1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kolumbia

Koronavirus ja yleislakko kurittavat Kolumbiaa – "Olemme Venezuelan tiellä", sanoo työnsä menettänyt mies Ylelle

Kolumbialainen Yimber Gaviria seuraa murheellisena kotimaansa syöksykierrettä. Pandemia romahdutti hänen tulonsa murto-osaan entisestä, ja miljoonien muiden kolumbialaisten tapaan hän on pudonnut köyhyyteen.

Presidentti Iván Duquen vastainen mielenosoitus Calissa Kolumbiassa. Kuva: Ernesto Guzman / EPA

Kolumbian hallitusta vastustavat mielenosoitukset ja yleislakko alkoivat kolme viikkoa sitten. Ne yltyivät nopeasti mellakoinniksi, mihin poliisi on vastannut kovilla otteilla. Kaikkiaan 42 ihmisen kerrotaan kuolleen, ja poliisin mukaan satoja poliiseja on loukkaantunut.

– Poliisien ei pitäisi olla tykinruokaa ja mielenosoittajien pitäisi vain osoittaa mieltä, eikä ryöstellä tai tuhota, Gaviria sanoo verkon kautta tehdyssä Ylen haastattelussa.

Maan pohjoisosassa Santa Martan kaupungissa asuvan Gavirian mielestä mielenosoittajat ovat oikeassa arvostellessaan hallitusta, mutta hän ei hyväksy vandalismia.

– Kun näen levottomuuksia, suuntaan kotiin, Gaviria sanoo.

Omaa kotia Gavirialla ei tosin nyt ole, sillä hänen tulonsa eivät enää riittäisi vuokraan.

52-vuotias Yimber Gaviria (oikealla) asuu äitinsä kanssa, sillä rahat eivät enää riitä oman asunnon vuokraan. Kuva: Yimber Gaviria

Ennen pandemiaa Gaviria työskenteli verkkosivujen suunnittelijana ja kiinteistönvälittäjänä, ja tienasi reilut 110 euroa kuukaudessa, mikä sekin oli keskivertopalkkaa vähemmän. Pandemian aikana työt vähenivät roimasti. Nyt hän kertoo ansaitsevansa enää 20–45 euroa kuukaudessa.

Gaviria on huolestunut sekä omasta että koko Kolumbian tulevaisuudesta.

– Olemme menossa samaan suuntaan kuin Venezuela, Gaviria sanoo.

"Nuorilla ei ole mitään menetettävää"

Kolumbian levottomuudet leimahtivat nopeasti, mutta eivät täysin odottamatta. Tulo- ja varallisuuserot maassa ovat räikeitä.

Myös seksuaalivähemmistöt ovat ottaneet osaa hallinnon vastaisiin mielenosoituksiin. Kuva: Mauricio Duenas Castañeda / EPA

Bogotássa asuvan taloustutkijan Rafael Rodriguezin mielestä maa on jyrkästi jakautunut, ja tyytymättömät lähtevät kaduille.

– Olen nähnyt monien nuorten lähtevän (mielenosoituksiin). Heillä ei ole mitään menetettävää, ei työtä, ei opiskelupaikkaa eikä mahdollisuuksia, Rodriguez kertoo Ylelle.

Rodriguezin mukaan hänen lähipiirissään hallitusta pidetään syyllisenä siihen, että nuorten tulevaisuudennäkymät ovat niin huonot. Hän kuitenkin sanoo, että vanhemmat ihmiset ovat usein konservatiivisempia ja tukevat presidentti Iván Duquen hallitusta.

Tuoreimmat levottomuudet leimahtivat hallituksen kaavaileman verouudistuksen takia. Se olisi laajentanut veropohjaa tuomalla aiempaa pienemmät ansiotulot verotuksen piiriin. Samalla arvonlisäveroa olisi laajennettu koskemaan useampia tuoteryhmiä.

Hallitusta vastaan osoitettiin mieltä jo vuoden 2019 lopussa ennen pandemiaa, ja koronavirus on vain kurjistanut sekä valtion että kansalaisten taloustilannetta.

Kolumbian bruttokansantuote putosi viime vuonna lähes seitsemän prosenttia, mikä oli suurin romahdus vuosikymmeniin.

Kuva: Derrick Frilund / Yle

Rajuimmat mielenosoitukset on nähty Calin kaupungissa, jonka ympäristössä mielenosoittajat ovat sulkeneet teitä. Viime viikonloppuna mielenosoituksia oli erityisesti Popayánin kaupungissa.

Mielenosoitusten levitessä myös vaatimukset ovat kasvaneet. Hallitus on jo hyllyttänyt verouudistuksen, mutta ammattiliitoilla on useita muitakin vaatimuksia terveydenhuollosta koulutukseen.

Konflikti voi uhata Kolumbian demokratiaa

Kolumbialaisen toimittajan César Rodríguez Charryn mukaan mielenosoitukset ovat osaltaan pahentaneet maan taloustilannetta. Maassa on hänen mukaansa yli sata mielenosoittajien tiesulkua, mikä on paikoittain johtanut tavarapulaan ja hintojen nousuun.

Rodríguez pitää mielenosoittajien vaatimuksia sinänsä ymmärrettävinä ja oikeutettuina, mutta toteaa, ettei hallituksella ole niihin varaa.

– On neuvoteltava sen mukaan, mihin on varaa. Myös lakkokomitean on arvioitava vaatimuksiaan, Rodríguez sanoo.

Rodríguezin mielestä kolumbialaiset ovat fiksuja ja valmiita vuoropuheluun.

– Jos sopimukseen ei päästä, vaarassa on sekä hallituksen vakaus että ehkä koko maan ja demokratian vakaus, Rodríguez arvioi.

Toimittaja César Rodríguez Charry ei ole koronaepidemian takia tavannut sukulaisiaan ja ystäviään moneen kuukauteen. Kuva: César Augusto Rodríguez

Koronaepidemia surmaa lähes 500 ihmistä päivässä

Yhteiskunnallista ahdinkoa syventää koronaepidemia, joka on Kolumbiassa nyt pahimmillaan. Maan lähes kaikki tehohoitopaikat ovat käytössä.

Koronaviruksen takia määrätyt kokoontumisrajoitukset on purettu, koska protestien myötä niitä ei ole kuitenkaan noudatettu. Ihmisiä kuitenkin kehotetaan edelleen välttämään kontakteja.

– En tiedä mitä muuta sanoisin kuin että varoitan, vetoan ja pyydän, tviittasi (siirryt toiseen palveluun) maan pääkaupungin Bogotán kaupunginjohtaja Claudia López viime perjantaina.

Samana päivänä López kertoi myös itse saaneensa koronatartunnan.

Joukkomielenosoitusten takia koronatartuntojen määrän pelätään lähiaikoina vielä nousevan.

Virallisten tilastojen mukaan koronavirukseen liittyviä kuolemia on kertynyt Kolumbiassa yli 80 000 ja määrä kasvaa keskimäärin lähes 500:lla päivässä.

Kolumbiassa on noin 51 miljoonaa asukasta. Asukaslukuun suhteutettuna koronakuolemia on Brasilian ja Perun jälkeen kolmanneksi eniten Etelä-Amerikassa.

Mielenosoittajien karikatyyri presidentti Iván Duquesta. Kuva: Crisrtobal Herrera-Ulashkevich / EPA

Myös Suomen suurlähetystön työntekijöitä on sairastunut koronaan

Koronavirus ei ole säästänyt edes Suomen suurlähetystöä. Pian virkakautensa päättävä Suomen Kolumbian-suurlähettiläs Jarmo Kuuttila kertoo, että suurlähetystön kymmenestä työntekijästä kolme on saanut koronaviruksen, mutta kaikki ovat selvinneet siitä.

Lähetystön työntekijät ovat tehneet etätöinä kaiken minkä ovat voineet. Silti ihmisten kohtaamiselta ei voi täysin välttyä.

– Kolumbiassa on nyt kolmas iso koronapiikki ja se on hyvin vakava, Kuuttila kertoo.

Kuuttilan mukaan epidemia, sen tuomat liikkumisrajoitukset ja työttömyyden kasvu ovat ajaneet kolumbialaiset todella ahtaalle.

– Köyhien määrä on lisääntynyt aivan selkeästi. Virallisten arvioiden mukaan jo 40 prosenttia on köyhyysrajan alapuolella, Kuuttila kertoo.

Mielenosoittajat ottavat yhteen mellakkapoliisien kanssa Bogotássa. Kuva: Mauricio Duenas Castañeda / EPA

Kun hallitus yritti tällaisessa tilanteessa ajaa läpi epäsuosittuja uudistuksia, Kuuttilan mukaan ei ole ihme, että katkeruus purkautui kaduilla.

– Ihmiset ovat todella raskaasti kyllästyneet tilanteeseen, ja verouudistus aiheutti kansalaisissa suurta vihaa, Kuuttila sanoo.

Suurlähettiläs uskoo hallituksen ja lakkoilijoiden kompromissiin

Suurlähettiläs Jarmo Kuuttila arvioi, että aiemmin hallituksen kannattajien ja vastustajien voimasuhteet olivat suunnilleen tasan, mutta poliisin käyttämä väkivalta mielenosoittajia kohtaan on murentanut hallituksen suosiota.

– Kansalaisten tuki rauhalliselle lakkoilulle on lisääntynyt, Kuuttila sanoo.

Se ei ole jäänyt hallitukselta huomaamatta, ja niinpä hallituksen halukkuus kompromissiin on Kuuttilan mukaan kasvanut.

Hän uskoo, että kiisteltyjä uudistuksia käsitellään jatkossa avoimemmin, mikä rauhoittaa tilanteen.

– Uskon, että lakkoilu hiipuu. Jonkinlainen sopimus tullaan hallituksen ja lakkoilijoiden välillä saamaan, Kuuttila uskoo.

Sopimuksen vaihtoehtona olisi kasvava väkivalta ja anarkia, ja sitä tuskin kukaan haluaa. Rajanaapuri Venezuelan talouden romahdus on pelottava esimerkki siitä, miten suhteellisen vauraskin maa voi luhistua.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een asti.

Lue lisää:

Kolumbialaiset vastustavat hallitusta ja poliisiväkivaltaa – monta viikkoa jatkuneissa mielenosoituksissa kymmeniä on loukkaantunut

Kolumbiassa mielenosoitukset jatkuneet toista viikkoa, väkivaltaisuuksissa kuollut ainakin 24

Kolumbiassa mielenosoitusten määrä jatkua tänään, väkivaltaisuuksia pelätään – presidentti toivoo kansallista dialogia

Kolumbian talousministeri eroaa, maan hallitus veti viikonloppuna pois kiistellyn verouudistuksen – uudistusta vastustavissa protesteissa on kuollut ainakin 19