1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jäämeren rata

Saamelaisten huoli vaihtui huojennukseen, kun Jäämeren rata päätettiin poistaa maakuntakaavasta: Arvokas päätös, mutta yhä pelottaa

Kiistelty Jäämeren ratahanke on nyt päätetty poistaa tulevasta Pohjois-Lapin maakuntakaavasta. Tulevaisuus näyttää valoisammalta monen saamelaisen silmissä.

Jäämeren rata
Red line -protesti Vuotsossa 4.9.2018
Vuotsolainen poronhoitaja Petra Magga-Vars osallistui toukokuussa 2018 Red line -protestiin, jolla vastustettiin Jäämeren rataa. Inger-Elle Suoninen / Yle

Vuotsolainen poronhoitaja Petra Magga-Vars seisoo kahden kilometrin päässä kodistaan pienellä jängällä, jonka halki olisi kulkenut suunnitteilla ollut kiistelty Jäämeren rata. Näin ei kuitenkaan tällä tietoa tule käymään ja Magga-Vars voi huokaista helpotuksesta.

Eilen maanantaina tulleen päätöksen mukaan ratahanke pyyhitään pois tulevasta Pohjois-Lapin maakuntakaavasta.

Lapin liiton valtuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan siirtää Pohjois-Lapin maakuntakaavan uudelleen valmisteluun. Moni valtuutettu moitti kaavaan merkittyä rautatietä sen kannattamattomuuden ja uhkien vuoksi, ja se päätettiin poistaa kaavasta. Vielä maaliskuussa Lapin liiton hallitus näytti kaavalle vihreää valoa.

Monelle saamelaiselle tuore päätös oli huojentava. Myös saamelaiskäräjät kertoi tiedotteessaan olevansa tyytyväinen päätökseen.

Vuotsolainen Petra Magga-Vars: "Arvokas päätös, mutta yhä pelottaa

Jängällä on paljon kasveja, vesi solisee ja lumi on sulanut. Petra Magga-Vars kertoo puhelimitse, kuinka ilahduttavaa on nähdä jängällä elämää radan sijasta. Hän halusi tulla paikan päälle, ikään kuin vähän juhlistamaan ratasuunnitelman kaatumista.

Magga-Vars ei ollut aluksi uskoa uutista, sillä ratahankkeeseen on käytetty niin paljon aikaa ja resursseja.

– Pidän päätöstä arvokkaana, mutta samaan aikaan olen vähän peloissani. Pelkään, että tuleeko joku päivä sellainen suuri mörkö, joka kurkkaa puun takaa ja ilmoittaa, että "olen taas täällä ja tulen varastamaan jotain", kuvailee Magga-Vars.

Jäämeren ratahankkeesta on puhuttu vuosia. Hanketta vastaan on järjestetty muun muassa mielenosoituksia, sillä sen on nähty olevan tappouhkaus poronhoidolle ja koko saamelaiskulttuurille.

Vuonna 2018 järjestettiin Red line -niminen protestien sarja Saamenmaalla. Hiljaiset mielenosoittajat asettuivat punaiseksi linjaksi alueille, joista suunniteltu rata olisi mennyt. Petra Magga-Vars oli yksi heistä. Nyt hän seisoo samalla paikalla kotinsa lähellä Vuotsossa.

– Me olemme eläneet täällä Saamenmaalla kovia vuosia siksi, että meillä on yhä enemmän ja enemmän uhkia maitamme kohtaan. Jäämeren rata oli yksi niitä suurimpia, mutta on meillä paikallisesti vielä joka alueella erilaisia haasteita ja uhkia, kuten esimerkiksi kullankaivun osalta, Magga-Vars kertoo.

– Meidän maamme on niin rikasta ja jokainen haluaa siitä osansa, hän sanoo.

Nuori poronhoitaja: "Kun suuri joukko yhdistää voimansa, niin tällaisetkin asiat ovat mahdollisia"

Inarin Partakossa asuva nuori poronhoitaja Jussa Seurujärvi on huojentunut. Hänkin on yksi heistä, jotka vuosien aikana ovat taistelleet ratahanketta vastaan.

Seurujärvi kertoo haaveilleensa paljonkin siitä, että Jäämeren rata pyyhittäisiin Pohjois-Lapin maakuntakaavasta pois, mutta ei uskonut sen tapahtuvan juuri nyt.

– Meillä olisi mennyt mahdollisuus poronhoitoon. Luulen, että koko homma olisi mennyt nurin. Emme olisi pärjänneet tällä seudulla junaradan kanssa, Seurujärvi pohtii.

Red line -proteasta Anáris 5.9.2018.
"Maa on elämä" lukee kyltissä, jota poronhoitaja Jussa Seurujärvi piteli isänsä poroisäntä Osmo Seurujärven kanssa Red line -protestissa Inarissa vuonna 2018. Aslak Paltto / Yle

Seurujärvi on useissa medioissa antanut kasvonsa taistelulle Jäämeren rataa vastaan. Nuorelle poronhoitajalle kyseessä on elämää ja tulevaisuutta koskevat kysymykset. Hän kertoo pystyvänsä nyt keskittymään työhönsä paljon luottavaisemmin.

– Tuntuu, että sillä, mitä olemme ratahanketta vastaan tehneet, on ollut merkitystä. Kun suuri joukko yhdistää voimansa, niin tällaisetkin asiat ovat mahdollisia, sanoo Seurujärvi.

Kannattamattomana kertaalleen kuopattu kiistelty hanke

Jäämeren ratahanke on tasaisin väliajoin noussut laajaan keskusteluun. Se on välillä kuopattu, mutta taas noussut esiin.

Jäämeren radan kannattavuudesta teetettiin vuonna 2018 selvitys konsulttiyhtiö Rambollilla. Selvityksen johtopäätösten valossa rata olisi ollut kannattamaton kaikissa realistisesti nähtävissä tulevaisuusskenaarioissa.

Kaikesta huolimatta liikenneministeriö esitti edelleen puoltavia lauseita. Lopulta hankkeesta luovuttiin, mutta Lapin liitto piti ratayhteyden edelleen mukana maakuntakaavan suunnittelussa.

Toukokuussa 2019 rata nousi jälleen näyttävästi otsikoihin, kun liikemies Peter Vesterbacka kertoi alkavansa vetää ratahanketta yhdessä norjalaisen kehitysyhtiön kanssa. Saamelaiskäräjät yllätettiin tuolloin jo toistamiseen ja uusi suunnitelma aiheutti suuren pettymyksen.

Peter Vesterbacka allekirjoittaa aiesopimuksen Jäämeren radan suunnittelusta ja toteutuksesta Arctic Business Forumissa Rovaniemellä 9. toukokuuta.
Angry Birds -miehenä tunnetuksi tullut Peter Vesterbacka allekirjoitti Jäämeren ratahanketta koskettavan suunnitelman varsin yllättäin toukokuussa 2019. Vaikka Pohjois-Lapin maakuntakaavasta ratahanke pyyhittiin pois, ei Vesterbacka ole huolissaan.Juha Mäntykenttä / Yle

Peter Vesterbackassa maanantainen Lapin liiton maakuntakaavapäätös ja Jäämeren radan poistaminen siitä ei juuri herättänyt tunteita.

– En tiedä, vaikuttaako päätös nyt mihinkään. Eihän tässä nyt olla jäniksen selässä, Vesterbacka toteaa.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja: "Toivon päätöksen vahvistavan nuorten uskoa tulevaisuuteen"

Uutinen Lapin liiton valtuuston päätöksestä sai hanketta vastustaneilta sosiaalisessa mediassa runsaasti kiitosta.

Myös Suomen saamelaiskäräjät tiedotti pian päätöksen jälkeen, että se on tyytyväinen maakuntakaavan valmistelun jatkamiseen ja etenkin siihen, että Jäämeren rata pyyhittiin suunnitelmista pois.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee, sillä pitkään jatkunut uurastus saamelaisten tulevaisuutta uhkaavaa hanketta vastaan on tuottanut tulosta.

– Tämä luo uskoa siihen, että Lapissa ihmiset eivät ole unohtaneet Saamen kansaa, vaikka valmistelussa on systemaattisesti pyritty ratalinjauksen hyväksyntään, sanoo Juuso saamelaiskäräjientiedotteessa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee, että systemaattinen ja ahkera, vuosia jatkunut työ on tuottanut tulosta.Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi | Saamelaiskäräjät

Niin ikään ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto sekä toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio kiittelevät tiedotteessa nyt tehtyä päätöstä. Leo Aikion mukaan Jäämeren rataa koskevien merkintöjen poistaminen maakuntakaavasta on suuri helpotus.

– Toteutuessaan rata olisi halkonut kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita. Toivon päätöksen vahvistavan nuorten uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että saamelaisten kotiseutualueella voi tulevaisuudessakin työllistyä saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, Leo Aikio sanoo.