1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppivelvollisuus

Pohjalaiskunnissa ynnäillään laajennetun oppivelvollisuuden kustannuksia – kaikkia uudistuksen tuomia lisälaskuja ei vielä edes tiedetä

Toisen asteen opinnot muuttuvat syksyllä opiskelijalle maksuttomiksi. Kunnille kustannuksia kertyy laitehankintojen ja oppimateriaalien lisäksi muun muassa opinto-ohjaukseen tehtävistä lisäpanostuksista.

Opiskelijoita ruotsin tunnilla Härmän lukiossa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Kouluvuoden pian päättyessä monessa pohjalaislukiossa mietitään jo kuumeisesti, miten seuraava lukuvuosi lähtee käyntiin.

Syksyllä voimaan tuleva oppivelvollisuuden rajan nousu (siirryt toiseen palveluun) 18 ikävuoteen tuo tullessaan isoja muutoksia, kun toisen asteen opinnoista, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta, tulee opiskelijoille maksuttomia.

Koulutuksen kustannuksista vastaa jatkossa sen järjestäjä. Lukiossa se tarkoittaa, että kirjojen, tietokoneen ja ylioppilastutkinnon suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksumiehenä on useimmiten kunta.

Lisäkustannukset on luvattu kuitata valtion kassasta, mutta Kuntaliitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat olleet erimielisiä siitä, minkäsuuruisesta laskusta on kyse.

Tietokoneet ja oppimateriaalit suurin kuluerä

Yle selvitti huhtikuussa sähköpostitse, miten oppivelvollisuuden laajentumisen tuomiin muutoksiin on varauduttu pohjalaismaakunnissa. Vastaus saatiin 23 kunnasta.

Suurin menoerä kunnille ovat opiskelijoille hankittavat kannettavat tietokoneet sekä oppimateriaalit. Kulujen suuruus vaihtelee oppilaitoksen kokoluokan mukaan; mitä enemmän opiskelijoita, sitä enemmän kuluja.

Esimerkiksi Kokkolassa lukioiden ensimmäisen luokan opiskelijoille on tilattu leasing-sopimuksella yhteensä 355 kannettavaa, jotka maksavat noin 169 000 euroa. Oppimateriaalihankintoihin on varattu tälle vuodelle 118 000 euroa.

Teuvan lukiossa tietokoneet oheistarvikkeineen kustantavat tulevana lukuvuotena puolestaan yhteensä noin 4000 euroa. Oppikirjoja hankitaan noin 12 000 eurolla.

Kannettavista on ollut kova kysyntä ja jo maaliskuussa osaa konemalleista ei ollut enää saatavilla koulun alkuun mennessä. Tietokoneiden toimituksissa on myös ollut viivästyksiä, ja osassa kunnista jännitetään nyt, ehtivätkö koneet kouluille ennen lukuvuoden alkua.

Lue myös: Tuhansia tietokoneita, satoja saksia – kouluissa alkoi hankintarumba, jonka loppusummaa ei tiedä kukaan

Kokonaiskustannukset hahmottuvat vasta ajan myötä

Oppivelvollisuuden laajentumisen kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan ole vielä läheskään selvillä. Kustannukset kumuloituvat sitä mukaa, kun uusia ikäluokkia tulee laajennetun oppivelvollisuuden pariin.

Esimerkiksi Lapualla on laskettu, että jos seuraavien kolmen vuoden aikana lukio-opiskelunsa aloittaa 80-100 uutta opiskelijaa, kustannukset ovat ensimmäisenä lukuvuonna 56 000 - 70 000 euroa, jonka jälkeen ne ensin tuplaantuvat ja sitten triplaantuvat.

Osassa Ylen saamista vastauksista kritisoitiinkin uudistuksen nopeaa aikataulua.

– Hankintojen suunnittelu ja kilpailutus olisi ollut helpompi ja mahdollisesti kustannustehokkaampi toteuttaa pidemmällä aikavälillä, summaa Alajärven sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto.

Lisäksi koulutuksen järjestäjien kerrottiin olevan edelleen epätietoisia uudistuksen aiheuttamista toimenpiteistä muun muassa oppivelvollisuuden toteutumisen valvonnan suhteen.

Rahan lisäksi kyse on myös työnjaosta

Oma lukunsa ovat kasvavat henkilöstömenot sekä se, miten uudistuksen tuomat uudet tehtävät hoidetaan.

Kauhavan sivistysjohtajan Markku Viitasaaren mukaan kunnissa tarvitaan todennäköisesti lisätyövoimaa vastaamaan lainsäädäntömuustoten velvoitteita, kun kaikki kolme ikäluokkaa ovat oppivelvollisuuden laajentumisen piirissä.

– Jotkut kunnat ovat jo palkanneet oppivelvollisuuskoordinaattoreita. Oppilaanohjaus ja erityisen tuen järjestäminen vaativat myös lisäresursseja, jotka täytyy ottaa huomioon lähivuosina.

Härmän lukion rehtori Jari Salminen kertoo, että erityisen tuen tarve saattaa lisääntyä oppivelvollisuusuudistuksen myötä. Kuva: Elina Niemistö / Yle

– Mikäli useampia nuoria jää ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttää opintonsa, joudumme mahdollisesti perustamaan ensi lukuvuodeksi yhden lisäopetusluokan, toteaa puolestaan Seinäjoen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierula.

Muun muassa Härmän lukiossa opinto-ohjaukseen ei kuitenkaan ole tulossa lisää henkilökuntaa, vaan tehtäviä jaetaan jatkossa uudella tavalla, kertoo lukion rehtori Jari Salminen.

– Koska meillä ei ole keskiarvorajaa, saattaa meille tulla opiskelijoita, jotka eivät halua mennä ammattikouluun. Kun johonkin on mentävä, he tulevat sitten meille. Silloin erityisen tuen ja oppilaanohjauksen tarve korostuu.

Lisätyötä kouluille tuo se, että niissä valmistaudutaan samanaikaisesti myös uuden opetussuunnitelman tuloon. Se otetaan niinikään käyttöön 1. elokuuta.

– Aika nopealla aikataululla tulee kaksi todella isoa muutosta tulee. Rehtorille se tietää aika lailla hallinnollisia töitä.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 26. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää: Ammattikoululaiset säästävät syksyllä satoja euroja, kun työvälineet eivät mene omasta pussista – koulut eivät kuitenkaan maksa kaikkea

Jokaisen 9.-luokkalaisen täytyy löytää opiskelupaikka, ja siksi opot nousevat avainasemaan – "Kyllä minua mietityttää", sanoo opinto-ohjaaja, jolla on vastuullaan 400 opiskelijaa

Kuka ottaa kopin, jos opinnot eivät ysiluokan jälkeen jatku? Kunnat eivät ole ratkaisseet kaikkia laajemman oppivelvollisuuden kysymyksiä