1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tieliikenneonnettomuudet

Puuta nurin urakalla teiden varsilta, etteivät peurat ja hirvet yllätä ratissa – autoilija kiittää: "Hirvet töllistelivät tielle nauhan takaa"

Avoimen kaistaleen raivaaminen tienvarteen on tehokas keino vähentää peura- tai hirvikolarin riskiä. Arat eläimet välttävät aukeita paikkoja, ja autoilija saa elintärkeitä lisäsekunteja aikaa reagoida.

Puita nurin, jotta peurat näkyvät
Puita nurin, jotta peurat näkyvät

LIETO Keltaiset peuranauhat liehuvat keväisessä tuulessa. Osa niistä on poikki, ja se on merkkinä, että siitä peura tai hirvi on tullut läpi tielle.

Liedon Tarvasjoella on yksi valtatie 10:n synkimmistä tieosuuksista peurakolareiden kannalta.

Enää pelkät metsästäjien vapaaehtoistyönä vetämät nauhat eivät riitä, tarvitaan järeämpiä keinoja. Puuston raivaaminen niin, että metsänreunan ja tien väliin jää selvästi aukea paikka, on hyvä keino.

Jyllin teollisuusalueen läheltä Liedossa on raivattu rivakasti puita, ja keltaiset nauhat on solmittu huolellisesti rajaamaan metsänreunaa.

Teollisuusalueella työskentelee teollisuusmaalamoyrittäjä Ari Virtanen. Hän on tyytyväinen peurakolareiden vähentämiseksi tehtyihin toimiin. Tuoreessa muistissa on kohtaaminen hirvien kanssa.

– Viime viikolla oli yhtenä iltapäivänä kolme hirveä. Ne eivät uskaltaneet tulla tien yli. Hirvet töllistelivät tielle nauhan takaa ja minä katsoin sivuikkunasta. Oli aika koomista, mutta halpa liikenneturvallisuuskeino, kertoo Virtanen.

Ari Virtanen näkee hirviä ja peuroja usein työmatkallaan. Hän pitää keltaisia nauhoja hyvänä ja halpana keinona parantaa liikenneturvallisuutta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Hänen mielestään hirvi on pelokkaampi kuin peura menemään nauhan läpi.

– Kun ojat ovat tyhjät, eläin näkyy ojan pohjalla ja autoilija saa reagointiaikaa. Viime syksynä nauhojen laittamisen jälkeen kolarien määrä rauhoittui jonkin verran. Loka-, marras- ja joulukuussa kolareita on silti lähes viikoittain, kertoo Virtanen.

Maanomistajat innokkaasti mukana

Liedossa Jyllin teollisuusalueen alueella on aloitettu raivaustyö jo viime vuoden puolella. Metsänomistajia alueella on 29, heistä mukaan lähti 27.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ely-keskuksesta on tyytyväinen, miten innokkaasti maanomistajat ovat lähteneet mukaan perkaamaan teiden varsia.

– Käytännössä ely-keskus maksaa raivauksen ja metsänomistaja saa vielä tulojakin puutavarasta. Lisäksi metsänomistaja pääsee jatkossakin hoitamaan metsäänsä helposti, kun urakoitsija jättää noin 4–5 metrin väylän työkoneita varten tien laitaan, kertoo Klang ja näyttää isoa risukasaa sekä aukeaa risteystä Marttilassa 10-tien varrella.

Vuonna 2020 alkanut raivaus jatkuu maakuntarajalle saakka. Satakunnassa Porin pohjoispuolella työtä on tehty noin 8,5 kilometrin pituisella alueella. Euroja kaikkiin raivaustöihin on tälle vuodelle varattu 130 000.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang on saanut hyvää palautetta raivaustöistä autoilijoilta ja metsänomistajilta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Säästyvät sekunnit estävät törmäyksen

Pusikosta tielle kirmaava valkohäntäpeura on autoilijalle todella ikävä yllätys. Se painaa keskimäärin 90–130 kiloa, joten törmäys jättää jälkensä.

Jaakko Klang muistuttaa, että vaikka autoilija selviää törmäyksestä yleensä säikähdyksellä, auton peltivaurioin ja lievin vammoin, peurakolarin kustannus on keskimäärin noin 3 000 euron luokkaa.

Hirvikolarit maksavat joskus jopa ihmishengen, tosin viime vuosina onneksi melko harvoin.

Euroja hirvikolarissa palaa keskimäärin noin 34 000, jos 500–700 kiloa painava eläin tulee tuulilasiin tai vie katon mennessään. Hirvikolareita sattui Varsinais-Suomessa 87 vuonna 2020.

– Peuraeläimet ovat pelokkaita, eli ne mielellään väistävät avoimia paikkoja tai voivat jopa hidastaa ennen avonaisen paikan ylittämistä. Autoilijalle jää aikaa hiljentää vauhtia ja estää törmäys. 30 metrin lisäraivauksella autoilijan reaktioaika pitenee jopa neljällä sekunnilla, se voi riittää törmäyksen estämiseen, kertoo Klang.

Saaristotielle suunnitteilla mobiilisovellus, peurakello

Pelkkä raivaus ei riitä, vaan Varsinais-Suomen ely-keskuksella on myös muita suunnitelmia peurakolareiden vähentämiseksi.

Pohjois-Suomessa käytössä olevan porokellon tapaiseen peurakelloon haetaan parhaillaan rahoitusta.

Saaristotiellä kesällä 2022 ajavat voisivat ilmoittaa peurahavaintonsa muille autoilijoille mobiilisovelluksen avulla. Rahoitusta tarvitaan 240 000 euroa, ja sitä hankitaan parhaillaan.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang on innoissaan.

– Peura käyttäytyy eri tavalla kuin poro. Se ei jää pidemmäksi aikaa tiealueelle. Toivottavasti saadaan rahoitus ja päästään kokeilemaan.

Tiheästä metsästä tulee paljon risua. Raivaustyöt näkyvät teiden varsilla. Jaakko Klang katsoo raivauskohdetta valtatie 10:llä, Marttilassa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Miten välttyä peurakolarilta?

Nyrkkisääntö peurakolarin välttämiseen on luonnollisesti hirvi- ja peuravaarasta kertovien liikennemerkkien tarkkaileminen. Peuranauha varoittaa, että kyseisessä kohdassa on ollut aiemmin paljon peurakolareita.

– Valkohäntäpeuraa on vaikeampi kiertää kuin hirveä. Hirven kohtaamisessa neuvotaan suuntaamaan auton nokka hirven peräpäähän. Peuran kohdalla kannattaa hiljentää ja ajaa vaikka pientareelle. Usein ei ehdi tehdä mitään, sillä kohtaamisessa on kyse sekunneista, kertoo Jaakko Klang.

Valkohäntäpeurojen pyyntiaikaa pidennettiin viime pyyntikaudella. Niitä ammuttiin tavallista enemmän Varsinais-Suomessa. Satakunnassa kaadettiin ennätyksellisen paljon valkohäntäpeuroja helmikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella. Riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin yli 13 600 valkohäntäpeuraa.

– Vaikka liikennemäärät laskivat koronapandemian vuoksi, peurakolarit lisääntyivät. Kantaa pitäisi pienentää huomattavasti metsästämällä, pohtii Klang.

Pahin kolarisesonki on loka-marraskuussa, kun eläimillä on kiima-aika ja hämärän laskeutuminen osuu ruuhka-aikaan.

Toinen sesonki on näin keväällä, kun peuroilla ja hirvillä on vasat ja hirvet menevät kesälaitumille, vesistöjen lähistölle. Klang varoittelee, että vasat saattavat liikkua hieman kauempana emosta ja olla varsin varomattomia.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19. toukokuuta kello 23.

Lue lisää:

Vain aidoilla pystytään kunnolla estämään kauriiden pääsy pihoihin ja puutarhoihin eteläisessä Suomessa – metsästys ei enää riitä rajoittamaan kannan kasvua

Metsäkauriista on tullut uusi citylaji Helsinkiin – ei enää pelkää ihmistä ja loikkaa puutarhoihin jopa kaksimetrisen aidan yli