupuolittunutta ja naiset saavat sitä selkeästi enemmän kuin miehet. Tutkimusten mukaan vihapuheen tuottajia on varsin vähän ja pieni ryhmä tuottaa siitä isoimman osan.

Puolueista kerrotaan, että herkimmin vihapuhetta kohtaavat naiset, vähemmistöt tai vähemmistöjen oikeuksista puhuvat. Tyhjiä vaalimainostelineitä Raumalla. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Verkon kärjistynyt keskustelukulttuuri ja päättäjiin kohdistuva vihapuhe ovat vähentäneet osassa ihmisiä halua asettua ehdolle kuntavaaleissa, kertovat puolueiden edustajat STT:lle.

– SDP:n ehdokashankintaan heikentynyt keskustelukulttuuri on vaikuttanut. Vaalipäällikölle tehdyn kyselyn mukaan lähes kolmasosa ehdolle kysytyistä on ilmoittanut negatiivisen keskustelukulttuurin syyksi olla asettumatta ehdolle, kertoo puolueen järjestöpäällikkö Jenny Suominen.

Ilmiö on näkynyt myös vasemmistoliiton ja vihreiden riveissä.

– Yleisin syy kieltäytyä on se, ettei aika riitä tai elämäntilanne ole sopiva. Mutta kyllä näitä vihapuheen tai verkossa käytävän vihamielisen tai maalittavan keskustelun vuoksi pois jättäytyviä on enemmän kuin aiemmin, sanoo vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen.

Keskustassa, RKP:ssa ja kokoomuksessa ilmiö tunnustetaan, mutta tapaukset ovat lähinnä yksittäisiä. STT tiedusteli asiaa suurimmilta puolueilta. Niistä ainoastaan perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoivat, ettei puolueessa ole havaittu asian vaikuttavan ehdokashankintaan.

Nainen joutuu herkemmin kohteeksi

Myös valtioneuvoston toissa vuoden Viha vallassa -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kuntapäättäjät ovat kokeneet vihamielisen palautteen lisääntyneen. Kyselyn mukaan kuntapäättäjien joukosta kaksi kolmasosaa katsoi vihapuheen julkisessa tilassa tai julkisessa keskustelussa lisääntyneen jonkin verran tai paljon.

Tutkimusta tekemässä ollut, vihapuhetta tutkinut Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta sanoo, että tutkimuksien mukaan vihapuhe leimahtaa herkimmin maahanmuuttoa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia koskevissa keskusteluissa.

– Lisäksi vihapuhe on varsin selkeästi sukupuolittunutta ja naiset saavat sitä selkeästi enemmän kuin miehet, hän sanoo.

Myös puolueista kerrotaan, että herkimmin vihapuhetta kohtaavat nimenomaan naiset, vähemmistöt tai vähemmistöjen oikeuksista puhuvat.

– Meille on tullut tietoon yksittäisiä tapauksia, jossa ehdokkuus on peruttu, koska ehdokas on kuulunut itse seksuaalivähemmistöön ja pelätään, millaista haittaa ehdokkuudesta voi olla lähipiirille, vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen sanoo.

Aina vihapuhe tosin ei tarvitse erityistä syytä.

– Ei vihapuhe edellytä mitään tiettyä teemaa. Häirintää voi tulla vaikkei ehdokas tai valtuutettu olisi mitenkään provosoiva henkilö, ja se tuntuu kohdistuvan nimenomaan naisiin, keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-aho sanoo.

Vakava uhka

Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan puheella on jo nyt seurauksia demokratialle. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä kertoi, että heidän halunsa osallistua julkiseen keskusteluun oli vähentynyt.

Monet tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että vihapuhe ja häirintä ovat saaneet heidän harkitsemaan politiikasta luopumista.

Saresman mukaan ilmiö on vakava. Hänen mukaansa se vaikuttaa jo nyt demokratiaan, sillä se vähentää halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lohdullista on se, että tutkimusten mukaan vihapuheen tuottajia on varsin vähän ja pieni ryhmä tuottaa siitä isoimman osan.

– Silloin pitäisi päästä käsiksi niihin, jotka sitä tuottavat ja levittävät. Jos katsotaan, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on tuomittavaa rikollista vihapuhetta, tilejä pitäisi ryhtyä sulkemaan. Rikoksille tulisi olla nollatoleranssi, Saresma sanoo.

Lue myös:

Ylen kuntavaalit 2021 -sivulle tästä

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)