1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenterveys

Koronan päättyminen ei välttämättä ratkaise puhjenneita mielenterveyden ongelmia – osa toipuu hyvin, mutta asiantuntijat ovat huolissaan nuorista

Suurin osa koronaepidemian vuoksi lievästi oireilevista toipuu nopeasti, kun epidemia hellittää. Jotkut taas ovat riskissä sairastua mielenterveyshäiriöihin, ja avun tarve saattaa lisääntyä entisestään.

Mielenterveys
Ihmisiä Il Trio ravintolan terassilla Helsingissä
Osalla pandemian tuoma mielenterveyden oireilu helpottanee, kun epidemia laantuu. Osalle vuosi taas on ollut niin traumaattinen, että apua tarvitaan myös akuutin kriisin jälkeen. Kuvassa ihmisiä Helsingissä ravintolan terassilla ravintoloiden auettua huhtikuussa 2021. Kuvituskuva. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Jaksamisesta on puhuttu nyt vuosi, ja kansan mielenterveydestä ollaan huolissaan. Sitä ovat koetelleet esimerkiksi pelko sairastumisesta tai toimeentulosta, stressi ja uniongelmat. Myös työterveyspsykologin palvelujen tarve on kasvanut, ja yhä useammin syynä ovat erilaiset ahdistuneisuushäiriöt.

On puhuttu jopa keväällä räjähtävästä mielenterveyspommista.

Nyt Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kuvailee, että pinnan alla muhii.

Suurin osa mielenterveydeltään lievästi oireilevista ryhtyy toipumaan nopeasti, kun koronaepidemia hellittää ja rajoituksia päästään avaamaan, Larivaara uskoo.

– Ne, joita tämä on koskettanut kevyemmin, kokevat ehkä jopa mielialan kohoamisen hetken, kun elämä vapautuu. He varmasti lähtevät toipumaan.

Osa taas on riskissä sairastua mielenterveyden häiriöihin, sanoo traumapsykoterapeutti, psykologi Soili Poijula. Riskissä ovat esimerkiksi nuoret, työnsä menettäneet ja jo syrjäytymisvaarassa olevat.

– Sekä esimerkiksi terveydenhuollon ja opetusalan henkilöstö, joiden työolosuhteet ovat muuttuneet paljon. Riskit ovat suhteessa siihen, kuinka kuormittavaa tämä aika on ollut, Poijula sanoo.

Nuoren elämässä vuosi on merkitsevä

Sekä Larivaara että Poijula ovat erityisen huolissaan nuorista. Larivaara sanoo, että vuoden jakso voi olla nuoren elämässä hyvinkin määrittävä ja pitkä aika esimerkiksi opinnoissa. Silloin heidän kuormituksensa ei välttämättä katoa epidemian myötä.

– On nuoria, jotka ovat ratkaisevassa elämänvaiheessa, ja heille kuormitus on pidempikestoinen. Kontaktien puute on voinut aiheuttaa oireilua, joka vaatii pidempää hoitoa, Larivaara sanoo.

Myös esimerkiksi osa sairastumisen pelkoa kokeneista saattaa Larivaaran mukaan tarvita purkuapua traumaattiseen kokemukseen. Eikä ikääntyneidenkään jaksamisesta ole varmuutta, Larivaara jatkaa.

– Tutkimuksissa näyttäisi, että he ovat pärjänneet hyvin. Mutta on signaaleja, että on joukko ikääntyneitä, jotka ovat olleet eristäytyneitä jo ennestään. Ei tiedetä, miten he ovat voineet ennen pandemiaakaan.

Mieli ry:n keskustelukanavissa näkyy Larivaaran mukaan esimerkiksi nuorten tuen tarpeen kasvu ja paha olo. Osa aikuissoittajista taas voi huonommin kuin ennen pandemiaa ja käyttäytyy jopa aggressiivisesti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos tilanne pitkittyy, lyhytterapian tarve kasvaa

Vaikka epidemia nyt näyttää hellittämisen merkkejä, ei kuitenkaan ole varmuutta, millaisessa tilanteessa syksyllä ollaan. Rokotukset ovat THL:n arvion mukaan hyvällä tolalla kesän loppuun mennessä, mutta virusmuunnokset voivat (siirryt toiseen palveluun) mutkistaa tilannetta.

Poijula ja Larivaara pitävät mielenterveystyön kannalta tärkeänä, että mikäli rajoituksia joudutaan tekemään syksyllä, lasten ja nuorten elämää rajoitettaisiin mahdollisimman vähän.

Larivaaran mukaan kriisiapua tullaan mahdollisesti tarvitsemaan kasvavassa määrin syksyllä, jos tilanne pitkittyy.

– Varmasti sitten alkaa tulla kasvavaa tarvetta kriisiauttamiseen ja lyhytterapioihin. Sitten kannatellaan ehkä sellaisia ihmisiä, joita pitkittyvä tilanne kuormittaa, Larivaara sanoo.

Soili Poijula sanoo, että mielenterveyden järkkymisen hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi pitkittyneet univaikeudet, päihteiden käyttö, pitkittynyt saamattomuus tai kun tavallinen arki tuntuu pitkittyneesti liian raskaalta.

– Silloin on viisautta, että hakee apua mahdollisimman varhain, jotta voi toipua nopeasti. Vaarana on, että sopeutuu pahoinvoinnin tasapainotilaan, ja silloin on isompi riski psyykkiselle häiriölle.

Suomessa ei saa ennaltaehkäisevää apua, sanoo psykologi

Työterveyteen ammattilaisia on palkattu tänä vuonna lisää, mutta jonot eivät silti ole lyhentyneet.

Psykologi Soili Poijula katsoo, että Suomessa ennaltaehkäisevää mielentervestyötä on tarjolla liian vähän.

– Tehdään vain korjaavaa työtä. Siltä pohjalta ei myöskään tähän tarpeeseen ole varauduttu, epidemian aikana ei ole tarjottu enempää julkisia palveluita.

Asiantuntijalääkäri Meri Larivaara näkee, että mahdolliseen mielenterveysavun tarpeen kasvuun ei ole tarpeeksi varauduttu. Hän kuitenkin näkee tilanteessa myös hyviä puolia: esimerkiksi työpaikoilla työkykyjohtaminen tarjoaa rakenteen mielenterveyden tukemiseen.

Larivaara pitää hyvänä, että kansallinen mielenterveysstategia (siirryt toiseen palveluun) valmistui juuri ennen epidemian alkua. Sen kautta on saatu alulle hankkeita, ja Larivaara toivoo niiden vahvistavan esimerkiksi palvelujärjestelmää nuorille.

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7. Muut puhelinnumerot löydät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue seuraavaksi:

Jaksanko ja mitä tapahtuu koulunkäynnille, jos en jaksa – pitkittynyt korona-aika turhauttaa ja ahdistaa, ja se näkyy nuorten auttavissa kanavissa

Nora Rantalainen, 26, käy psykologilla kuin hierojalla ja toivoo, että kaikki suomalaiset tekisivät samoin – moni nuori aikuinen huoltaa mielenterveyttään

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy