1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hyttyset

Sääskiennusteita ei tipu, vaikka niitä kaivataan joka kevät – tutkija: "Edeltäjälleni tuli tappouhkauksia sen vuoksi, että ennustus meni pieleen"

Hyönteistutkijat kertovat ennusteiden sijaan siitä, ovatko olosuhteet hyttyspopulaatioille otolliset vai eivät. Hyttysten lukumäärän arviointia helpottaisi toukkien laskenta eri alueilla, mutta se olisi kallista ja aikaavievää.

Hyttyset
Reima Leinonen tutkii hyönteisiä.
Kainuun ely-keskuksen hyttysasiantuntija Reima Leinonen tietää, miten hyttysarvioihin saataisiin tarkkuutta: laskemalla toukat valituista allikoista pitkin Suomea. Kesällä 2019 otetussa kuvassa Leinonen tutkimusvälineineen, joita hän kuljettaa mukanaan jotta voi tutkia hyönteisiä missä vain.Elisa Kinnunen / Yle

Millainen hyttyskesästä tulee on vielä arvoitus, sillä kaikki riippuu lämpötilasta ja lammikoiden määrästä.

Luminen talvikaan ei lupaa Kainuun ely-keskuksen vieraslajikoordinaattorin ja hyönteistutkija Reima Leinosen mukaan runsasta hyttyskesää. Jos vesi haihtuu nopeasti tuulen ja lämmön vuoksi, hyttyset eivät pääse kuoriutumaan.

– Suuressa osassa Suomea on lunta ollut aika reilusti. Jos lammikot ovat pysyneet kaksi tai kolme viikkoa yli 10 asteen lämpötilassa, niin silloin hyttysiä on normaalisti tai sitä runsaammin, kiteyttää Leinonen.

Runsaan lumen sulaminen voi edesauttaa ja säilyttää lammikot pitkään, mutta ratkaisevinta on kosteus ja lämpötila yhtä aikaa.

Kesä on aluillaan Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa ollaan eri tilanteessa, sillä siellä lumet vasta sulavat.

– Siellä sulaminen on ollut vauhdikasta, mutta kaksi kolme viikkoa näyttävät, tuleeko lisää vettä tai säilyykö se vesi niissä lammikoissa. Se on ratkaisevin tekijä, laskee hyönteistutkija Leinonen.

"Ennusteet" kuumentavat tunteita

Hyttyskannat saattavat vaihdella vuosittain, vaikka olosuhteet olisivat suotuisat. Tämän vuoksi hyttyskesän ennustaminen on hankalaa ja virheitä voi tulla.

Reima Leinonen kertoo, että hyönteistutkijan henkeä on jopa uhattu, kun ennuste ei ole toteutunut.

– Edeltäjälleni Juhani Itämiehelle aiheutui näitä tappouhkauksia sen vuoksi, että ennustus oli mennyt hieman pieleen. Oli kerrottu suurista hyttysmääristä, mutta niitä ei tullutkaan ja turistit päättivät olla menemättä Lappiin. Se aiheutti tulisia tunteita.

Hyttynen sormella
Verta imeviä hyttyslajeja on Suomessa nelisenkymmentä. Ne kuoriutuvat eri aikoina, joten iniseviä luonnossaliikkujan kiusankappaleita riittää pitkin kesää.Ragnhild Brosvik

Sääskien määrän arvioiminen helpottuisi, jos tilannetta päästäisiin keväällä hyvissä ajoin tutkimaan ja laskemaan toukkien lukumääriä ympäri Suomea. Silloin olisi dataa ja ennustaminen luotettavampaa.

– Ehdotimme tätä 15–20 vuotta sitten, mutta se tyssäsi siihen, että se maksaa. Nyt kerromme vain sen, mitkä sääolot tuottavat hyttysiä enemmän ja mitkä taas vähemmän, tuhahtaa Leinonen.

Lue lisää: Hyönteistutkija tyrmää hyttysennusteet "Huuhaata"

Kannanvaihtelut ovat rajuja

Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela muistuttaa, että suotuisalta näyttävät olosuhteet voivat muuttua nopeasti.

– Hyttyset tulevat kausikosteikoista. Jos alkukesä on hyvin kuiva, ne voivat kuivahtaa liian aikaisin, jolloin toukat kuolevat ennen kuin ehtivät kehittyä, Salmela sanoo.

Viime kesä oli verta imeville hyttyslajeille Salmelan mukaan suosiollinen: sääskiä oli monin paikoin enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen.

Videolta näet, miltä Etelä-Lapin sääskipaljous näytti heinäkuussa 2020:

Viime heinäkuussa sääskiä oli Etelä-Lapissa ja paikoin muuallakin tavallista enemmän.

Kainuun elyssä on laskettu, että Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan soilta kuoriutuu juhannuksen kahta puolta noin seitsemän miljardia hyttystä.

Jukka Salmelan mukaan hyttysillä ei kuitenkaan ekosysteemitasolla ole niin suurta merkitystä kuin niiden ihmisille näkyvästä määrästä voisi päätellä.

Kuuntele alta, miten Jukka Salmela purkaa pari yleistä hyttysiä koskevaa väärinkäsitystä:

Hyönteistutkija, Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela kertoo hyttysiä koskevista myyteistä ja kumoaa pari niistä. Toimittaja on Vesa Vaarama.
Amanuenssi Jukka Salmela Lapin Maakuntamuseosta koepyydysti hyönteisiä Rovaniemellä Kirkkolammen rannalta 20.7.2017
Hyönteistutkija Jukka Salmela muistuttaa, että vaikka sääskiä tuntuu olevan paljon, on niiden osuus koko hyönteisfaunasta silti melko pieni. Arkistokuvassa Salmela keräämässä näytteitä kesällä 2018.Uula Kuvaja / Yle

Vain muutamat lajit imevät verta

Hyttyslajeja on Suomessa noin 40 ja ne ovat sääskien alaheimo. Sääsket kuuluvat puolestaan kaksisiipisten lahkoon, joita löytyy Suomesta noin 5500 lajia. Meillä vain muutamat hyttyslajit imevät verta.

– Näitä aedes-suvun hyttysiä on noin 40 Suomessa ja niistä meitä eniten rassaavia ovat korpihyttynen, taigahyttynen, metsähyttynen ja etelässä lehtohyttynen. Nämä ovat niitä tyypillisiä verta imeviä hyttysiä, tietää hyönteistutkija Reima Leinonen kertoa.

Kevät on Leinoselle ja muille hyönteistutkijoille kiireistä aikaa. Parhaillaan hän on Paltamossa rakentamassa hyönteispyydyksiä, joita käydään tarkistamassa muutaman viikon välein.

Pyydysten saaliista nähdään, millaiset lajit ovat milloinkin liikkeellä ja onko jonkin lajin kannassa muutoksia.

– Tässä ammatissa täytyy tulla ainakin hyttysten kanssa toimeen, naurahtaa Leinonen.

18.5. kello 16.10 Korjattu aedes-suvun kirjoitusasu.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 19.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Tällainen on Suomen hyttysguru: Reima Leinonen rakastaa itikoita, jotka saavat suomalaiset lähettämään jopa tappouhkauksia

Skotlantilainen tutkija muutti Suomeen ja nyt kotipakastin täyttyy hyttysistä – työ voi olla avain uuden virusepidemian voittamiseen