1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Yksin puurtaminen jää historiaan hollolalaisessa hallissa – yhteisöllinen konepaja tarjoaa uuden mallin yrittämiseen ja oppimiseen

Yhteisölliseen konepajaan haalitaan useita, toisiaan palvelevia yrityksiä. Yritykset ovat jakaneet tiloja ennenkin, mutta Takomossa yhteisöllisyyden hyödyt halutaan jakaa myös esimerkiksi ammattiin opiskeleville.

Holvia Groupin toimitusjohtaja Juha Soini ryhtyi visioimaan yhtiön halliin uudenlaista konepajatoimintaa, kun oma alan yritys haudattiin. Syntyi konsepti, yhteisöllinen konepaja. Kuva: Mika Moksu / Yle

Hollolaan kootaan Suomessa harvinaislaatuista yhteisöllistä konepajaa. Ideana on, että useat eri alojen yritykset jakavat hallitilan ja muodostavat ketjun, jossa ne palvelevat toisiaan. Yhteisöllinen konepaja tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia työssäoppimiseen ja työllistymiseen.

Syksyllä 2020 Juha Soini ja hänen yrittäjäkollegansa joutuivat lopettamaan 15 vuotta Hollolassa toimineen konepajayrityksensä. Kilpailu oli kiristynyt, tilauksia oli liian vähän, ja koronakriisi heikensi tilannetta entisestään.

Jäljelle jäi 5 000 neliömetrin halli, jossa oli valmistettu monenlaisia tuotteita asiakkaille ympäri maailmaa: työkoneiden ohjaamoja, kuljettimia, runkoja ja teräsrakenteita.

Kun halli tyhjeni, Soini alkoi pohtia, miten asiat voisi tehdä toisin ja miten tilat saataisiin mahdollisimman nopeasti täyteen. Soini kumppaneineen muodosti uuden projektinjohtoyrityksen, Holvia Groupin, jonka toimitusjohtaja hän nyt on.

– Mietin, ettei tehdä asioita enää samalla tavalla kuin aiemmin eli kaikki tehdään itse, vaan rakennetaan ikään kuin konepajaklusteri, joka koostuu toisiaan täydentävistä yrityksistä.

Takomoon ei ole mahdollista ottaa toistensa kanssa kilpailevia yrityksiä. Holvia Groupin toimitusjohtajan Juha Soinin mukaan kokonaisuutta täydentämään sopisivat esimerkiksi suunnittelutoimisto, hitsausalan yritys ja logistiikkafirma.

Ensimmäinen konepajaan ulkopuolelta tuleva yritys tekee pintakäsittelytöitä. Toimitusjohtaja Juha Soini kertoo, miten yhteistyökuvio toimii.

Tavoitteena kymmeniä uusia työpaikkoja

Ei ole uutta, että saman katon alla toimii useita yrityksiä. Mutta yritysten keskinäinen yhteys ei välttämättä ole tavallisesti niin tiivis kuin Soinin ideoimassa yhteisöllisessä konepajassa. Takomo poikkeaa tavanomaisesta myös siten, että siinä ovat mukana Lahden seudun kehittämisyhtiö Ladec, Hämeen TE-toimisto ja Päijät-Hämeessä toimiva ammatillinen oppilaitos eli koulutuskeskus Salpaus.

– Uskomme, että tämä saattaa olla jopa Suomen tasolla uniikki malli, toteaa liiketoimintakehittäjä Ville Uimonen Ladecista.

Tavoitteena on, että yhteisölliseen konepajaan syntyisi kymmeniä uusia työpaikkoja. Yritykset voisivat saada edullista työvoimaa koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoista. Opiskelijoille tai vastavalmistuneille tarjotaan aito oppimisympäristö ja mahdollisuus työllistyä.

Yhteisöllisen konepajan yritysten ei tarvitse hankkia esimerkiksi omia nostolaitteita. Kuva: Mika Moksu / Yle

Takomossa esimerkiksi metallialalta valmistuva voisi ottaa myös yrittäjyyden ensi askelia samassa hallissa kurssikavereiden kanssa. Pienen yrityksen ei välttämättä tarvitse investoida kalliisiin laitteisiin, vaan niitä voi vuokrata hallista. Tämä mahdollistaa sen, että uusia tuotteita voi kokeilla pienilläkin resursseilla.

Ammatillisesta oppilaitoksesta voitaisiin löytää työvoimaa konepajan yrityksiin. Jos joku aloittaa Takomolla uuden yrityksen, hän saa samassa paketissa monia hyödyllisiä välineitä, kertoo toimitusjohtaja Juha Soini.

Lisää yhteisöllisiä konepajoja?

Vaikka Takomon toiminta on vasta aluillaan, liiketoimintakehittäjä Ville Uimosen mukaan Ladec, TE-toimisto ja koulutuskeskus Salpaus olisivat kiinnostuneet vastaavien yhteisöllisten konepajojen perustamisesta muihin alueen kuntiin.

Suurin syy kiinnostukseen on toive siitä, että Takomot voisivat työllistää ja tuoda kuntiin kipeästi kaivattuja, uusia yrityksiä.